Hyppää sisältöön

Kun puheenjohtaja lähti sotimaan, Arktinen neuvosto pysähtyi – Venäjän mukaan Naton laajeneminen johtaisi toimiin arktisessa yhteistyössä

Arktisen neuvoston lähes 130 projektia on jäissä, kun yhteistyötä Venäjän kanssa ei haluta nyt jatkaa. Uhkakuvissa arktinen alue jakaantuisi kahtia, mutta sitä pidetään vielä epätodennäköisenä.

Arktisen neuvoston toiminta seisahtui Venäjän aloittaman hyökkäyssodan takia. Suomen ja Venäjän ulkoministerit Pekka Haavisto ja Sergei Lavrov tapasivat viime lokakuussa Tromssassa Barentsin euroarktisen neuvoston kokouksessa. Kuva: Venäjän Ulkoministeriö / AOP

Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyydellä saattaisi olla vaikutusta myös arktiseen yhteistyöhön, uutisoi venäläismedia perjantaina.

– On ymmärrettävä, että maiden sotilaallis-poliittisen statuksen muuttaminen johtaisi tiettyihin säätöihin pohjoisen yhteistyön kehityksessä. Aika näyttää, millaisia seurauksia tulee olemaan, Venäjän korkein arktinen virkamies Nikolai Kortšunov kertoi lehdistötilaisuudessa Ria Novostin (siirryt toiseen palveluun) mukaan.

Jos Suomi ja Ruotsi liittyisivät Natoon, kahdeksan maan Arktinen neuvosto koostuisi jatkossa seitsemästä Nato-maasta ja Venäjästä. Muita jäsenmaita ovat Yhdysvallat, Kanada, Tanska (Grönlanti), Norja ja Islanti.

Suomen arktinen suurlähettiläs Petteri Vuorimäki ei usko Naton laajenemisen kasvattavan jännitteitä Arktisessa neuvostossa.

– Kovaan turvallisuuteen liittyvät kysymykset eivät ole mukana Arktisen neuvoston mandaatissa, Vuorimäki perustelee.

Krimin valtauksen jälkeen yhteistyö Venäjän kanssa jatkui, vaikka kriittistäkin keskustelua käytiin. Jo 1990-luvulla linjattiin, että suurvaltapolitiikka pidettäisiin poissa arktisesta yhteistyöstä. Venäjä on myös vedonnut tähän, kun se viime viikolla toivoi arktisten maiden palaavan jälleen työpöytään.

Venäjä on arktinen suurvalta. Suurin osa arktisesta alueesta kuuluu Venäjälle. Kuva: Harri Vähäkangas / Yle

Ilmastokriisi neuvoston työn keskiössä

Venäjä pitää Natoa vihamielisenä organisaationa. Vuorimäki toivoo, ettei Venäjän epäluottamus “läiky” arktiseen yhteistyöhön, jossa keskiössä ovat muun muassa ilmastonmuutoksen torjuminen ja alkuperäiskansojen asema.

– Olisi kaikkien etu, etteivät muut asiat pääsisi vaikuttamaan yhteistyöhön tai ettei se hankaloituisi, kun yhteistyötä kyetään jatkamaan, Vuorimäki sanoo.

Arktisen keskuksen tutkimusprofessorin Timo Koivurovan mukaan Venäjällä on arktisessa politiikassa yhä voitettavaa nimenomaan yhteistyön saralla. Suurin osa arktisesta alueesta kuuluu Venäjälle.

– Venäjä hyötyy kansainvälisistä säännöistä juuri arktisella alueella. Esimerkiksi YK:n merioikeusyleissopimus turvaa sille valtavat alueet Jäämeren mannerjalustaa, Koivurova sanoo.

Venäjä on myös riippuvainen länsimaisesta osaamisesta ja teknologiasta, jos se aikoo hyödyntää öljy- ja kaasuesiintymiään pohjoisessa. Toistaiseksi moni hanke on jäissä, esimerkiksi suuri LNG-terminaali Murmanskin lähellä (siirryt toiseen palveluun).

Koivurovan mukaan sotilaalliset uhat arktisella alueella liittyvät ennen kaikkea siihen, että alueen lisääntyvä sotilaallinen toiminta johtaa vahingossa väärinymmärryksiin ja sitä kautta törmäyksiin.

– Suvereeniteetit ovat hyvin selkeät arktisten valtioiden kesken. On vaikea hahmottaa Venäjälle sotilaallisia tavoitteita arktisella alueella, Koivurova sanoo.

Arktinen neuvosto on ollut jumissa nyt kolme kuukautta

Arktisella neuvostolla on kesken noin 130 erilaista projektia, jotka liittyvät muun muassa ilmastonmuutokseen, biodiversiteettiin, alkuperäiskansoihin ja kestävään kehitykseen. Ne eivät ole edenneet sen jälkeen, kun seitsemän jäsenmaata keskeyttivät oman osallistumisensa neuvostossa 3. maaliskuuta.

Esimerkiksi ilmastonmuutokseen liittyviä selvitystöitä on jäänyt kesken.

– Mustan hiilen ja metaanin suhteen olisimme halunneet keskustella kunnianhimoisemmista tavoitteista, Vuorimäki sanoo.

Koivurova uskoo, että arktisen neuvoston yhteistyö jatkuu ilman Venäjää, koska projekteja ei voi jättää pöydälle liian pitkäksi aikaa. Hänen mukaansa suurin osa arktisen neuvoston projekteista voidaan hoitaa ilman Venäjää, sillä maa on mukana vain murto-osassa neuvoston hankkeista.

Venäjän puheenjohtajuus jatkuu toukokuuhun 2023, minkä jälkeen se siirtyy Norjalle.

Tutkimusprofessori Timo Koivurova luottaa siihen, että Venäjä palaa arktiseen neuvostoon vielä jossain vaiheessa. Arktisen keskuksen johtaja kuvattuna työpaikallaan kaksi vuotta sitten. Kuva: Nella Nuora / Yle

Voiko arktinen alue eriytyä?

Venäjä hallinnoi jopa puolta arktisen alueen rannikoista. Jotkut tutkijat ovat jopa epäilleet, että arktinen alue voisi jakautua Arktisen neuvoston läntiseen sekä Venäjän hallinnoimaan itäiseen alueeseen.

Jälkimmäinen teoria on saanut potkua, kun Venäjän on nähty lähentyneen erityisesti Kiinan kanssa Krimin miehityksen (2014) jälkeen.

On spekuloitu myös sillä, että Arktisen neuvoston tarkkailijajäsenet, Kiina ja Intia, voisivat olla Venäjän tulevia arktisia yhteistyökumppaneita. Kiina on jo pumpannut maakaasua Jamalin niemimaalla yhteistyössä Venäjän kanssa.

Koivurova ei kuitenkaan itse usko arktisen alueen jakautumiseen. Hän luottaa siihen, että Venäjä palaa arktiseen neuvostoon vielä jossain vaiheessa.

Samoilla linjoilla on Vuorimäki.

– Kysymys on enemmänkin siitä, milloin yhteistyötä kyetään järjestämään Venäjän kanssa, kuinka kauan siihen sitten meneekin, ja mitä sillä välin tehdään. En osaa pitää todennäköisenä sellaista skenaariota, että arktiselle alueelle tulisi pysyvät kilpailevat rakenteet, Vuorimäki sanoo.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Venäjän reaktiot Suomen Nato-jäsenyyteen ovat olleet toistaiseksi odotettua laimeampia, ainakin jos vertaa Venäjän johdon aiempiin puheisiin. Presidentti Vladimir Putin ilmoitti, että Suomen hakeminen Natoon ei uhkaa Venäjää, mutta siitä seuraa vastatoimia.

Lue myös:

Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit osallistua keskusteluun Yle Tunnuksella 26.5. kello 23:een saakka.

.
.