Hyppää sisältöön

Elias Lönnrotin keräämiä kasveja voi nyt ihailla netissä – Kalevalan luoja julkaisi ensimmäisen kasvionsa vuonna 1860

Lönnrotin kasvikokoelma on digitoitu Turun yliopiston kasvimuseon 100-vuotisjuhlien kunniaksi. Kasvimuseon kokoelmassa on yli miljoona kasvinäytettä. Lönnrotilta digitoitiin yli 750 näytettä.

Lönnrotin mukaan mesimarja on "makunsa ja hajunsa suhteen etevimpiä kaikista Europan metsäkasvoisista marjoista". Nämä mesimarjat Lönnrot prässäsi vuonna 1856 kotimaisemissaan Sammatissa, kertoo yliopisto tiedotteessaan. Kuva: Turun Yliopisto

Turun yliopiston kasvimuseo on julkaissut Elias Lönnrotin kokoaman kasvikokoelman avoimena digitaalisena herbaariona (siirryt toiseen palveluun). Kulttuurihistoriallisesti arvokas kokoelma julkaistaan kasvimuseon 100-vuotisjuhlavuoden kunniaksi, kertoo yliopisto tiedotteessaan.

Kalevalan lisäksi Elias Lönnrot keräsi laajan kasvikokoelman eli herbaarion. Kun Turun yliopiston kasvimuseo perustettiin sata vuotta sitten, Kajaanin kaupunki lahjoitti hallussaan olleen Lönnrotin herbaarion Turkuun.

– Kansanperinteen ja suomenkielen lisäksi Lönnrot oli kiinnostunut kasvitieteestä. Vuonna 1860 hän julkaisi ensimmäisen suomenkielisen kasvion eli kirjan, joka esitteli kaikki Suomesta silloin tunnetut kasvilajit. Kirjaa varten Lönnrot joutui luomaan suomenkielisen kasvitieteen sanaston, sillä sellaista ei vielä ollut. Edes sana "kasvi" ei ollut vakiintunut sen nykyisessä merkityksessä ennen Lönnrotia, kertoo kokoelman digitoinnista vastannut amanuenssi Samuli Lehtonen Turun yliopiston kasvimuseosta.

Lönnrotin kokoelmassa on 751 kasviarkkia.

Kasvimuseon arvokkaimmat näytteet trooppisia jäkäliä

Sadan toimintavuotensa aikana Turun yliopiston kasvimuseon kokoelmat ovat jatkuvasti kasvaneet. Vuosituhannen vaihteessa myös Åbo Akademin luonnontieteelliset kokoelmat sijoitettiin yliopistojen sopimuksella Turun yliopiston kokoelmien yhteyteen. Nyt kasvimuseon kokoelmissa on jo yli 1 100 000 näytettä kasveja, sammalia, sieniä, jäkäliä ja leviä.

– Kotimaisen kokoelman lisäksi kasvimuseolla on mittavat kokoelmat ulkomaisia näytteitä, joista tieteellisesti arvokkaimpia ovat maailmankuulun suomalaisen jäkälätutkija Edvard Vainion yli sata vuotta vanhan trooppisen jäkäläkokoelman lisäksi laaja 1970-luvulla Iranista kerätty kasvikokoelma sekä aktiivisen tutkimuksen kohteena oleva Amazonian alueen kasvikokoelma. Suomessa ainutlaatuinen on tieteellisesti ylläpidettävä arkeobotaaninen kokoelma, joka mahdollistaa historian tutkimisen arkeologisissa kaivauksissa löytyneiden kasvijäänteiden avulla, Lehtonen kertoo yliopiston tiedotteessa.

.
.