Hyppää sisältöön

Poliisiylijohtaja: Suomen poliisi hankkii todisteita ja tietoja Ukrainan pakolaisiin kohdistuneista sotarikoksista

Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan on saanut poliisin varautumaan "vaaralliseen aikaan". Uusia uhkia ovat esimerkiksi provokatiiviset mielenosoitukset, pakolaisten hyväksikäyttö, maahanmuuton käyttäminen aseena ja sabotaasit.

Poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen rauhoittelee uusia uhkia pelkääviä. Koko Suomen poliisikunta kerää suunnitelmallisesti tiedustelutietoa Suomen ylimpiä päättäjiä ja valtiojohtoa varten.. Kuva: Nella Nuora / Yle

Poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen sanoo, että poliisi varautuu uusiin uhkiin.

Aseet eivät ole ainoa sodankäynnin väline. Ihmisten tahtoon ja mieleen koetetaan vaikuttaa monin keinoin aina Suomen Nato-jäsenyyden hyväksymiseen saakka – ja osin sen jälkeenkin.

– Olemme lähestymässä vaarallista aikaa. Venäjän Suomeenkin kohdistuvat provokaatiot ovat mahdollisia.

Poliisi on viranomainen, joka joutuu yleensä ensimmäisenä reagoimaan Suomeen kohdistuvaan vaikuttamiseen ja hyökkäysyrityksiin. Poliisi on se, joka kohtaa tuoreeltaan vaikkapa hybridivaikuttamisen ja kyberuhkat.

– Informaatiovaikuttaminen, uhkailu, niin sanotut provosointimielenosoitukset, vahingonteot, haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten hyväksikäyttö, maahanmuuton välineellistäminen, pakotteiden kiertäminen, kyberiskut ja terroriteot voivat olla valtiollisen vaikuttamisen välineinä siinä missä asevoimien käyttö. Tähän on varauduttu.

Poliisi selvittää ukrainalaisuhrien kertomuksia

Poliisi on rekisteröinyt yli 23 000 sodan jaloista Suomeen tullutta ukrainalaista. Sotaa pakenevia Suomessa on enemmänkin, sillä varsinkin Venäjän hyökkäyksen alkuaikoina ukrainalaiset tulivat myös rekisteröitymättä viisumilla.

Poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen kertoo, että poliisi kuulee nyt näitä ihmisiä ja heidän kertomuksiaan mahdollisista sotarikoksista ja rikoksista ihmisyyttä vastaan.

Rikoksilla ihmisyyttä vastaan tarkoitetaan siviiliväestöön kohdistuvia hyökkäyksiä: muun muassa surmaamista, kidutusta tai esimerkiksi raiskaamista. Ylen tietojen mukaan venäläiset sotilaat ovat raiskanneet Ukrainassa lapsia ja naisia järjestelmällisesti.

Ukrainassa on annettu myös hiljan ensimmäinen tuomio sotarikoksista. Siviilin surmaamisesta syytetty venäläissotilas tuomittiin kiovalaisessa tuomioistuimessa elinkautiseen vankeustuomioon sotarikoksesta.

Ukraina on hyväksynyt kansainvälisen rikostuomioistuimen ICC:n toimivallan alueellaan Krimin miehityksen jälkeen vuonna 2014. Venäjä taas ei ole ICC:n jäsen, mutta ICC voi tutkia Ukrainan alueella mahdollisesti tehtyjä rikoksia tekijän kansallisuudesta riippumatta.

Poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen kertoo keskustelleensa valtakunnansyyttäjä Raija Toiviaisen kanssa siitä, että poliisi kuulee Suomeen tulleita mahdollisia sotarikosten uhreja pikaisesti.

– Varaudumme, että Ukrainassa tapahtuneita hirveyksiä selvitetään vaikkapa kansainvälisessä sotarikostuomioistuimessa. On tärkeää, että talletamme mahdollisimman paljon todisteita ja niiden ihmisten havaintoja, jotka ovat nähneet tai kokeneet sotarikoksia. Näitä todisteita saatetaan tarvita myöhemmin tuomioistuimissa, Kolehmainen kertoo.

Provosoituja mielenosoituksia ja uskottavuuden lokaamista

Yksi Suomeen kohdistuvista niin sanottuista hybridivaikuttamisen keinoista on turvapaikkahakemusten välineellistäminen.

Tällä tarkoitetaan muun muassa sitä, että Suomea uhataan "turvapaikkahakemusvyöryllä". Organisoitunutta ihmisten kuljettamista Venäjän rajalle ja Sallan ja Raja-Joosepin kautta Suomeen nähtiin vuonna 2016.

"Vyöryllä" uhkaamisen tarkoituksena voi myös olla aiheuttaa eripuraa, jolla kyseenalaistetaan Suomen velvollisuus noudattaa turvapaikan takaavia kansainvälisiä sopimuksia.

Ihmisten turvallisuudentunnetta horjuttaa myös pelko hyökkäyksistä tietojärjestelmiin. Viime aikojen, tosin jo ennen sotaa tapahtuneet, tietomurrot antavat osviittaa siitä, miten vakavia seuraukset voivat olla: eduskuntaan kohdistunut vakava tietomurto voi olla vakoilua. Vuonna 2020 julki tulleessa Psykoterapiaskeskus Vastaamon tietojen anastuksessa kärsijöinä on 30 000 ihmistä. Vaikkapa sairaaloiden järjestelmiin murtautuminen voisi vaarantaa ihmishenkiä.

Convoy Finland mielenosoitus sulki Helsingin Mannerheimintien pariin otteeseen helmikuun ensimmäisenä viikonloppuna. Poliisit turvasivat eduskuntaloa. Kuva: Silja Viitala / Yle

Hybridivaikuttamisella, disinformaatiolla, trollauksella ja maalittamisella koetetaan tehdä säröä suomalaisten luottamukseen viranomaisiin ja päättäjiin, Kolehmainen sanoo.

Myös yksittäisiin poliiseihin kohdistuu maalittamista. Eripuran lietsomista tavataan myös muun muassa hyvin provokatiivisissa mielenosoituksissa ja niistä kirpoavassa some-kirjoittelussa.

– Motiivina näyttää olevan halu horjuttaa kansallista eheyttä ja luottamusta sekä poliisiin että muihin viranomaisiin, Kolehmainen sanoo.

Juuri nyt tilannekuva on kuitenkin yllättävän rauhallinen. Ylen tietojen mukaan on havaittu vain joitakin tietoverkkorikoksia, joilla saattaa olla yhteyksiä Venäjään. Lisäksi verkossa liikkuu runsaasti disinformaatiota.

–Viranomaiset joutuvat olemaan varuillaan ja valmiina. Olemme valmiimpia kuin viime vuonna, Kolehmainen summaa tämän hetken tilannetta.

Tavallinen kansalainen saattaa kuitenkin hätkähtää aiempaa pienemmistä asioista, kun turvallisuudentunne Venäjän arvaamattomuuden vuoksi horjuu.

Poliisiylijohtaja rauhoittelee. Poliisi päivystää ja kerää tietoja 24 tuntia vuorokaudessa seitsemänä päivänä viikossa. Koko poliisin organisaatio on valjastettu tiedonhankintaan.

– Meillä puhutaan "sensoriverkostosta". Noin 7500 virkapukuista ja plus poliisin muu virkakunta on saanut tehtäväksi tehdä tiedustelukysymyksillä havaintoja niin sanotusta tilannekuvasta. Tuotamme tiedustelutietoa aina ylimmälle valtiojohdolle saakka siitä, mitä Suomessa nyt tapahtuu.

.
.