Hyppää sisältöön

Mirja Reijonen löysi Itä-Helsingistä huippuharvinaisen kasvin, joka tuhoutui lähes täysin, mutta saa nyt uuden elämän yllättävässä paikassa

Roihupeltoon Raide-Jokerin varikkoalueelle istutettiin 105 idänmasmalon tainta. Vastaavaa uhanalaisen kasvin siirtoistutusta ei ole tehty aiemmin Helsingissä.

Mirja Reijonen törmäsi tässä paikassa erikoiseen keltaisena kukkivaan kasviin kesäkuussa 2008. Kuva: Vesa Marttinen / Yle

Helsingin Mellunmäessä asuva Mirja Reijonen ajoi kesäkuussa 2008 pyörällään Myllypuron täyttömäen liepeillä. Hänen huomionsa kiinnittyi keltaisena kukkiviin kasveihin, jollaisia hän ei ollut aiemmin nähnyt missään muualla.

– Nousin pyörän selästä tarkemmin katsomaan kasvia, joka näytti oudolta. Se muistutti vähän apilaa, Reijonen kertoo.

Kotona kasvikirjoja tutkimalla selvisi, että kyseessä on masmalo. Hieman tarkemman selvitystyön tuloksena kävi ilmi, että kyseessä on idänmasmalo, joka on hyvin harvinainen Helsingissä ja koko Suomessa.

Idänmasmalon oli alun perin löytänyt kasvitieteilijä Arto Kurtto, joka oli kartoittanut Helsingin kasvit. Tieto kasvista oli merkitty Helsingin kaupungin luontotietojärjestelmään

Tiettävästi lajia tavataan luonnossa enää muutamalla lämpimällä harjunrinteellä Hämeessä ja Itä-Suomessa. Helsinkiin se on todennäköisesti levinnyt 1900-luvun alkupuolella venäläisten sotilaiden hevosten heinien mukana.

Kahden viikon kuluttua Reijonen meni paikalle uudestaan, ja vastassa oli järkytys. Kasvien päälle oli kipattu kasa tukkeja, jotka oletettavasti liittyivät kaukolämmön tai uuden asuntoalueen rakentamiseen.

– Järkytys oli valtava, sillä tukit käytännössä tuhosivat koko esiintymän, Reijonen muistelee.

Tukkeja tuotiin samalle paikalle useita kertoja, ja lopuksi koko alueen päälle siroteltiin soraa. Aluetta käytettiin myös epävirallisena parkkipaikkana, ja kasvit joutuivat koville.

Idänmasmalo kukkii loppukesästä kauniin keltaisena. Kuva: Mirja Reijonen

Sorakerroksen reunalle jäi vain yksi tai kaksi idänmasmaloa. Silloin Reijonen otti yhteyttä tuttaviinsa, joiden kautta saatiin yhteys Helsingin kaupunkiin. Pian tämän jälkeen kaupungin asiantuntijat kävivät paikalla, ja tämän käynnin yhteydessä sovittiin, että kasvin elämää Myllypurossa pyritään edistämään.

Uusi elämä Raide-Jokerin varikolla

Helsingin kaupungin ympäristöpalvelujen ympäristösuunnittelija Hanna Seitapuro kantaa iloisen vihreitä taimia kohti Roihupellossa sijaitsevan tulevan Raide-Jokerin varikkoalueen reunaa.

Tälle paikalle istutetaan yhteensä 105 idänmasmalon tainta, jotka on kasvatettu Kumpulan kasvitieteellisessä puutarhassa kevättalven aikana.

Roihupellon raitiovaunuvarikolle istutettiin idänmasmalon taimia keskiviikkona 25. toukokuuta. Kuva: Vesa Marttinen / Yle

Kesällä 2021 kaupungin edustajat kävivät keräämässä Myllypurosta idänmasmalon siemeniä, jotka toimitettiin Helsingin yliopiston kasvitieteellisen puutarhan siemenpankkiin Kaisaniemeen. Sieltä ne siirrettiin varastoinnin ja käsittelyjen jälkeen Kumpulan kasvitieteelliseen puutarhaan kylvöä ja taimikasvatusta varten.

Sopiva kasvatuspaikka löytyi Raide-Jokerin varikolta. Karussa ja paahteisessa ympäristössä liikenteen vilinän vieressä ei viihdy mikä tahansa kasvi, mutta idänmasmalolle tämä alue kelpaa mainiosti, arvioi konsulttitalo Sitowisella ja Raide-Jokeri-allianssilla asiantuntijana toimiva biologi Jaakko Kullberg.

– Väylien varsilla on fiksua hyödyntää tällaisia biotooppeja. Me voimme auttaa tällaisilla istutuksilla luontoa valitsemalla tänne kasvilajeja, jotka pärjäävät tämäntyyppisillä kuivilla paikoilla. Ja kun paikkaa ei mullata, sitä ei tarvitse jatkuvasti ajella ruohonleikkurilla.

Vastaavaa uhanalaisen kasvin siirtoistutusta ei ole tehty aiemmin Helsingissä.

Roihupeltoon istutetut taimet kasvatettiin alkuperäisen Myllypurosta löytyneen esiintymän siemenistä. Kuva: Vesa Marttinen / Yle

"Tahatonta luonnon tuhoamista tehdään jatkuvasti"

Idänmasmalon osalta tilanne näyttää nyt siis kohtalaisen valoisalta, mutta Mirja Reijonen näkee vastaavanlaisia tilanteita jatkuvasti.

– Minulla on kokoelma kuvattuja kasveja, joihin sopii muotisana luontokato. Tällaista tahatonta luonnon tuhoamista tehdään jatkuvasti, kun ei tiedetä, että tässä kasvaa jotain tärkeää.

Hanna Seitapuro toivoo, että Helsingissä voitaisiin tehdä jatkossa useammin harvinaisten kasvien pelastusoperaatioita.

– Helsingissä rakennetaan paljon, ja sitä voisi aina tapauskohtaisesti miettiä, miten luonnon monimuotoisuutta saisi ujutettua sinne rakennetun ympäristön lomaan.

Idänmasmaloiden viihtymistä Roihupellon varikkoalueella on tarkoitus seurata järjestelmällisesti ja ottaa kokemuksesta oppia.

Seuraamalla tulevina vuosina istutettujen kasvien esiintymistä saadaan tietoa lajin populaatiobiologiasta, eli siitä, kuinka kauan yksilöt elävät, milloin ne kukkivat ja kuinka paljon uusia kasveja syntyy.

Juttu on muokattu 27.5 klo13.45: lisätty tieto, että kasvin löysi alun perin Arto Kurtto, joka on kartoittanut Helsingin kasvit.

Lue seuraavaksi:

.
.