Hyppää sisältöön

Suomen ainoalla ruutitehtaalla on tilauskirjat täynnä – Nato-jäsenyys voi avata uusia markkinoita suomalaiselle ruudille

Puolustusvälinekonserni Nammoon kuuluva ruutitehdas valmistaa Laukaassa ruuteja sotilas- ja siviilikäyttöön. Tehtaan tuotteita käytetään pienoiskiväärin patruunoista tykistön panoksiin.

Ruutitynnyreitä päällekkäin Vihtavuoren ruutitehtaan varastotiloissa.
100-vuotias ruutitehdas Laukaan Vihtavuoressa on nähnyt monenlaisia aikoja, mutta nyt tehtaalla pyyhkii hyvin. Ruutitynnyrit odottavat varastossa kuljetusta eteenpäin. Videon kuvaus ja editointi: Jarkko Riikonen
Vihtavuoren ruutitehtaan ovet ovat harvoin avoinna ulkopuolisille. Osana tehtaan 100-vuotisjuhlia media pääsi toukokuussa tehdaskierrokselle. Kuuntele, miten tehtaan toimitusjohtaja Ilkka Heikkilä ja kunnossapitopäällikkö Mika Kuukkanen kertovat ruutitehtaan historiasta ja tästä päivästä. Kalle Pallosen haastattelussa selviää sekin, mitä tarkoittaa ruutijulli.

Keski-Suomessa Laukaan Vihtavuoressa sijaitsevan ruutitehtaan tuotantomäärät ovat merkittävässä kasvussa, kertoo Nammo Vihtavuori Oy:n toimitusjohtaja Ilkka Heikkilä.

Heikkilän mukaan ruutia on tehty aiempina vuosina noin 500 000 kiloa ja tänä vuonna tavoitteena on noin 800 000 kiloa.

Kansainväliseen puolustusvälinekonserniin Nammoon kuuluva Suomen ainoa ruutitehdas valmistaa ruuteja sotilas- ja siviilikäyttöön sekä puolivalmisteita ampumatarviketeollisuudelle. Tehtaan tuotteita käytetään pienoiskiväärin patruunoista tykistön panoksiin.

– Meillä on käytännössä tämä ja ensi vuosi tehtaan kapasiteetin osalta täyteen myyty. Aika paljon investointeja on parhaillaan käynnissä ja myös suunnitteilla. Tilanne on varsin hyvä, sanoo Heikkilä.

Yli 80 prosenttia tehtaan vuosituotannosta menee vientiin. Tehtaan päämarkkina-alueet ovat Pohjoismaissa, muualla Euroopassa sekä Pohjois-Amerikassa.

Ruutitehtaan asiakkaat ovat puolustusteollisuuden toimijoita esimerkiksi ampumatarvikevalmistajia ja patruunoiden jälleenlataajia. Myös Suomen puolustusvoimat on ruutitehtaan merkittävä asiakas.

Tältä näyttää Vihtavuoren Ruutitehtaan valvomo. Kuva: Jarkko Riikonen / Yle

Nato-jäsenyys voi vaikuttaa jäsenmaiden yhteishankintojen kautta

Suomen vireillä oleva Nato-jäsenyys ei toteutuessaan suoraan vaikuta ruutitehtaan näkymiin, mutta jäsenyydellä voi olla merkitystä pitemmällä tähtäimellä, arvioi Heikkilä.

– Tulevaisuudessa voi varmasti joihinkin yhteishankintoihin liittyen avautua mahdollisuuksia, jotka ovat olleet tähän asti mahdollisia vain Nato-maille. Voisi olla esimerkiksi ehkä Lapuan kautta ampumatarvikekauppaa. Ampumatarvikkeethan sisältävät Vihtavuoren ruutia. Epäilen, ettei suoraa ruutimyyntiä olisi, mutta ampumatarvikkeiden myötä sitä voisi tulla omille tehtaillemme, joissa Nato-maat ovat asiakkaita, kuvailee Heikkilä.

Vihtavuoren ruutitehdas oli pitkään valtion enemmistöomistuksessa ja esimerkiksi 1970–1990-luvuilla osa Kemiraa.

Vuonna 2013 kuuden tappiollisen vuoden jälkeen uhkana oli maksukyvyttömyys ja konkurssi, mutta tehtaan toiminnan jatkumisen varmisti yrityskaupalla Norjassa pääkonttoriaan pitävä Nammo.

Konsernin omistavat yhtä suurilla osuuksilla Norjan valtio ja Patria Oyj.

Vihtavuoren ruutitehdas täyttää tänä vuonna 100 vuotta. Tehtaan liikevaihto on noin 25 miljoonaa euroa ja se työllistää noin 120 henkilöä.

Voit keskustella aiheesta 26.5. klo 23.00 saakka.

Lue myös:

.
.