Hyppää sisältöön

Onko Suomen viimeisen julkisen Lenin-patsaan kohtalo liian vaikea ratkaista? "On mahdotonta esittää patsaan käsittelyyn yhtä ainoaa vaihtoehtoa"

Kotkassa on Suomen viimeinen Lenin-patsas. Kaupungissa on nyt etenemässä esitys, jonka mukaan patsas pitäisi sittenkin poistaa katukuvasta ja siirtää maakunnan museon kokoelmiin.

Virolaisen kuvataiteilijan Matti Varikin veistämä Leniniä esittävä patsas sijaitsee Kotkansaarella Pohjoispuistokadulla. Kuva: Mikko Savolainen / Yle

Jo kertaalleen rauhaan jätetty Lenin-patsas saatetaan sittenkin siirtää varastoon Kotkassa. Kaupungin päätöksenteossa on etenemässä esitys, jonka mukaan patsas poistettaisiin katukuvasta ja annettaisiin Kymenlaakson museon kokoelmiin.

Ratkaisussa museo päättää itsenäisesti patsaan mahdollisesta esillepanosta tai varastoinnista. Lisäksi esitetään, että kaupunki järjestäisi taidekilpailun tai muu prosessin, jonka kautta voitaisiin luoda uusia positiivisia merkityksiä patsaan jättämälle aukiolle, mutta kertoa myös historiasta.

Kaupunkirakennelautakunnalle menevissä perusteluissa todetaan kuitenkin, ettei tämäkään ratkaisu ole täydellinen. Esitystä on valmistellut kaupunkisuunnittelujohtaja Markku Hannonen.

– Viime kädessä on mahdotonta esittää patsaan käsittelyyn yhtä ainoaa vaihtoehtoa, joka olisi perusteiltaan ylivoimainen. Siksi kyse on myös toiveiden takana olevien tarpeiden tasapainon hakemisesta. On tutkittava, voiko asiaa ratkaista siten, että näitä syviä tarpeita ei loukata liiaksi, kerrotaan perusteluissa.

Patsas sijaitsee pienessä puistikossa talojen keskellä. Kuva: Mikko Savolainen / Yle

Virolaisen kuvataiteilijan Matti Varikin veistämä Leniniä esittävä patsas sijaitsee Kotkansaarella Pohjoispuistokadulla.

Patsasta on esitetty poistettavaksi sekä valtuusto- että kuntalaisaloitteella (siirryt toiseen palveluun). Aloitteissa esitettiin, että patsas pitäisi siirtää maakuntamuseoon, koska se loukkaa Neuvostoliiton sotarikoksien uhreina menehtyneiden ihmisten muistoa.

Valtuusto käsitteli asiaa huhtikuussa ja päätti lähettää sen takaisin valmisteluun. Valtuuston toiveina oli patsaan säilyttäminen ja historian avaavan kuvauksen sijoittaminen patsaan läheisyyteen. Samaan aikaan valtuustossa toivottiin myös patsaan poistamista.

Onko Kotka patsaan takia kummajainen?

Patsaan paikalleen jättämistä ja selityksen lisäämistä olisi lautakunnassa käsittelyssä olevan esityksen mukaan puoltanut se, ettei historiaa tulisi peitellä. Samalla voisi perusteluiden mukaan arvostaa taiteilijan alkuperäistä veistoksen sisältämää kritiikkiä neuvostosankaria tai neuvostojärjestelmää kohtaan.

Yksikätisen Lenin-patsaan yhteydessä on myös toinen patsas, jossa kädestä roikkuu tupakka. Kuva: Mikko Savolainen / Yle

Silti esityksen mukaan on kuitenkin mahdollista, että Lenin-patsas on symbolina niin voimakas ja kulttuurisesti neuvostohallintoon kiinnittynyt, etteivät kaikki näe sitä muutoin kuin jatkuvan kunnioituksen kohteena.

– Riippumatta muistomerkille annetusta merkityksestä pelätään siis olevan mahdollista, että muualta tulevat tai ylipäänsä Kotkan asioista kuulevat pitävät Kotkaa kummajaisena, joka osoittaa erityistä arvonantoa Leninille, perusteissa jatketaan.

Oliko patsaan lahjoittamisen takana tavoite alistaa?

Uutena pohdintana esityksen perusteluissa otetaan esiin itse patsaan lahjoittamisen tarkoitus. Sota on tekstin mukaan nostanut esiin Venäjän pitkään säilyneen tavan ajaa tavoitteitaan tärkeäksi katsotuilla alueilla muun muassa alistamalla kansoja eri keinoin.

– Tämä näkyy nykyisessä sodassa siviilien ja kulttuurin tuhoamisena sekä yksilöitä vastaan tehtyinä tarkoituksellisen nöyryyttävinä rikoksina, jotka ovat sodankäynnin aseellisten keinojen jatkumoa, perusteluissa todetaan.

Kotka sai Lenin-patsaan lahjana vuonna 1979 sen ystävyyskaupungilta Tallinnalta, joka kuului tuolloin Neuvostoliittoon. Patsas on siis saatu yli 40 vuotta ennen Venäjän hyökkäystä Ukrainaan.

– Huolimatta täysin eri ajankohdasta, on vaikea välttyä rinnastukselta, että patsaan lahjoittaminen on alun perin ele, jonka tarkoituksena on ollut alistaa niin lahjan luovuttamaan joutuvaa ystävyyskaupunkia kuin lahjan vastaanottamaan joutuvaa Kotkan kaupunkia.

Tästä seuraa perustelujen mukaan se, että tavoite on ollut vähintään poliittinen.

– Tämä avaa oven näkemykselle, että muistomerkki on aktiivinen teko naapurimaan hallitsemiseksi tai alistamiseksi.

Lenin-museollekin on tarjottu patsasta

Kymenlaakson museo on ollut mukana viime viikkojen selvityksissä. Museon kannalta paras ratkaisu olisi säilyttää patsas paikoillaan ja lisätä sen jalustaan tai sen lähistölle historiasta kertova laatta.

Patsaan siirtäminen Kymenlaakson museon kokoelmiin on myös mahdollista, mutta sopivaa varastoa ei ole. Rahaa sen siirtoonkaan ei budjetissa ole, siksi lautakunnan ehdotuksessa siirtorahat otettaisiin kaupungin budjetista.

Museo on itse selvittänyt patsaan siirtoa Tampereella sijaitsevan Lenin-museon kokoelmiin, mutta patsaalle ei ole Tampereella käyttöä.

Lautakunta käsittelee patsaan poistamista tiistaina. Lautakunnasta asia etenee kaupunginhallituksen kautta valtuuston pöydälle.

Lue lisää:

.
.