Hyppää sisältöön

Kierrätyslannoitteet kiinnostavat yhä useampaa viljelijää – teollisuuden sivutuotteet ravitsevat peltoja ilmastoystävällisesti

Keinolannoitteiden raju kallistuminen herätti monet viljelijät kyselemään kierrätyslannoitteita. Niiden valmistaja etsiikin teollisuudesta uusia yhteistyökumppaneita kysynnän tyydyttämiseksi.

Lannoittamisella on vaikutusta peltomaan kuntoon ja hiilen määrään. Kuva: Johanna Manu / Yle

Peltojen lannoittamisessa on tapahtumassa iso vallankumous tulevina vuosikymmeninä.

Kun kemiallinen lannoite korvataan entistä useammin kierrätyslannoitteella, sillä on selviä vaikutuksia myös ilmastonmuutokseen.

Kemialliset lannoitteet tulivat sotien jälkeen Suomen markkinoille, ja sitä tavaraa onkin levitetty pelloille vähän liiankin tuhdisti.

Keinolannoitus on lisännyt satomääriä, mutta samalla peltojen kunto on heikentynyt ja ravinnepäästöt pelloilta vesistöihin on lisääntynyt.

Ukraina käänsi sivun lannoitehistoriassa

Käänne tapahtui, kun keinolannoitteiden hinnat nousivat rajusti Ukrainassa syttyneen sodan myötä. Nyt moni viljelijä miettii, voisiko kierrätyslannoitteesta olla kemialisen lannoitteen korvaajaksi.

Agronomi Eliisa Malin keskittyy työssään Baltic Sea Action Groupissa maatalouden uudistamiseen. Hän on itse myös maanviljelijä Vihdissä.

Kuitian eli Qvidjan kartanon tiluksilla Paraisilla tutkitaan erilaisten viljelymenetelmien vaikutuksia ympäristöön. Kuva: Johanna Manu / Yle

Malin on huomannut, että ajatukset viljelijän lippalakin alla ovat muutoksessa.

– Suomalaiset viljelijät ovat kiinnostuneita oman peltomaan kasvukunnon parantamisesta, Malin vakuuttaa.

Eliisa Malin sanoo, että kierrätyslannoiteala ei ole enää näpertelyä ja tuotantoa pitää ehdottomasti lisätä.

Teollisuudessa on vielä hyödyntämätöntä virtaa

Kierrätyslannoitteet syntyvät Suomessa lähinnä teollisuuden sivuvirroista. Arvioiden mukaan vain pieni osa hyödyntämiskelpoisesta sivuvirrasta päätyy jalostettuna lannoitteeksi.

Paljon lannoitteeksi kelpaavaa ainesta hyödynnetään edelleen energiana polttamalla sitä.

– Kyllä siinä tarvitaan vielä paljon koko ketjun yhteistyötä, että saadaan teollisuus ymmärtämään, minkälaisia arvokkaita prosessituotteita heillä on, Eliisa Malin sanoo.

Ossi Kinnunen on Soilfoodin tutkimus- ja kehitysjohtaja. Kuva: Lassi Lähteenmäki / Yle

Kierrätyslannoitteita valmistavan suomalaisen Soilfoodin mukaan kierrätyslannoitteiden kysyntä on selvästi suurempaa tarjontaan nähden. Yritys tekeekin hartiavoimin töitä, jotta uusia kanavia saataisiin avattua.

– Kyllä niitä vaihtoehtoja löytyy teollisuuden alasta riippumatta, sanoo Soilfoodin tutkimus- ja kehitysjohtajan Ossi Kinnunen.

– Sitä löytyy esimerkiksi biokaasutuotannon ja metsäteollisuuden kautta, sanoo Eliisa Malin.

Saara Kankaanrinnan ja Ilkka Herlinin omistamalla Qvidjan tilalla kokeillaan ja kehitetään hiiliviljelyä. Kuva: Johanna Manu / Yle

Soilfoodin juuret ovat Paraisilla

Soilfood on suomalainen alansa uranuurtaja, joka on keskittynyt kierrätyslannoitteisiin. Yrityksen perustivat Juuso Joona, Saara Kankaanrinta, Ilkka Herlin sekä Eljas Jokinen.

Saara Kankaanrinta ja Ilkka Herlin omistavat Paraisilla Kuitian eli Qvidjan kartanon.

Sen tiluksilla kokeillaan monenlaisia viljelymenetelmiä, jotka tähtäävät siihen, että pellon kunto paranisi ja maaperään sitoutuisi enemmän hiiltä ilmakehästä.

Kuitian eli Qvidjan kartanolinnan rakennutti Fleming-suku 1400-luvulla. Kuva: Johanna Manu / Yle

Karjanlanta pyörien päälle

Karjanlanta on hyvää orgaanista lannoitetta, jolla maan kuntoa parannetaan ja sitä ravitaan. Karjanlanta on pitänyt suomalaiset leivän syrjässä jo satoja vuosia.

Suomessa ongelmaksi lannan hyödyntämisessä on muodostunut se, että kotieläintuotanto on keskittynyt tietyille alueilla ja viljanviljelyalueet ovat toisaalla.

Kotieläinalueiden omat pellot on jo kyllästetty lannalla, ja siksi sitä pitäisi ehdottomasti siirtää kauemmas pelloille, joissa sitä tarvitaan. Lanta on vesipitoista ja painavaa eli kuljettaminen on kallista.

– Lannan separoinnin ja tai muun prosessoinnin kehittäminen on hyvin tärkeää ja että tuetaan sitä tutkimustyötä, sanoo Eliisa Malin BSAG:stä.

Tukea valtiolta luvassa

Karjanlannan prosessointi ja logistiikka on ollut monen hankkeen kohteena.

Ensi vuodelle on myös tukea luvassa karjanlannan hyötykäytön edistämiseen, sanoo kansanedustaja Eeva-Johanna Eloranta (sd.). Kuva: Johanna Manu / Yle

Nyt lantakärryn pyöriin saadaan vauhtia uudella rahalla, lupaa turkulainen kansanedustaja Eeva-Johanna Eloranta (sd.). Hän on myös kansanedustajien Saaristomeri-ryhmän varapuheenjohtaja.

– Ensi vuodelle meille on tulossa 6 miljoonaa euroa EU:n rahaa kipsinlevitykseen ja ravinnekierrätykseen. Lisäksi osana huoltovarmuuspakettia kierrätykseen on tulossa 30 miljoonaa euroa, Eloranta sanoo.

Eloperäisestä lannoitteesta ilmasto kiittää

Kun peltoon lisätään eloperäistä ainesta lannoituksen mukana, pellon kunto paranee. Tällä on vaikutusta myös ilmastonmuutokseen, sillä multavammassa maassa on enemmän sitoutunutta hiiltä.

Menneinä vuosikymmeninä hiili karkasi pelloista keinolannoituksen ja voimakkaan muokkauksen takia, Nyt suuntaa halutaan kääntää niin että maa alkaisi taas sitoa hiiltä.

Multava ja hiilipitoinen maa myös turvaa paremmin sadon vaihtelevien kasvuolosuhteiden aikana.

– Jos on liian kuivaa, silloin pelto pidättää vettä ja jos on liian märkää, silloin se päästää sitä sopivasti läpi, selventää Baltic Sea Action Groupin hallituksen puheenjohtaja Saara Kankaanrinta.

Voit keskustella aiheesta Yle-tunnuksella (siirryt toiseen palveluun) 26. toukokuuta kello 23:een asti.

Lue myös:

.
.