Hyppää sisältöön

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

DHANBAD/JHARIA Näky on kuumottava mutta tavanomainen Jharian hiilikentällä itäisessä Intiassa.

Iltahämärässä hiilisuoni hehkuu punaisena tienposkessa. Kuumuus säteilee painostavasti. Ajoneuvot ajavat pätsin ohi vain metrien päästä.

Jhariassa palaa hallitsemattomasti maan alla ja liekit yltävät paikoitellen maan pinnalle saakka. Tulta on käytännössä mahdoton sammuttaa.

Hiilipaloista nousee ilmaan myrkyllisiä kaasuja, jotka aiheuttavat terveysongelmia ihmisille. Avolouhoksista karkaa myös paljon metaania ilmakehään. Se lämmittää ilmastoa.

Palot saivat alkunsa yli sata vuotta sitten varomattoman kaivostoiminnan seurauksena.

Jatkuvasta tulipalosta huolimatta alueen köyhät ihmiset kaivavat käsin hiiltä myyntiin, koska heillä ei ole parempaakaan elinkeinoa. Hiilen kerääminen kaivoksilta on laitonta.

Hylätyn avolouhoksen pohjalle kaivetusta kuopasta kuuluu tasainen naputus. Viiden lapsen äiti Dhanbarti Devi louhii hakulla kivihiiltä kuopan seinästä.

Tälle alueelle hiilipalot eivät ole toistaiseksi levinneet.

– Jos poliisit tulevat, he vievät hiilemme. Silloin menetämme päivän työn, Devi sanoo.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Työskentelyolot ovat ankarat. Ilma on pölyistä. Aurinko porottaa. Lämpötila hiostaa noin 40 asteessa.

– Työ on vaarallista. Kuopan seinät voivat romahtaa milloin vain, Devi toteaa.

Kun hiiltä on irronnut riittävästi, Devi ja sukulaisnainen Kumila keräävät palat koreihin ja kantavat ne päänsä päällä avolouhoksen rinnettä ylös tasaiselle maalle.

Siellä Devin yhdeksänvuotias tytär Sharda Kumari auttaa pakkaamaan hiilet säkkeihin.

– En pidä tästä työstä, mutta mitäpä voin asialle tehdä, Sharda Kumari sanoo.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Intia lupasi kasvattaa hurjasti uusiutuvien käyttöä

Kivihiili pyörittää Intian taloutta ja tuo leivän hiilenkerääjille ja miljoonille muille intialaisille. Hintana on, että hiilen polttaminen voimaloissa lämmittää maapallon ilmastoa.

Noin 1,4 miljardin asukkaan Intia tuottaa tällä hetkellä sähköstään runsaat 70 prosenttia kivihiilellä. Jättivaltion energiaratkaisuilla on merkitystä koko maailmalle.

Viime syksynä YK:n ilmastokokouksessa Glasgow’ssa pääministeri Narendra Modi lupasi, että vuoteen 2030 mennessä Intia tuottaa 50 prosenttia energiastaan uusiutuvilla energialähteillä.

Kunnianhimoisesta tavoitteesta huolimatta Intia voi joutua lähes tuplaamaan hiilen tuotannon seuraavan vuosikymmenen aikana.

Hiilineutraaliksi maa pyrkii vuoteen 2070 mennessä.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Välikäsi kauppaa hiilen kuluttajille

Dhanbarti Devi myy keräämänsä hiilet avolouhoksella päivystäville nuorille miehille. He ovat hiilenvälittäjiä.

Yksi nuorukaisista on 20-vuotias Sagar Khan. Hän kertoo työskennelleensä hiilenvälittäjänä 14-vuotiaasta lähtien.

Khanin mukaan välittäjät maksavat kerääjille hiilisäkistä 10–20 rupiaa ja myyvät sen 100–200 rupialla käyttäjille.

Khan kuljettaa hiilisäkit moottoripyörällä kyliin, joissa hän kiertää ihmisten kotiovilla kauppaamassa hiiltä.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Välittäjien voitot kuulostavat suhteellisen korkeilta, mutta heidän työhönsä sisältyy kustannuksia ja riskejä.

Polttoaine on kallistunut, ja raskaiden säkkien kuljettaminen moottoripyörällä on hankalaa. Poliisi saattaa pysäyttää matkalla ja vaatia rahaa. Khanin mukaan poliiseille on pakko maksaa, jotta tilanteesta pääsee pois.

– Poliisi on usein jahdannut meitä, mutta olemme päässeet pakoon, Khan sanoo.

Aina kaikki eivät ole yhtä onnekkaita. Khan kertoo, että kerran hänen työkaverinsa joutui kolmeksi kuukaudeksi vankilaan, kun poliisi sai hänet kiinni.

Khanin mukaan hänelle jää käteen 200–250 rupiaa eli noin 2,5–3 euroa päivässä. Hän ei pidä työstään, mutta sitä on pakko tehdä, koska hänen perheensä on hyvin köyhä.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Kaivospomo siirtäisi asukkaat pois Jhariasta

Jharkhandin osavaltiossa sijaitsevaa runsaan miljoonan asukkaan Dhanbadia kutsutaan Intian hiilipääkaupungiksi. Jharian hiilikenttä on aivan kaupungin vieressä.

Dhanbadin laidalla kapea hiekkatie erottaa pienen kyläpahasen yhdestä avolouhoksesta. Sen pohjalla ja reunamilla loimuavat hiilipalojen liekit. Kaivoksen yllä leijuu savuharso.

Kylässä asuva 40-vuotias perheenäiti Shuma Devi kertoo, että viereistä louhosta operoiva kaivosyhtiö BCCL on käskenyt heitä muuttamaan pois hiilipalojen vuoksi. Siihen heillä ei ole varaa.

– Myrkkykaasut leijailevat kaivokselta kotiimme. Lapsillani on terveysongelmia, Devi sanoo.

Osa naapureista on saanut avustuksia ja lähtenyt muualle. Jostain syystä kaikille asukkaille korvauksia ei ole maksettu.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Dhanbadissa BCCL:n toimistolla yhtiön aluejohtaja Soumen Chatterjee toteaa, että Jharia ei ole turvallinen asuinpaikka.

Hiilenkerääjiä kuolee onnettomuuksissa ja hiilipalojen myrkkykaasut aiheuttavat vakavia sairauksia.

Chatterjee sanoo, että Jharian asukkaat pitäisi siirtää muualle, jotta hiili voitaisiin kaivaa kylien alta. Siten tulipalot saataisiin sammutettua, kun ne eivät enää voisi levitä uusiin hiilisuoniin.

Hänen mukaansa hiilen poistamisen jälkeen kaivokset peitettäisiin, maa tasoitettaisiin ja alueelle istutettaisiin uutta kasvillisuutta. Sitten ihmiset voisivat palata seudulle.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Kaivospomo arvioi, että operaatio veisi 10–15 vuotta. Hänen mielestään kyseessä on ainoa toimiva ratkaisu.

– Muuten tuli leviää vähitellen koko alueelle 10–20 vuoden sisällä. Elämisestä tulee vaarallista ja hiili tuhoutuu, Chatterjee ennustaa.

Hän sanoo, että monia hiilisuonia on jo tuhoutunut paloissa vuosien saatossa.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Professori uskoo hiilentuotannon tuplaantuvan

Intian talous modernisoituu ja teollistuu. Uusien rakennusten ja infrastruktuurin rakentaminen kasvattaa valtavasti energiantarvetta.

Dhanbadilainen energia-asioihin perehtynyt professori Ram Bhattacharjee arvioi, että Intia voi vähentää hiilen käyttöä vasta vuoden 2050 jälkeen.

– Maan kasvavan talouden takia meidän täytyy lähes tuplata nykyinen vuosittainen hiilentuotantomme 700 miljoonasta tonnista noin 1300–1400 miljoonaan tonniin vuosiin 2030–2035 mennessä, sanoo Bhattacharjee.

Hän työskentelee kaivostekniikan professorina IIT Dhanbad -yliopistossa, joka tunnettiin aiemmin Intian kaivoskouluna.

Bhattacharjee kuuluu asiantuntijaryhmään, joka selvittää Intian hallitukselle hiilen käyttöön liittyviä skenaarioita tuleville vuosikymmenille.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Bhattacharjeen mukaan jatkossa Intian täytyy tehdä kaivostoiminnasta vähemmän ympäristöä ja ilmastoa kuormittavaa. Kivihiiltä esimerkiksi pitää alkaa kaivaa maanalaisista kaivoksista avolouhosten sijaan.

Kun avolouhoksen metaani karkaa taivaan tuuliin, maanalaisista kaivoksista metaani voidaan ottaa talteen ja hyödyntää energiantuotannossa, Bhattacharjee sanoo.

Intian energiapolitiikan keskiössä on aurinkoenergian runsas lisääminen.

– Auringonvalosta ei ole puutetta. Eri asia on energian talteenottoon ja varsinkin varastointiin liittyvä teknologia. Se on suurin haaste, Bhattacharjee sanoo.

Hän arvioi, että 10–15 vuoden sisällä suurimmat uusiutuvan energian varastointiteknologiaan liittyvät ongelmat on saatu ratkaistua.

Intialaiset energiayhtiöt aikovat myös tuottaa aurinkovoiman avulla suuria määriä vihreää vetyä. Siitä voi valmistaa esimerkiksi päästötöntä polttoainetta ja korvata hiiltä teräksen valmistuksessa.

Bhattacharjee sanoo, että vaikka kivihiilellä on suuri rooli vielä kymmeniä vuosia, Intian hallitus on jo alkanut suunnitella siirtymää hiilivoimasta muihin energialähteisiin.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Siirtymään kuuluu uusien elinkeinojen löytäminen Jharian kaltaisten hiilialueiden ihmisille. Se on suuri urakka.

Jhariassa hylätyltä kaivokselta hiiltä keräävä Dhanbarti Devi sanoo, että hän ei haluaisi lastensa joutuvan työskentelemään hiilenkerääjinä.

Devin tavoitteena on, että lapset saisivat hyvän koulutuksen. Hän on jo laittanut 12-vuotiaan tyttärensä räätälikouluun.

Mutta lasten kouluttaminen maksaa, ja siksi hänen täytyy kerätä hiiltä.

– Jos ei ole muuta vaihtoehtoa, menemme töihin rakennusalalle. Mutta sadekaudella rakennustöitä ei ole tarjolla. Jatkamme keräämistä niin pitkään kuin hiiltä riittää, Devi sanoo.

Voit keskustella aiheesta 30.5. klo 23 asti.