Hyppää sisältöön

Lähes 30 vuotta vanha mysteeri on selvinnyt – 68-vuotiaalle elinkautinen Ilpo Härmäläisen murhasta: "Rikos osoittaa poikkeuksellista kylmyyttä"

Varsinais-Suomen käräjäoikeus on tuominnut Lasse Lehdon vuonna 1994 tapahtuneesta lakimiehen murhasta elinkautiseen. Koskaan aikaisemmin ketään ei ole itsenäisessä Suomessa tuomittu henkirikoksesta yhtä pitkän ajan jälkeen.

Syytetty on kaiken aikaa kiistänyt surmanneensa Ilpo Härmäläisen. Käräjäoikeus kuitenkin katsoo, että tapaus on nyt selvitetty. Kuva: Jesse Mäntysalo / Yle

Varsinais-Suomen käräjäoikeus on antanut ratkaisunsa 28 vuoden takaisesta murhasta.

Oikeuden mukaan tapahtuma-aikaan 41-vuotias mainostoimistoyrittäjä Lasse Erik Lehto surmasi 33-vuotiaan turkulaisen lakimiehen Ilpo Härmäläisen purjeveneessään ja upotti tämän ruumiin mereen Turun Airiston alueella vuonna 1994. Lehto sai elinkautisen vankeusrangaistuksen murhasta.

Käräjäoikeus toteaa, että asiassa ei ole tullut esille muita ulkopuolisia mahdollisia tekijöitä eikä uskottavaa vaihtoehtoista tapahtumainkulkua.

Koskaan aikaisemmin ketään ei ole tuomittu henkirikoksesta yhtä pitkän ajan jälkeen itsenäisen Suomen oikeushistoriassa.

Toimittaja Päivi Leppänen kyseli aluesyyttäjä Niina Merivirralta, mitkä seikat ratkaisivat tuomion näin pitkän ajan kuluttua tapahtumista.

Tätä nykyä 68-vuotiasta Lehtoa kuulusteltiin Härmäläisen taposta epäiltynä ensimmäisen kerran helmikuussa 1995, mutta tuolloin tutkinta ei edennyt. Lehto sai aikanaan tuomion talousrikoksesta, joka paljastui Härmäläisen katoamistutkinnan yhteydessä.

Ilpo Härmäläinen oli kateissa yli 27 vuotta. Kuva: Poliisi

Käräjäoikeus: Tuomitulla oli aikaa ja välineet murhaan

Varsinais-Suomen käräjäoikeus toteaa ratkaisussaan, että Lasse Lehdolla on ollut käytettävissään aikaa ja välineet rikoksen tekemiseksi.

Vainajasta löytyi kaksi luotia ja niiden osia. Lehdon tekoaikaan omistama Colt-revolveri on oikeuden mukaan ollut soveltuva Härmäläisen surma-aseeksi. Käräjäoikeus katsoo todennäköiseksi, että Härmäläistä on ammuttu .357 tai .38 kaliiperin lyijyluodeilla.

– Kaliiperin .38 special patruunaa käytetään tarkkuusammuntaan, koska niissä on tyypillisesti pienempi rekyyli, ne ovat siten miellyttävämpiä ampua, hiljaisempia ja halvempia. Kaliiperin .357 patruunoissa teho ja läpäisykyky on suurempi ja ne ovat yleensä täysvaippaisia. Kyseisenlaiset patruunat sopivat molemmat Lehdon Colt- revolveriin, oikeus lausuu.

Oikeuden mukaan on mahdollista, että Ilpo Härmäläinen ammuttiin tällä mainosmiehen omistamalla revolverilla. Kuva: Poliisi

Lehto on väittänyt olleensa tekohetkellä taksilla tai julkisella kulkuneuvolla Raisiossa huoltoasemalla tapaamassa tuttavaansa. Hänen oma autonsa oli tapahtuma-aikaan lainassa lähisukulaisilla näiden ulkomaanmatkalla. Tuttava on kertonut todistajana, että Lehto oli pyytänyt häntä merkitsemään kalenteriinsa totuudenvastaisesti ajankohdan, jolloin Lehdolla olisi ollut tapaaminen hänen kanssaan. Syyksi Lehto oli ilmoittanut taloudelliset syyt tai epäselvyydet.

Todistaja oli muistellut tuon Lehdon ilmoittaman ajankohdan sopineen juuri kalenteriaukeaman keskivaiheille eli olemaan esimerkiksi keskiviikkona 3. elokuuta 1994.

Lehtoa ei oltu vielä kuitenkaan tuolloin epäilty mistään talousrikoksesta, joten käräjäoikeuden mielestä on uskottavaa, että Lehto on suunnitellut tapaamisen alibikseen Härmäläisen surman toteuttamisen ajankohdaksi.

Todistajien mukaan Lehto ei ollut koskaan liikkunut julkisilla kulkuneuvoilla ja erittäin epätodennäköisesti taksillakaan. Varsinais-Suomen käräjäoikeus näkee, että Lehto on pyrkinyt rakentamaan ”jalkamiehenä” olemisen osaksi alibiaan. Hän on myös todennäköisesti järjestänyt lähisukulaistensa lomamatkan ajankohdaksi, jolloin hän toteuttaisi Härmäläisen surmaamisen.

Useat todistajat ovat kertoneet, että Lehto ei olisi pärjännyt työssään ilman autoa. Hänellä on tapahtuma-aikaan ollut mahdollisuus käyttää isänsä Nissan Sunny -henkilöautoa.

Lisäksi oikeus mainitsee, että mikäli Lehto olisi kulkenut Turusta Raisioon ja takaisin, hänen liittymänsä paikantuminen kello 13.44 Naantalin viljavaraston tukiasemaan ei ole Telian lausunto huomioiden ollut todennäköistä, koska liittymä paikantuu aina vahvimpaan tukiasemaan. Käräjäoikeus lisää, että Lehto olisi väittämiään reittejä kulkiessaan paikantunut ensisijaisesti Raision keskustan tai Pansion tukiasemiin.

– Arvioitaessa ylipäätään Lehdon kertomuksen uskottavuutta, se on muuttunut jatkuvasti eri kuulemiskertojen välillä ja sisältänyt useita väitteitä ja seikkoja, jotka eivät ole voineet pitää paikkaansa kuten edellä on todettu. Lehto ei ole kyennyt selvittämään uskottavasti liikkumisiaan aikavälillä kello 12.15 – 14.10, käräjäoikeus lausuu.

Motiivina oli estää talousrikoksen paljastuminen

Käräjäoikeus ottaa ratkaisussaan kantaa myös teon motiiviin.

Sen mukaan on ilmeistä, että Lasse Lehdon motiivina Härmäläisen murhaan oli pyrkimys estää epäonnistuneen factoring-laskutussuunnitelman paljastuminen ja pelastaa yrityksensä ajautuminen konkurssiin.

– Tämä olisi tarkoittanut hänen henkilökohtaisen taloutensa tuhoutumista sekä tärkeänä pitämiensä aineellisen hyvinvoinnin ja sosiaalisen aseman menettämistä, oikeus toteaa.

Ratkaisussa tarkastellaan myös tuomitun persoonaa. Oikeuden mielestä Lehto on osannut olla "erittäin vakuuttava ja taitava manipuloija".

- Lehdon on onnistunut houkutella Härmäläinen purjeveneelleen mahdollisesti katsomaan jotain saaristokohdetta ja pyytäen Härmäläisen apua kiinteistökauppaa suunniteltaessa. Jo edeltävästi hän on valmistautunut selvittämään uskottavalla tavalla mahdollisille ulkopuolisille havaitsijoille syyn yhteiselle purjehdukselle lähtemiselle. Hän on käynyt pankissa neuvotteluja keksimänsä kiinteistöprojektin rahoittamisesta.

Ruumis pakattiin tällaisiin muovisäkkeihin ennen upottamista. Kuva: Poliisi

Oikeus pohtii, että surmaamisessa ja ruumiin hävittämisessä käytetyistä välineistä ankkuri ketjuineen, köysi, jätesäkit ja teippi ovat sellaisia, joita purjeveneellä on saattanut olla valmiina käytettävissä, mutta ainakin aseen Lehto on ottanut mukaan kotoaan.

Se, ettei Lehdon tuolloin omistamasta purjeveneestä ole voitu tutkimuksissa osoittaa viitteitä Härmäläisen verestä, voi johtua asiantuntijatodistajan mukaan sää- ja meriolosuhteista sekä ajan kulumisesta.

– Oikeuslääketieteelliset havainnot tukevat päätelmää, että Härmäläinen on kuollut välittömästi, minkä vuoksi verenvuoto on ollut vähäistä. Ruumis on myös paketoitu ja hävitetty välittömästi, joten on oletettavaa, ettei veneeseen ole ehtinyt edes jäädä vainajan tai vainajan veren hajua, Varsinais-Suomen käräjäoikeuden tuomiossa mainitaan.

Erityisen raaka teko

Ilpo Härmäläisen yllä olleet vaatteet ovat olleet ruumiin löytöhetkellä asianmukaisesti päällä, paidanhelma siististi housunkauluksen sisäpuolella, paidannapit tallella ja napitettuina sekä kravatti kaulassa solmu oikeassa asennossa ja kohdassa. Oikeuden mielestä tämä osoittaa, että hän ei ole kuollut kamppailutilanteessa.

– Tästä sekä laukausten suunnasta ja määrästä on pääteltävissä, että Lehto on ensin yllättänyt Härmäläisen ampumalla tätä takaapäin, ja havaittuaan ettei Härmäläinen ollut vielä kuollut, melko lailla välittömästi ampunut tätä kuolettavasti päähän.

Käräjäoikeuden mukaan teko ei kuitenkaan ole ollut julma.

– Härmäläisen ruumiista ei ole muutenkaan voitu tehdä päätelmiä siitä, että tähän olisi muuta väkivaltaa kohdistettu. Tekoa ei ole siis pitkitetty, eikä sen yhteydessä ole aiheutettu Härmäläiselle välttämätöntä enempää tuskaa. Rikosta ei näin ollen voida katsoa tehdyn erityistä julmuutta osoittaen.

Toisaalta käräjäoikeus katsoo teon olleen erityisen raaka.

– Lehto on päättäväisesti riistänyt Härmäläiseltä hengen olosuhteissa, joissa Härmäläisellä ei ole ollut mitään puolustautumis- tai pakenemismahdollisuutta. Rikos osoittaa hänessä poikkeuksellista kylmyyttä ja välinpitämättömyyttä toisen ihmisen hengestä ja elämästä.

Käräjäoikeus katsoo, että Härmäläinen sai surmansa tässä purjeveneessä. Kuva: Poliisi

Oikeuden mukaan Lehdon menettelyyn soveltuu kaksi murhan tunnusmerkistössä tarkoitettua ankaroittamisperustetta. Härmäläinen ei ole omalla toiminnallaan antanut Lehdon teolle mitään kohtuudella ymmärrettävissä olevaa syytä, eikä rikokseen muutoinkaan liitymitään sen lievempään arvostelemiseen viittaavaa seikkaa.

– Kaikki edellä mainitut seikat viittaavat yhdenmukaisesti siihen, että Lehdon on täytynyt etukäteen hyvin tarkasti suunnitella ja harkita toimintansa, eikä toisaalta mistään ole voinut päätellä, että purjehduksella olisi sattunut jotain yllättävää taikka muuta sellaista, joka puhuisi Lehdon näkökulmasta odottamattomasti tai hallitsemattomasti edenneiden tapahtumien puolesta.

Ratkaisussa lausutaan, että Lehto on surmannut Härmäläisen vakaasta harkinnasta ja omanvoitonpyynnöstä sekä erityistä raakuutta osoittaen. Rikokseen johtaneet syyt ja siitä ilmenevät seikat kokonaisuudessaan huomioiden tekoa on siis pidettävä erityisen törkeänä.

Lasse Erik Lehto tuomitaan maksamaan uhrin omaisille lähes 60 000 euroa ja sen lisäksi myös oikeudenkäyntikulut.

Tuomio ei ole vielä lainvoimainen.

Syyttäjä: Toivottavasti rohkaisee tutkimaan pimeitä henkirikoksia

Aluesyyttäjä Niina Merivirta sanoo olevansa erittäin tyytyväinen tuomioon.

Syyttäjä kertoo olleensa kaiken aikaa vakuuttunut näytön riittävyydestä, vaikka esimerkiksi dna-todisteita Lehtoa vastaan ei ollut.

– Vaikka näyttö on koostunut palasista, koska vastaaja on koko ajan kiistänyt tämän asian, niin kaikki johdatti siihen suuntaan, ettei tilaa jäänyt sille, että tekijä olisi ollut joku muu.

Merivirran mukaan teon suunnitelmallisuudesta ja motiivista ei jäänyt kysymysmerkkejä.

– Härmäläisellä ei ole ollut mitään mahdollisuutta paeta purjeveneestä eikä puolustautua. Tämä on vaikuttanut siihen, että murhan kvalifiointiperuste on näytetty toteen, syyttäjä arvioi.

Niina Merivirta kehuu keskusrikospoliisin tutkijoiden ja virka-apua antaneen puolustusvoimien työtä ansiokkaaksi. Hän toivoo, että Härmäläisen tapaus rohkaisisi ottamaan uuteen tarkasteluun myös muita aikanaan selvittämättä jääneitä henkirikoksia.

– Ehkä tämä motivoi siihen, että muitakin pimeäksi jääneitä henkirikoksia voitaisiin arkistojen syövereistä tutkia ja katsoa, löytyisikö niistä jotain mitä voitaisiin vielä selvittää.

Omaiset helpottuneita, puolustus harkitsee valitusta

Ilpo Härmäläisen omaisia edustava asianajaja Hanna-Maria Seppä sanoo omaisten olevan erittäin helpottuneita käräjäoikeuden ratkaisusta.

– Heidän päällimmäinen toiveensa on ollut, että saataisiin selvyys, mitä heidän omaiselleen on tapahtunut. Nyt selvyys on saatu, Seppä toteaa.

Hän lisää, että uhrin omaiset ovat kiitollisia tutkinnan uudelleen avanneelle KRP:n tutkijaryhmälle, syyttäjälle sekä vainajan löytäneille sukeltajille.

Murhasta tuomitun Lasse Lehdon oikeusavustaja Heikki Uotila sanoo päämiehensä olevan hyvin pettynyt käräjäoikeuden ratkaisuun.

– Varsin varteenotettava vaihtoehto on, että tästä tullaan valittamaan hovioikeuteen, Uotila lausuu.

Hän sanoo, ettei oikeudenkäynnin ja esitutkinnan aikana löytynyt "savuavaa asetta" hänen päämiestään vastaan, vaan näyttö koostuu pienistä palasista, joista käräjäoikeus on tehnyt johtopäätöksensä.

– Puolustus on luonnollisesti eri mieltä näistä johtopäätöksistä, Uotila huomauttaa.

Härmäläinen oli kateissa lähes 30 vuotta

Ilpo Härmäläisestä tehtiin viimeinen varma havainto 3. elokuuta 1994 puolenpäivän jälkeen, kun hän lähti kotoaan Eerikinkadulta Turun keskustassa. Härmäläisen ruumis löydettiin merenpohjasta Turun Airistolta viime maaliskuussa.

Keskusrikospoliisi avasi Ilpo Härmäläisen katoamisen tutkinnan uudelleen viime kesänä. Tapausta selvitettiin epäiltynä murhana. Teletietoja, todistajainlausuntoja ja epäillyn ristiriitaisia kuulustelukertomuksia yhdistelemällä poliisi teki läpimurron. Lasse Lehto otettiin kiinni viime elokuussa ja vangittiin.

Lehtoa on kutsuttu julkisuudessa "mainosmieheksi". Poliisitutkinnan mukaan mainosmies ja Härmäläinen tapasivat toisiaan useita kertoja ja pitivät aktiivisesti yhteyttä myös puhelimitse, viimeisen kerran vain hetkeä ennen Härmäläisen katoamista.

Juttua täydennetty 27.5.2022 kello 16.36 omaisten asianajajan kommentilla.

27.5.2022 kello 19.58 tarkennettu, että ketään ei ole tuomittu yhtä pitkän ajan jälkeen henkirikoksesta ainakaan itsenäisen Suomen historian aikana.

Lue lisää:

.
.