Hyppää sisältöön

Suomessa on todennäköisesti todettu ensimmäinen apinarokkotartunta – HUSin Järvinen: "Riski taudin leviämiseen on hirvittävän pieni"

Aikuisella miehellä on Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä todettu orthopox-ryhmään kuuluvan viruksen aiheuttama tartunta. Varmistus siitä, onko kyseessä apinarokko, saadaan loppuviikosta.

Apinarokkoa aiheuttavaa virusta esiintyy pääasiassa Afrikassa. Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa on kuitenkin todettu muutaman viime viikon aikana kymmeniä apinarokkotapauksia. Kuva: Davor Puklavec / Lehtikuva

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä on todettu hyvin todennäköisesti Suomen ensimmäinen apinarokkotartunta, HUS tiedottaa (siirryt toiseen palveluun).

Aikuisella miespotilaalla on todettu orthopox-ryhmään kuuluvan viruksen aiheuttama tartunta. Apina- ja isorokkovirukset ovat orthopoxviruksia.

Lopullinen varmistus apinarokkotartunnasta saadaan, kun näytteen sekvensointi valmistuu loppuviikolla, todennäköisesti perjaintaina, kertoo HUSin diagnostiikkajohtaja Lasse Lehtonen.

Tartunta varmistui keskiviikkona 25. toukokuuta. Tartunta on saatu Eurooppaan suuntautuneella matkalla. Kotihoidossa olevalla potilaalla on rakkuloita ja korkea kuume, mutta muutoin hän voi hyvin.

Tartunnan saaneen kanssa läheisessä kontaktissa olleet on jäljitetty ja ohjeistettu tartunnan leviämisen estämiseksi.

HUSin Lehtonen: Tapauksia voi tulla lisää, tauti ei kuitenkaan leviä herkästi

Diagnostiikkajohtaja Lasse Lehtonen toteaa, ettei apinarokko ole kovin tehokkaasti leviävä tauti. Tarttuakseen ihmisestä toiseen tauti tarvitsee usein hyvin läheisen kontaktin.

– Kuitenkin tilanteeseen täytyy suhtautua tietyllä vakavuudella ja seurata, mitä tapahtuu. Tähän mennessä tieto on ollut, että viruksen aiheuttama infektio ei ole erityisen vaarallinen, Lehtonen sanoo.

Hän arvelee, että yksittäisiä tautitapauksia voi ilmetä myös jatkossa Suomessa.

– Olemme varautuneet testaamaan ihmisiä. Todennäköisesti tartunnat ovat peräisin ulkomailta, eli jos käy ulkomailla ja sen jälkeen tulee epäilyttävää ihottumaa, kannattaa olla yhteydessä terveydenhuoltoon. Suomesta tartunnan saamisen riski on hyvin pieni.

Tauti ei siis aiheuta samalaista terveysuhkaa kuin esimerkiksi koronavirus, hän kertoo.

– Korona on siinä mielessä paljon haasteellisempi, että se tarttuu paljon helpommin ja voi tappaakin merkittävän joukon ihmisiä. Siinä mielessä tilanne on nyt erilainen.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Apinarokko on Helsingin- ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin mukaan nyt todennäköisesti rantautunut Suomeen. Kuuntele minuutissa, mitä tiedetään just nyt. Jutun toimittaa Marjukka Mattila ja Jaakko Oleander-Turja.

Infektioylilääkäri ei näe uhkaa laajemmin ihmisille

Suurimman osan viime viikkoina Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa ilmenneistä apinarokkotartunnoista epäillään liittyvän miesten väliseen seksiin.

HUSin infektioylilääkäri Asko Järvinen sanoo, ettei hän ole Suomen ensimmäisestä mahdollisesta apinarokkotartunnasta huolissaan.

– Oli oikeastaan vain ajan kysymys, että milloin on todennäköistä, että Suomestakin saattaa löytyä tapaus. Riski sille, että tauti uhkaisi laajemmin ihmisiä, on hirvittävän pieni. En näe sellaista uhkaa, eikä näe Euroopan tautivirastokaan, Järvinen sanoo.

Järvisen mukaan HUSissa hoidettavan potilaan oireet ovat hyvin samanlaisia kuin muuallakin Euroopassa sairastuneiden oireet.

– Potilas on kohtalaisen lieväoireinen ja hyvinvoiva.

Järvinen toteaa, että etenkin ulkomailla vieraillessa on hyvä olla asiasta tietoinen, jos on hyvin läheisessä kontaktissa tuntemattomiin ihmisiin.

– Tauti saattaa tarttua suutelussa tai muun läheisen limakalvokontaktin kautta. Kannattaa olla varovaisempi ja varautua, jos on satunnaisia suhteita etenkin muissa maissa.

Tauti paranee tavallisesti itsestään muutamassa viikossa

Apinarokkoa aiheuttavaa virusta esiintyy pääasiassa Länsi- ja Keski-Afrikassa, ja tartunnat saaneet ihmiset ovat tavallisesti olleet tekemisissä villieläinten kanssa. Taudin tarttuminen ihmisestä toiseen on ollut harvinaista.

Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa on kuitenkin todettu muutaman viime viikon aikana useita kymmeniä apinarokkotapauksia henkilöillä, jotka eivät ole matkustaneet alueilla, missä apinarokkoa tavallisesti esiintyy.

Tartunnan saaneelle voi kehittyä vesirokkoa muistuttavia, rakkulamaisia ihomuutoksia erityisesti kasvoille, mutta niitä voi olla myös muualla keholla sekä sukuelinten alueella. Kuumetta ja yleistä sairauden tunnetta saattaa esiintyä muutama päivä ennen ihottuman puhkeamista.

Tauti paranee tavallisesti itsestään muutamassa viikossa. Vakavat taudinkuvat ovat kuitenkin mahdollisia erityisesti niillä, joiden puolustuskyky on muun sairauden tai lääketieteellisen hoidon vuoksi heikentynyt, HUSin tiedotteessa kerrotaan.

Apinarokko on lähisukua isorokolle. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos kertoi keskiviikkona tiedotteessaan (siirryt toiseen palveluun), että mikäli apinarokolle altistuneita rokotettaisiin, kyseeseen tulisivat uuden sukupolven isorokkorokotteet, joita Suomessa ei ole tällä hetkellä saatavilla.

Muut apinarokkotapaukset ovat olleet lievempää viruslinjaa

Virologian professori Olli Vapalahti kertoo, että viime päivinä noin tusina muualla todetuista apinarokkotapauksista on saatu sekvensoitua ja virusten perimää on päästy vertaamaan keskenään.

Kantoja on sekvensoitu muun muassa Saksassa, Portugalissa, Belgiassa ja Yhdysvalloissa. Ne ovat kaikki olleet samaa länsiafrikkalaista viruslinjaa, joka tiedetään taudinkuvaltaan lievemmäksi.

– Ne ovat kaikki olleet lähes identtisiä keskenään. Tämä osoittaa ehkä sitä, että on yksi Afrikasta lähtenyt kanta, joka on ollut viruksen kannalta onnekas ja päässyt uudenlaisiin tartuntaketjuihin ja sitä kautta leviämään.

Apinarokkoviruksen kaltaiset virukset muuttuvat yleensä melko hitaasti, mutta Vapalahden mukaan nopeat muutokset eivät kuitenkaan ole poissuljettuja.

– Niissä voi tapahtua sellaista hyppäyksenomaista evoluutiotakin, joka voi parantaa tai huonontaa tarttumista yhdessä lajissa. Mitä pidempään virus kiertää, on mahdollista, että muutoksia tapahtuu.

Osassa nyt sekvensoiduista näytteistä näkyy jonkin verran muuntumista alkuperäiseen kantaan verrattuna, mutta Vapalahden mukaan on liian aikaista sanoa, liittyykö muuntuminen siihen, että apinarokko on nyt tarttunut ihmisestä toiseen.

Vapalahden mukaan virus ei kuitenkaan aiheuta väestölle mitään erityistä huolenaihetta. Nykytiedon valossa mitään siihen viittaavaa, että virus lähtisi leviämään laajalti väestössä, ei ole.

– Tärkeätä kuitenkin on, että tartuntaa epäilevät hakeutuvat lääkäriin ja mahdolliset tartuntaketjut saadaan nopeasti katkaistua, Vapalahti huomauttaa.

Juttua muokattu 25.5.2022 klo 16.29: Lisätty juttuun Olli Vapalahden kommentit.

Voit keskustella aiheesta 26.5. kello 23:een saakka.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Professori Anu Kanteleen mukaan vaikuttaa siltä, että epidemiaa selittävät superlevittäjät, jotka ovat tartuttaneet monia ihmisiä. Suomeenkin tauti luultavasti leviää ennen pitkää. Suomalaisilla ei silti ole syytä suureen huoleen, Kantele sanoo. Mutta miksi pikkujyrsijöiden ja apinoiden rokkotauti juuri nyt leviää Euroopan suurkaupungeissa?

Lue myös:

.
.