Hyppää sisältöön

Ministeriön ennuste: Suomen työllisyys paranee, nuorisotyöttömyys alemmas kuin kertaakaan 90-luvun laman jälkeen

Myös pitkäaikaistyöttömien ja ikääntyneiden työntekijöiden tilanne kohentumassa. "Kaikki yhteenlaskettuna tarkoittaa erittäin hyvää sekä Suomen taloudelliselle huoltosuhteelle että julkisen talouden kestävyydelle", alivaltiosihteeri Elina Pylkkänen sanoo.

Helsingin kaupungin rakentamispalvelu Staran työntekijä haravoi viheraluetta Pasilassa eilen. Kuva: Aalto Puutio / YLE

Suomessa työllisyys paranee, kertoo työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) työmarkkinaennuste. Tänä vuonna työllisyysasteen ennustetaan nousevan 73,7 prosenttiin, ensi vuonna 74,1 prosenttiin ja vuonna 2024 jo 74,3 prosenttiin.

Hallitus tavoittelee 75 prosentin työllisyysastetta vuosikymmenen puoliväliin mennessä.

Työ- ja elinkeinoministeriön alivaltiosihteeri Elina Pylkkänen löytää luvuista paljon ilon aihetta.

– Pitkäaikaistyöttömyys ja nuorisotyöttömyys ovat lähteneet voimakkaasti alenemaan. Hyvä uutinen on myös se, että yli 55-vuotiaiden työllisyyden kasvu on erittäin hyvällä mallilla. Kaikki nämä yhteenlaskettuna tarkoittaa erittäin hyvää sekä Suomen taloudelliselle huoltosuhteelle että julkisen talouden kestävyydelle, Pylkkänen sanoo.

– Erityisen hienoa on puhua yli 74 prosentin työllisyysluvusta, joka ollaan saavuttamassa tänä vuonna tai viimeistään ensi vuonna. Samoin työllisyysasteen kuuden prosentin lukemasta, joka alitetaan vuonna 2024.

Sota on puolittanut ennusteet talouskasvusta, mutta työllisyys kehittyy vielä voimakkaasti – osin viime vuodenkin höyryillä. Erityisen hyvin työllistää nyt työvoimavaltainen palvelusektori.

Kuten alla oleva taulukko kertoo, pitkäaikaistyöttömien määrä ja nuorisotyöttömien määrä laskevat nopeammin kuin työttömien keskimäärin.

202220232024
Työttömät työnhakijat247 000227 000213 000
Pitkäaikaistyöttömät91 00065 00053 000
Nuorisotyöttömät26 00021 00017 000
Lähde: TEM

Nuorisotyöttömyys laskee vuonna 2024 historiallisen alhaisiin lukemiin, eli matalammalle kuin kertaakaan 90-luvun laman jälkeen. Tähän tosin vaikuttaa osaltaan myös se, että nuoria on tällä hetkellä vähemmän kuin 1990-luvun alussa.

Kova työvoiman kysyntä kertoo myös väestörakenteesta.

– Joka vuosi eläkkeelle siirtyy suuri määrä työntekijöitä ja tilalle tarvitaan nuorempaa työvoimaa, Pylkkänen sanoo.

Voit keskustella aiheesta 26.5. kello 23:een saakka.

.
.