Hyppää sisältöön

Suomen luonnonsuojeluliitto haluaa valkohäntäkauriin haitalliseksi vieraslajiksi – metsästäjät tyrmäävät ajatuksen

Jos esitys toteutuu, valkohäntäkaurista voisi jahdata ilman metsästyskorttia ja ympäri vuoden, myös lisääntymisaikana.

Valkohäntäkauris on arvokas ja hieno riistaeläin, mutta niitä on liikaa. Kuvituskuva. Kuva: Yle / Tiina Grönroos

Suomen luonnonsuojeluliitto esittää, että valkohäntäkauris lisättäisiin haitallisten vieraslajien listalle vuoteen 2030 mennessä.

Luonnonsuojeluliiton toiminnanjohtaja Tapani Veistolan mukaan valkohäntäkauriskanta on kasvanut niin voimakkaasti, että se aiheuttaa runsaasti liikenneonnettomuuksia sekä vahinkoja ammattiviljelyksille, kotipuutarhoille ja luonnonkasvillisuudelle.

– Meidän mielestämme sitä metsästyspainetta voisi lisätä samalla tavalla kuin metsäkauriilla takavuosina tehtiin. Niin etteivät ne tarvitse enää pyyntilupaa.

Veistola arvioi, että kiintiömetsästyksen piiristä poistaminen lisäisi valkohäntäkauriin metsästystä, etenkin kun pyyntilupien myöntämiseen ja seurantaan vaadittava hallinnollinen taakka vähenisi. Lisätukea kannan vähentämiseen Luonnonsuojeluliitto hakisi petokannan vahvistamisesta, eli kauriita syövän ilveksen metsästysmääriä vähentämällä.

– Näillä toimilla mahdollistettaisiin isokauriin, eli vanhalla nimellä saksanhirven siirtyminen Suomeen. Eurooppalaiseen lajistoon kuuluva isokauris on jo levinnyt Suomeen omin jaloin, monien muiden eteläisten lajien tavoin.

Metsästäjiltä täystyrmäys

Luonnonsuojeluliiton esitys ei saa tukea metsästäjiltä. Reaktiota voisi paremminkin kuvata sanalla täystyrmäys.

– Emme kannata ehdotusta, sanoo Suomen Metsästäjäliiton toiminnanjohtaja Jaakko Silpola.

Silpola korostaa, että valkohäntäkauris on arvokas riistaeläin ja statuksen muuttaminen haitalliseksi vieraslajiksi ei johtaisi siihen lopputulokseen, johon Luonnonsuojeluliitto pyrkii.

Metsästäjäliiton mukaan nykyinen kannanhoidollinen lupajärjestelmä velvoittaa seuroja huolehtimaan kannan sääntelystä tarvittavassa määrin, niin kauriin kuin hirvenkin osalta.

1930-luvulla Pohjois-Amerikasta tuotu valkohäntäkauris tunnettiin ensin laukonpeurana. Nimi juontui Laukon kartanosta, jonne peurat tuotiin tarhattaviksi. Myöhemmin nimi vakiintui valkohäntäpeuraksi, joka nykyisin puhekielessä kulkee rinnakkain virallisen valkohäntäkauriin rinnalla.

Tällä hetkellä valkohäntäkauriin kanta Suomessa on 109 000 yksilöä. Kanta on tiheimmillään Varsinais-Suomessa, Hämeessä, läntisellä Uudellamaalla ja Pirkanmaan lounaisosissa.

– Olemme saaneet usean vuoden aktiivisella ja voimakkaalla metsästämisellä kannan lopulta taittumaan. Metsästysseuroja edelleen myös kannustetaan hakemaan lupia voimakkaasti, korostaa Silpola. Hän uskoo, että muutoksen myötä yhteisöllinen hoito ja vastuu poistuisi ja jahti jatkossa tapahtuisi satunnaisesti yksilötasolla.

Jos valkohäntäkauris nimettäisiin haitalliseksi vieraslajiksi, se käytännössä niputettaisiin samaan kastiin minkin, piisamin ja supikoiran kanssa. Pyyntiin ei vaadittaisi metsästyskorttia tai ampumakoetta ja metsästystä voisi harjoittaa ympäri vuoden, myös niiden lisääntymisaikana.

Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit kommentoida keskiviikkoon kello 23:een.

Lue myös:

.
.