Hyppää sisältöön

EU selvittää, voiko venäläisiltä takavarikoidut varat käyttää Ukrainan jälleenrakennukseen – Saarikko: "Juridisesti vaikeaa, mutta kannatettavaa"

Komissio tutkii, miten venäläisen omaisuuden muuttaminen rahaksi onnistuisi juridisesti. Ministeri Saarikon mukaan oikeusperusta pitää käydä läpi myös Suomessa.

Britannian hallitus suunnittelee lakia, jolla rahoitusneuvojen antaminen venäläisille tehtäisiin rangaistavaksi. Lontoon City on Euroopan suurin rahoituskeskus, ja siellä on ollut paljon myös oligarkkien rahaa. Kuva: Thomas Krych / AOP

Viro, Liettua, Latvia ja Slovakia saivat tiistaina tukea vaatimukselleen, että jäädytettyjen venäläisten varat muutettaisiin rahaksi ja käytettäisiin Ukrainan jälleenrakennukseen. Asiaa käsiteltiin EU:n valtionvarainministereiden kokouksessa Brysselissä.

– Venäjän on katettava merkittävä osa Ukrainan jälleenrakennuksen kustannuksista, mukaan lukien korvaukset sotilaallisen hyökkäyksen uhreille, Baltian maat ja Slovakia sanovat kirjeessä, jonka ne osoittivat EU:n valtiovarainministereille.

Maat toivovat myös EU:n aloittavan uusien Kremlin-vastaisten pakotteiden valmistelun välittömästi.

– Jos Venäjä ei lopeta sotilaallista hyökkäystä Ukrainaa vastaan, EU:n ja Venäjän välille ei saa jäädä enää mitään taloudellisia siteitä, kirjeessä sanotaan.

Suomi tukee

Valtiovarainministeri Annika Saarikon (kesk.) mukaan idea on kannatettava.

– Minusta se on perusteltu ja looginen esitys. On kuitenkin oltava tarkkana siinä, miten se tehdään, Saarikko sanoi tiedotustilaisuudessa.

Hänen mukaansa oikeusperusta pitää käydä tarkkaan läpi. Suomen lainsäädäntö ei Saarikon mukaan mahdollista varojen haltuunottoa kuin rikosoikeudenkäyntien tuloksena.

– On periaatteellisesti järkeenkäypä ajatus, että he jotka ovat Ukrainaa tuhonneet, myös jälleenrakennuksen maksavat, Saarikko sanoi.

Annika Saarikko keskusteli Hollannin valtiovarainministeri Sigrid Kaagin kanssa Ecofin-kokouksen alussa Brysselissä tiistaina. Kokouksen aiheena olivat muun muassa Venäjän talouspakotteet ja niiden seuraukset Euroopan taloudelle. Hollanti lukeutuu tiettävästi niihin maihin, joille venäläisen omaisuuden muuttaminen rahaksi on vaikeaa. Kuva: Olivier Hoslet / EPA

Vahingot satoja miljardeja

Ukraina arvioi jo toukokuun alussa maan jälleenrakennuksen kulujen nousevan liki 600 miljardiin euroon. Vahingot ovat todennäköisesti kasvaneet jyrkästi viime viikkoina sodan jatkuessa.

EU ja muut länsimaat ovat jäädyttäneet Venäjän keskuspankkivarantoja noin 300 miljardilla eurolla. Sen lisäksi EU-maat ovat takavarikoineet noin 30 miljardilla eurolla venäläisten ja valkovenäläisten oligarkkien ja yritysten omaisuutta.

Suomessa tällaista pakotelistattua omaisuutta on viranomaisten hallussa noin 76 miljoonalla eurolla.

Baltian maat ja Slovakia kehottavat EU:ta etsimään lailliset keinot antaa nämä varat Ukrainan käyttöön.

Länsimaista Kanada on jo ilmoittanut ohjaavansa venäläisiä varoja Ukrainalle ja Yhdysvalloissa kongressi selvittää toimenpiteen laillisia edellytyksiä (siirryt toiseen palveluun).

Komissio selvittää pian

EU-komissio kertoi viime viikolla selvittävänsä, onko jäädytettyjen omaisuuserien lunastaminen mahdollista Ukrainan rahoittamiseksi jäsenmaiden ja EU:n lakien mukaan.

Juridisesti helpompaa on omaisuuden kuten kiinteistöjen ja huvipursien rahastaminen kuin jäädytettyjen keskuspankkivarantojen lunastaminen.

– Useimmissa jäsenvaltioissa lunastaminen ei ole mahdollista, ja se vaatisi rikostuomion, komission tiedottaja Christian Wigand sanoi kuitenkin viime viikolla, kun aihetta käsiteltiin mediatilaisuudessa.

Myös yksittäiset komissaarit ovat tukeneet venäläisomaisuuden lunastamista.

Yksi tiukimpia verkon kiristäjiä Venäjän ympärillä on ollut komission varapuheenjohtaja, latvialainen kauppakomissaari Valdis Dombrovskis. Myös puheenjohtaja Ursula von der Leyen kertoi komission pitävän venäläisvarojen hyödyntämistä yhtenä varteenotettavana vaihtoehtona.

– Meidän ei pitäisi jättää yhtäkään kiveä kääntämättä. Ei myöskään sitä, että käytämme venäläisiä varoja, von der Leyen tviittasi.

Jos osoittautuu, että venäläistä takavarikoitua omaisuutta ei voi juridisista syistä muuttaa rahaksi, yksi mahdollisuus olisi käyttää sitä kiristyskeinona Venäjää vastaan.

Kremlille sanottaisiin, että saatte varat ja omaisuuden takaisin vasta sitten, kun olette korvanneet kaikki Ukrainalle aiheutetut vahingot.

Mitä seuraavaksi?

EU-komission on tarkoitus esittää jo tällä viikolla uutta direktiiviä omaisuuden takaisinperinnästä ja menetetyksi tuomitsemisesta, kenties jo keskiviikkona.

Ongelma on se, että takavarikot ja lunastukset kuuluvat jäsenmaiden omaan toimivaltaan, ja niiden lainsäädännöt poikkeavat toisistaan.

Esimerkiksi Saksan perustuslaki sanoo, että hallituksen toteuttama pakkolunastus voi tapahtua yleisen edun vuoksi, mutta siihen on yhdistettävä korvauksia. Tämä voisi avata oven pakotelistalla olevien venäläisten suurille korvausvaatimuksille.

Komissio esittää todennäköisesti, että Venäjän-pakotteisiin voidaan liittää myös omaisuuden jäädyttäminen ja lunastaminen. Tiettävästi komissio haluaa myös tehdä pakotteiden kiertämisestä rikoksen.

Virkamiesten mukaan nämä kaksi uudistusta voisivat tehdä venäläisomaisuuden haltuunotosta mahdollisen. Pallo on sen jälkeen jäsenmailla: myös Suomi on pitänyt tiukasti kiinni siitä, että EU:n rikosasteikko sopii Suomen järjestelmään, ennen kuin se siirretään kansalliseen rikolainsäädäntöön.

Voit keskustella aiheesta keskiviikkoiltaan klo 23:een asti.

Aiheesta lisää:

.
.