Hyppää sisältöön

Ruuben Von Kingi, Hölökkä, Dolly Ding Dong ja muut sairaalaklovnit ovat hälventäneet pienten potilaiden pelkoja jo 20 vuotta

Klovnit ovat lasten ja heidän perheidensä tukena nykyään jokaisessa yliopistosairaalassa. Seurasimme sairaalaklovnien juhlapäivää Turussa, Kuopiossa ja Oulussa.

Sairaalaklovnit pelleilevät TYKSin Majakkasairaalan aulassa.
Sairaalaklovnit Mutkalalla (Kaisa Koulu), V.A. Hinko (Karolina Blom) ja Ruuben Von Kingi (Markus Kaustell) juhlivat TYKSin Majakkasairaalassa. Kuva ja video: Arttu Kuivanen / Yle

Ruuben Von Kingi vilkuttelee lapsille TYKSin uudenkarheassa Majakkasairaalassa. Hän toivottaa hyvää matkaa lasten ja nuorten päivystyksestä kotiin pääsevälle pienelle potilaalle.

Von Kingin nenän takaa löytyy sairaalaklovni Markus Kaustell, jonka mukaan tämä klovni ei ole ihan pelle.

– Ruuben Von Kingi on aika fiksu, tilannetajuinen, sellainen smooth ja aika cool. Asiallinen, ei varsinkaan hölmöile – useastikaan.

Sairaalaklovnit eri puolilla maata ovat tiistaina viettäneet 20-vuotisjuhlia. Turun yliopistollisessa keskussairaalassa klovnit kiertelivät osastoilla esittämässä joka osastolle tekemiään nimikkobiisejä.

Sairaalaklovnien työsarka on moninainen, mutta ehkä tärkein tehtävä on auttaa purkamaan leikkaukseen tai muuhun operaatioon menevän lapsen jännitystä.

Ruuben Von Kingi on Markus Kaustellin mukaan ihan asiallinen klovni. Kuva: Arttu Kuivanen / Yle

Klovnivuosilta Markus Kaustellin mieleen on jäänyt erityisesti alle 2-vuotias potilas, joka nyyhki pelokkaana vanhempansa sylissä päiväkirurgisella osastolla. Häntä oltiin jo viemässä operaatioon, kun yksi klovnien maskoteista, Sairaalahiiri, riensi lohduksi.

– Leikimme hiiren kanssa, ja hän unohti pelon. Siitä tuli sellainen juoksukilpailu, että hiiri kulki edellä ja lapsi juoksi perässä, ja näin päästiin ihan saliin asti. Lapsi oli unohtanut kokonaan, missä tilanteessa on ja oli lopulta ihan että jees, nyt ollaan menossa, kertoo Markus Kaustell.

Klovni Hölökkä: "Emme klovneina koskaan näe lasta sairauden kautta"

Suomen ensimmäiset sairaalaklovnit aloittivat kierroksensa Helsingin Lastenklinikalla 20 vuotta sitten. Pian toiminta laajeni Turkuun ja Tampereelle, sittemmin myös Kuopioon ja Ouluun. Viimeiset kymmenen vuotta toiminta on ollut valtakunnallista, ja nykyisin jokaisella yliopistollisella sairaalalla on oma klovnitiiminsä.

Sairaalaklovnit Lempi Räyhäpää (Elina Selamo) ja Dolly Ding Dong (Helena Leminen) pitävät vastaanottoa Kuopion yliopistollisessa sairaalassa. Kuva: Jukka Eskanen / Yle

Kuopiossa klovnikaksikko Lempi Räyhäpää (Elina Selamo) ja Dolly Ding Dong (Helena Leminen) hauskuttivat potilaita tiistaina sairaalan pääaulassa. Kuopion yliopistollisen sairaalan osastoilla klovnit ovat kiertäneet jo yli 14 vuotta, ja nykyään KYSin klovnivahvuus on viisihenkinen.

Kuopiolaisklovnien mukaan yleisö antautuu yleensä hyvin mukaan, mutta joskus klovnit saavat pakit eikä esitys kiinnosta kaikkia.

Klovnit Tiukka ja Hölökkä eli Tatja Hirvenmäki ja Katja Lehtola ovat puolestaan hauskuttaneet Oulun yliopistollisen sairaalan lapsia kymmenen vuotta.

Oulun yliopistollisen sairaalan sairaalaklovnit Hölökkä (Katja Lehtola) ja Tiukka (Tatja Hirvenmäki). Kuva: Päivi Seeskorpi / Yle

OYSin kaikkiaan neljä sairaalaklovnia vierailevat kaikilla lastenosastoilla kolmena päivänä viikossa. Myös kehitysvammaisten erityisen tuen osasto Konsti kuuluu vierailukohteisiin.

Lehtolan mielestä lasten – tai oikeastaan kaikenikäisten – maailmaan kuuluu leikki ja leikillisyys, siksi sairaalaklovnin tärkein tehtävä on lapsen kokonaisvaltainen kohtaaminen.

– Me emme klovneina koskaan näe lasta sairauden kautta, vaan näemme aina terveen lapsen sairauden tai tilan takana.

Klovneria ja hauskuuttaminen pelleasujen, laulun ja huumorin keinoin helpottavat, kun tunnelma vieraassa sairaalaympäristössä käy lapselle raskaaksi.

– Joskus tunnelman muuttumiseen riittää pelkkä nenän näkeminen, sanoo Tatja Hirvenmäki.

Sairaalaklovnit Tiukka ja Hölökkä näkevät aina terveen lapsen. Kuva: Päivi Seeskorpi / Yle

Harvoin vastaan tulee lapsia, joita klovnit eivät naurata – ne voivat jopa pelottaa. Silloin klovni kunnioittaa lapsen omaa päätöstä.

– Se on mielestäni tosi tärkeää. Harvoin lapsi voi päättää täällä sellaisista asioista, jotka on pakko tehdä. Toimenpiteille tai tutkimuksille ei voi sanoa ei. Klovnille on minun mielestä lupa sanoa myös ei, Hirvenmäki painottaa.

Sairaalaklovneista tullut osa hyvää hoitoa

Sairaalaklovnien tavoitteena on pitää pienten potilaiden leikkimieltä yllä sairausaikana ja viedä ajatukset muualle. Klovnit auttavat käsittelemään sairaalaan ja sairauteen liittyviä pelkoja.

– Alusta pitäen pointtina on ollut lasten ja perheiden kohtaaminen. Hiljalleen toiminta on kehittynyt niin, että yhä enemmän tehdään yhteistyötä henkilökunnan kanssa, ja yhä enemmän siinä on psykososiaalista tukea. Käsitellään operaatiota ja siihen liittyviä jännitteitä, kuvailee Markus Kaustell TYKSistä.

Markus Kaustell, Karolina Blom ja Kaisa Koulu musisoivat juhlan kunniaksi Turun yliopistollisen keskussairaalan osastoilla. Kuva: Arash Matin / Yle

Yhdysvalloissa 1980-luvulla alkanut vuorovaikutteiseen klovneriaan perustuva työmuoto on nykyään levinnyt lähes kaikkialle maailmaan.

Suomessa toiminta on kehittynyt viimeisen vuosikymmenen aikana merkittävästi. Klovnit ovat nykyään yhä useammin mukana toimenpiteisiin valmistautuessa, ja se on saanut hoitohenkilökunnalta myönteistä palautetta. Sairaalaklovnitoiminta nähdäänkin nykyään usein saumattomana osana osastojen toimintaa ja hyvää hoitoa.

Koronatilanteesta huolimatta sairaalaklovnit ovat voineet jatkaa työtään sairaaloissa lähes normaalisti. Syntymäpäiväjuhlia kuitenkin siirrettiin tammikuulta kesän kynnykselle.

Juhlavuoden kunniaksi sairaalaklovnit saavat oman puhelinsovelluksen, joka laajentaa toimintaa osastovierailujen ulkopuolelle. Lapset voivat pitää yhteyttä klovnitohtoreihin muulloinkin, ja näin sairaalakohtaamisten kaari pitenee.

Tampereella puolestaan avautuu keskiviikkona TAYSin ja Särkänniemen yhteistyössä ideoima ja suunnittelema, tiettävästi maailman ensimmäinen sairaalahuvipuisto. Tavoitteena on toteuttaa tutkimus huumorin ja iloittelun parantavasta vaikutuksesta – millaisia vaikutuksia huvipuistoleikeillä mahdollisesti on toipumisaikaan.

Voit keskustella aiheesta Yle-tunnuksella (siirryt toiseen palveluun) 25. toukokuuta kello 23:een asti.

Lue myös:

.
.