Hyppää sisältöön

Nuorisotalot tyhjenivät koronan aikana, ja se huolestuttaa nyt ammattilaisia – pelko: Nuoret saattavat passivoitua vuosikausiksi kotiinsa

Helsingissä on jouduttu markkinoimaan nuorisotaloja uusille sukupolville, koska koronan jälkeen tilojen käyttö on jäänyt pieneksi. Nuorisotyön johtaja kuitenkin uskoo, että tilanne tasaantuu ajan myötä.

Aisha Nasir ja Hounija Randar käyvät "nutalla", koska siellä on kivoja kokkikerhoja ja voi pelata polttopalloa kavereiden kanssa. Kuva: Antti Kolppo / Yle

Helsingin Kannelmäen nuorisotalolla on iltaisin ollut viime aikoina hiljaista, sillä yläkoulu- ja lukioikäiset nuoret eivät ole löytäneet paikalle. Kannelmäen nuorisotyön yksikössä on jouduttu miettimään uudenlaisia keinoja, joilla saada houkuteltua nuoret taas nuorisotalolle.

Nuoriso-ohjaaja Joni Suorsa (vas.) sanoo, että nuorempien kerhoihin on nyt ollut koko ajan tulijoita. Kuva: Antti Kolppo / Yle

Erityisesti 13-15 -vuotiaat vaikuttavat passivoituneen ja jääneen kotiin. Kannelmäen nuorisotalon nuoriso-ohjaaja Joni Suorsa kertoo, että he ovat nyt mainostaneet kouluilla toimintaansa erityisesti nykyisille kuutos- ja seiskaluokkalaisille. Lisäksi he ovat jatkaneet nuorisotyötä netissä, joka aloitettiin korona-aikana.

– Korona-aikana nuoret ovat tottuneet olemaan kotona, kun mikään paikka ei ollut auki. Ja nyt ei vain lähdetä enää mihinkään, Suorsa sanoo.

Nuoriso-ohjaaja Joni Suorsa pyrkii kollegoidensa kanssa aktivoimaan yli 13-vuotiaita takaisin nuorisotiloihin turvallisten aikuisten keskelle. Kuva: Antti Kolppo / Yle

Pelkona on, että nuoret syrjäytyvät

Suorsan mukaan pelkona kotiinjäämisessä on, että nuoret passivoituvat, eivätkä liiku minnekään tai mene mukaan mihinkään. Käyvät vain koulussa ja kotona.

– Vaarana on, että passivoituminen jää näille nuorille myös aikuisiälle, Suorsa sanoo.

Sitä nuorisotyössä nyt pyritään estämään.

Kaksi anonyymiä nuorisotalossa olevaa tyttöä pelaavat pleikkaria
Helsingissä osa nuorisotaloista on jäänyt koronan jälkeen puoliksi tyhjiksi, kun nuoremmat käyttäjät ovat jääneet kotiin.

Aktivoiminen vaatii työtä

Ilmiö on tuttu myös Helsingin kaupungin nuorisotyön johtajalle Mikko Vatkalle.

Vatkan mukaan ilmiössä on aluekohtaista vaihtelua, mutta se tunnistetaan kaupungilla ja tietyillä alueilla on jouduttu markkinoimaan toimintaa nuorille enemmän kuin muualla.

– Kyllä olemme joutuneet pohtimaan näitä asioita. Tämä koskee myös harrastusten tarjoajia. Sieltäkin on tippunut nuoria pois. Ja joudumme miettimäään, miten nuoret tulevat takaisin. Se ei ole automaattista. Se vaatii työtä, Vatka sanoo.

Vatka uskoo, että tilanne tasaantuu ajan myötä.

– Kun toiminnot ovat olleet suljettuina, kestää että reitti nuorisotalolle taas löydetään, Vatka sanoo.

Kannelmäen nuorisotalon Dj Aleksi Oinonen laittaa nuorisotalon nuoret tanssimaan. Kuva: Antti Kolppo / Yle

Sama ilmiö myös Walkers-kahvilassa

Sama ongelma on havaittu myös Helsingin keskustassa Walkers-kahvilassa. Walkersiin on koronan jälkeen löytänyt jo osa niistä nuorista, jotka kävivät heillä ennen koronaa. Mutta uusi sukupolvi, noin 13-15 -vuotiaat, loistaa poissaolollaan. Heidät tavoittaakseen myös Walkers joutuu tekemään kaupungin tavoin aiempaa enemmän töitä.

– Me olemme käytännössä menettäneet kaksi vuotta uusien käyttäjien sisäänajossa, toiminnanjohtaja Christian Wentzel sanoo.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Walkers Helsinki sai vihdoin kaikki paikat käyttöön Urho Kekkosen kadulla. Toimintaohjeet lukee läpi toimittaja Heidi Kononen.

Walkersin tilanteeseen voi vaikuttaa myös se, että koronan aikana he ovat myös vaihtaneet toimipaikkaa Kampin vanhasta bussiterminaalista Urho Kekkosen Kadulle noin parin sadan metrin päähän.

Mutta korona on Wentzelin mukaan myös mahdollisesti muuttanut nuorten ajankäyttöä totaalisesti. On mahdollista, että nuoret ovat jääneet pyörimään lähemmäs kotiaan tai eivät koskaan edes palaa nuorisotaloille, sanoo Wentzel.

– Kahden vuoden aikana on ollut isoja muuttujia, jotka vaikuttavat ajanviettoon. Nyt on etsikkoaikaa, kun yhteiskunta avautuu. Voi syntyä aivan uutta liikehdintää siihen, missä nuoret viettävät aikaansa. Meidän pitää pystyä elämään ajassa, Wentzel sanoo.

Lue lisää:

.
.