Hyppää sisältöön

30 ukrainalaista opiskelee päivittäin suomen kieltä ja kulttuuria Kajaanissa – oudot sanat huvittavat, mutta edessä siintävät mahdollisuudet

Kajaanissa aikuisopiskelijoiden ryhmä suorittaa seitsemän viikon mittaisen kotoutumiskoulutuksen orientoivan jakson, joka auttaa kotoutumaan Suomeen. Kainuun malli on tiedettävästi ainoa laatuaan Suomessa.

Kajaanissa 30 aikuisopiskelijaa kokoontuu päivittäin opiskelemaan suomen kieltä ja kulttuuria. Opettajat ja ohjaaja varmistavat, että oppiminen on hauskaa. Kuva: Rami Moilanen / Yle

Luokkahuoneessa on iloinen ja innokas tunnelma, kun ryhmä ukrainalaisia aikuisopiskelijoita perehtyy suomen kielen sanoihin. Kajaanissa toukokuussa alkaneessa koulutuksessa selvitetään opiskelijoiden aiempi työ- ja opiskelutausta ja kiinnostuksen kohteet sekä opiskellaan suomen kieltä ja kulttuuria. Koulupäiviä on seitsemän viikon ajan joka arkipäivä.

Kahden viikon opiskelun jälkeen opiskelijoilla on hanskassa noin 60 kysymystä, joihin he osaavat vastata suomeksi. Pelkkiä sanoja on varastossa huomattavasti enemmän.

Orientoivat kotoutumiskoulutukset Kainuun mallilla ovat järjestäjien mukaan ainoita laatuaan, eikä niitä järjestetä muualla Suomessa. Tyypillisesti Suomeen saapuvat oleskeluluvan saaneet ja nyt väliaikaisen suojelun piiriin kuuluvat voivat osallistua vuoden kestävään kotoutumiskoulutukseen.

Kotoutumiskoulutuksen kesto on jokaiselle opiskelijalle yksilökohtainen ja riippuu siitä, miten kunkin omat tavoitteet kielitaidon saavuttamisessa täyttyvät.

Orientoivat koulutukset ovat työkalu kotoutumisen tukemiseen

Orientoivat koulutukset mahdollistavat nopean koulutuksen järjestämisen ja lähtötilanteen selvittämisen ukrainalaisille.

– Koulutukset ovat meille työkalu, jolla pääsemme ripeästi alkuun Ukrainasta tulleiden kotoutumisen tukemisessa, kertoo koulutuksia järjestävän Edukain toimitusjohtaja Anne Huotari.

Opettajat kertovat, että koulutuksen tarkoitus on tehdä kielen oppimisesta kivaa. Luokassa nauretaan ja vitsaillaan. Kieltä opitaan tablettien avulla, ja kotiläksyjä voi tehdä puhelimella. Luokassa on kaksi suomalaista opettajaa ja yksi ukrainankielinen ohjaaja 30 oppilasta varten.

Suomessa useamman vuoden asunut ukrainalainen Ruslana Ostanina on orientoivassa koulutuksessa ohjaajana. Hän kertoo, että opiskelijat ovat oppineet nopeasti ja puhuvat paljon.

– Hymyileminen ja vitsit ovat hyvä asia minulle ja muille ukrainalaisille, Ruslana Ostanina sanoo.

Ruslana Ostanina auttaa orientoivaan koulutukseen osallistuvia ukrainankielellä. Kuva: Rami Moilanen / Yle

Luokassa opiskellaan sekä tablettien kautta että perinteisin välinein. Käytössä on myös useita erilaisia itsetehtyjä lautapelejä. Ruslana Ostanina kertoo, että naurua herättävät erityisesti suomalaiset sanat, jotka eivät välttämättä suomenkielisen korvaan kuulosta kummoisilta.

Ostanina antaa esimerkin.

– Kun opettaja sanoo pitkiä lauseita, esimerkiksi "minkä maalainen sinä olet", ihmiset nauravat, koska sitä on vaikea ymmärtää. He kysyvät minulta nauraen, mitä maalainen tarkoittaa. Kun selitän sanan, he toteavat sen olevankin helppoa.

Ilonpito ja nauru kuuluvat luokkaan myös opettajilla.

– Haluamme tehdä suomen kielen opiskelusta mukavaa ja tarjota opiskelijoille positiivisia oppimiskokemuksia, kiteyttää opettaja Nina Korkeala.

Koulutuksen opettaja Eija Makkonen alleviivaa kollegansa sanoja.

– Minkä ilotta oppii, sen surutta unohtaa.

Tabletilla pelattavat kielipelit kuuluvat oleellisella tavalla opetukseen. Kuva: Rami Moilanen / Yle

Opiskelijat odottavat pääsyä tutustumaan suomalaiseen kulttuuriin, museoihin ja kirjastoihin. Ohjaaja Ruslana Ostanina on kannustanut ensin oppimaan alkeet suomen kielestä, minkä jälkeen pääsee tutustumaan kulttuuriin.

Tarkoitus on auttaa saavuttamaan unelmia

Kurssin aikana ja sen jälkeen kartoitetaan osallistujien tavoitteita ja polkuja kotoutumisen edistämiseksi. Orientaatiojaksolla jokaiselle opiskelijalle tehdään jatkosuunnitelma, jonka pohjalta he jatkavat kotoutumista. Osan suunnitelmana on jatkaa pidemmässä kotoutumiskoulutuksessa ja jotkut voivat lähteä työelämään.

Marina Kinduk haluaa opiskella ja puhua enemmän myös suomalaisten kanssa. Hän opiskelee kotona myös itsenäisesti, ja haluaa tulevaisuudessa tietää enemmän Suomen kulttuurista. Kuva: Rami Moilanen / Yle
Yuliia Dehtiarova pitää elämästä Suomessa. Hän toivoo, että tilanne Ukrainassa rauhoittuu. Kahdeksanvuotias tytär soittaa pianoa ja tanssii. Dehtiarova toivoo tulervaisuudessa pääsevänsä museoihin ja teattereihin tai kuuntelemaan musiikkia. Hän on ammatiltaan kampaaja ja haluaa toimia kampaajana Suomessa.  Kuva: Rami Moilanen / Yle
Iryna Chernetskaya kertoo, että hänen tutuimmat sanat ovat kiitos ja opiskelija. Kuva: Rami Moilanen / Yle

Suurimmat unelmat opiskelijoilla liittyvät opintojen alkuvaiheessa arkeen. Halu oppia kieltä, löytää töitä ja elää rauhassa korostuvat toiveissa.

– Opiskelijat ovat todella tyytyväisiä siitä, että saavat elää rauhallisessa ympäristössä. He ovat päässeet kouluun, ja heillä on tekemistä. He kokevat, että menevät eteenpäin. Unelmat ovat pieniä ja arkipäiväisiä, Nina Korkeala tiivistää.

Voit keskustella jutusta 26. toukokuuta kello 23:een asti.

Lue myös:

.
.