Hyppää sisältöön

Kauan odotettua lakia talokauppojen kuntotarkastuksista ja niiden tekijöiden pätevyysvaatimuksista ei saada vieläkään

“Tämä on hirveä pettymys”, sanoo asiantuntija. Puutteellinen kuntotarkastus ei avaa ostajan silmiä kaikille riskeille ennen asunnon kauppaa. Siitä seuraa usein kalliita oikeusriitoja.

Omakotitalon kuntotarkastuksessa otetaan selvää mm. siitä, kuinka hyvin märkätilojen rakenteet toimivat. Kuva: Yle

Hallitusohjelman kirjaus asuntokauppojen kuntotarkastusten lainsäädännöstä ei toteudu tällä hallituskaudella. Syynä tähän ovat vastuuministeriöiden muut työkiireet ja niistä johtuva työvoimapula.

– Käsiparit loppuivat, sanoo hallitusneuvos Kirsi Martinkauppi ympäristöministeriöstä.

Martinkaupin mukaan korona, Ukrainan sota ja muu säädöstyö ovat ruuhkauttaneet ministeriöitä.

Nykyisellään asuntokauppojen kuntotarkastuksia saa tehdä kuka tahansa. Tarkastuksista ja niiden tekijöiden pätevyydestä ei ole säädetty lailla.

Hallitusohjelmassa lukee, että kuntotarkastustoiminta tuodaan lainsäädännön piiriin ja kuntotarkastajille asetetaan pätevyysvaatimukset.

Monet kiinteistöalan asiantuntijat ovat jo kauan toivoneet lainsäädäntöä tarkastusten laadun edistämiseksi – mutta se ei toteudu vieläkään.

– Taas otetaan aikalisä tai takapakkia. Totta kai päällimmäisenä on pettymys, sanoo liiketoimintajohtaja Kim Malmivaara Raksystemsistä, joka on kuntotarkastusten markkinajohtaja Suomessa.

Kuntotarkastukset eivät paljasta kaikkea

Kuntotarkastuksilla turvataan asuntokauppoja. Tarkastuksilla pyritään paljastamaan asunnon viat ja riskit ennen sen myyntiä. Otsikoihin nousee kuitenkin jatkuvasti kauhutarinoita (siirryt toiseen palveluun), joissa kuntotarkastetusta talosta on löytynyt jälkikäteen vakavia kosteusongelmia.

Rakennusterveysasiantuntija Esko Lindblad katsoo, että lailla tulisi säätää kuntotarkastusten tekijöiden pätevyydestä, taitojen ylläpidosta ja yhteisestä toimintamallista.

Lindblad toimii puheenjohtajana lautakunnassa, joka myöntää riittävän ammattitaitoisille kuntotarkastajille niin sanotun AKK-pätevyyden (siirryt toiseen palveluun). AKK-pätevyys lukeutuu kuitenkin rakennusalan itsesääntelyyn, eikä se ole pakollinen vaatimus.

AKK-tarkastajia on nyt noin 70. He tekevät vain murto-osan kuntotarkastuksista. Poliitikoille on viestitelty lakitasoisen sääntelyn tarpeesta toistuvasti pitkin 2000-lukua.

– Tämä on hirveä pettymys, sanoo Lindblad kuultuaan, ettei hallitusohjelman kirjaus toteudu.

Hänen mielestään olisi hyvä varmistaa lailla, että kuntotarkastajien viestintä on selkeää ja tarpeelliset jatkotutkimukset nostetaan esiin selvästi.

Lindbladin näkemät huonoimmat kuntotarkastusraportit ovat suorastaan “hirveitä”. Hän peräänkuuluttaa tarkastajille myös riittävää jatkokoulutusta perustutkinnon päälle.

Talokaupoista riidellään usein

Suomessa myytiin viime vuonna noin 18 000 omalla tontilla sijaitsevaa vanhaa omakotitaloa. Kiistat talojen ongelmista kauppojen jälkeen eivät ole harvinaisia. MOT-toimitus selvitti, että vuonna 2017 talokauppariitaan haettiin korvausta oikeusturvavakuutuksesta ainakin 1500 kertaa.

Kuntotarkastuksia tekevä Raksystems on arvioinut, että noin puoleen vanhoista omakotitaloista tehdään jonkinlainen kuntotarkastus ennen myyntiä.

Myös Asumisterveysliiton toiminnanjohtaja Hannele Rämö on pettynyt kuntotarkastusten sääntelyn kariutumiseen – hänenkin mielestään sääntelyä tarvittaisiin parantamaan tarkastustoimintaa.

Asumisterveysliitto auttaa homeloukkuun joutuneita asuntojen ostajia.

Rämö katsoo, että erityisesti rakennusten haju- ja kemikaaliongelmiin ei kiinnitetä tarpeeksi huomiota tarkastuksissa. Esimerkiksi aikoinaan sinistäjäsienien ja lahovaurioiden torjuntaan käytetyt aineet kuten kloorifenolit ja kreosootti voivat johtaa hankaliin (siirryt toiseen palveluun) pulmiin.

Rämön mielestä kuntotarkastajilta tulisi edellyttää riittävää työkokemusta “kentältä” kiinteistöjen parissa.

– Lisäksi tarkastajilla tulisi olla vastuuvakuutus, sanoo Rämö.

Aiheesta voi keskustella torstaihin 26.5.2022 klo 23 saakka.

.
.