Hyppää sisältöön

Liikenneministeri Timo Harakka puolustaa kiisteltyä lakiesitystä, joka antaisi vanhemmille päätösvallan 17-vuotiaan ajokortista – “Olisi epäreilua, että tämä mahdollisuus kokonaan peruutettaisiin”

Hallitus haluaa eroon virkamiehiä kuormittavasta ikäpoikkeusluvasta. Poliisi kannattaa 18 vuoden ikärajaa.

17-vuotias saa pian ajaa kortin vanhempien luvalla, jos hallitus saa tahtonsa läpi
17-vuotias saa pian ajaa kortin vanhempien luvalla, jos hallitus saa tahtonsa läpi

Ensi vuonna auton rattiin saattaa istua jopa 30 000 uutta alaikäistä kuljettajaa, mikäli hallituksen esitys ajokorttilaiksi menee läpi. 17-vuotiaan ei enää tarvitsisi hakea ikäpoikkeuslupaa viranomaisilta, vaan luvan antaisivat vanhemmat.

Poliisihallitus, Autokoululiitto, Liikenneturva, Mannerheimin lastensuojeluliitto ja liikennepsykologian asiantuntijat pelkäävät uudistuksen heikentävän nuorten liikenneturvallisuutta entisestään. Esimerkiksi poliisin mielestä todellisen ajokortti-iän pitäisi olla 18, ja siitä tulisi poiketa vain hyvin painavista syistä.

Sitä liikenneministeri Timo Harakka (sd.) ei pidä mahdollisena. Hänestä vuoden 2018 uudistus meni “ehkä vähän liian pitkälle”, mutta sen kanssa on nyt elettävä.

– Se on luonut tilanteen, jossa meillä on useita tuhansia 17-vuotiaita kuljettajia. Olisi epäreilua, että tämä mahdollisuus kokonaan peruutettaisiin, kun on havaittu, miten tarpeellinen ja tärkeä asia se on nuorten itsenäiselle liikkumiselle.

Tarpeellisuudesta ollaan montaa mieltä, mutta ainakin hakemusmäärät nousivat uudistuksen myötä valtavasti.

Lupahakemuksia hyväksytty liukuhihnalta

Ikäpoikkeusluvan ehtoja höllennettiin vuonna 2018 niin, että poikkeuslupaa saa hakea, jos katsoo sitä tarvitsevansa huonojen kulkuyhteyksien päässä olevan koulun, työn tai harrastuksen vuoksi. Vuonna 2019 hakemuksia tulikin yli 14 000, kun kaksi vuotta aiemmin niitä tuli vain 61. Viime vuonna poikkeusluvan sai yli 17 000 nuorta.

Anniina Harju on jo parikymppinen, eikä olisi ajanut korttia vieläkään, jos se olisi hänestä ollut kiinni. "Vanhemmat käskivät", Harju kertoo nauraen. Rovaniemelle opiskelujen perässä muuttanut Harju on lähdössä ajotunnille Pohjolan liikennekoulun opettajan Sauli Nousiaisen kanssa. Kuva: Annu Passoja / Yle

Osa hakuperusteista vaikuttaa vahvasti liioitelluilta. On jokailtaisia jääkiekkoharjoituksia bussireitin ulottumattomissa tai maalla apua odottava mummo.

– Väitän, että varmaan 40 prosenttia perusteista ei ole todellisia, toteaa rovaniemeläinen liikenneopettaja Sauli Nousiainen.

Liikennevirasto Traficom on hyväksynyt hakemuksista yli 90 prosenttia. Tällä hetkellä jonossa on 4500 hakemusta. Viraston tarveharkinta on ministerinkin mukaan ollut näennäistä.

– Hakuprosessi on ruuhkautunut ja lupaa on saanut odottaa kuukausia. Kun ei aidosti pystytä valvomaan liikenneturvallisuussyitä tai edes näitä perusteluita, niin halusimme hallinnollisen härdellin sijaan ohjata itse ajoluvan ehtoja niin, että ne paremmin huolehtisivat liikenneturvallisuuden lisääntymisestä, liikenneministeri Timo Harakka toteaa.

Uudistuksen myötä 17-vuotiaille tulisi kielto ajaa puolenyön ja aamuviiden välillä. Kyytiin saisi ottaa vain yhden ihmisen kerrallaan.

Liikenneturvallisuudessa onkin parantamisen varaa. Suomessa nuoria kuolee tieliikenteessä selvästi enemmän kuin Ruotsissa ja Norjassa. Tilastot kertovat myös, että 17-vuotiaana kortin ajaneet joutuvat ensimmäisenä vuonna ajokieltoon lähes kaksi kertaa useammin kuin 18-vuotiaat.

Kuva: Derrick Frilund / Yle

"Poikien kohdalla mietityttää"

Rovaniemen keskuskentällä palloilee joukko lain kohderyhmää, 16-vuotiaita B-junnuja. Talvella harjoitellaan urheiluopistolla kauempana keskustasta. Uudistus vähentäisi kuskaamisen tarvetta, miettii joukkueenjohtaja Jarkko Leinonen.

Leinonen kuitenkin sanoo, että eritoten poikien kohdalla lupa-asia mietityttää. Omalle esikoispojalleen hän uskalsi korttia puoltaa jo 17-vuotiaana eikä ongelmia ole ollut.

– Hänellä oli mönkijällä ajokokemusta liikenteestä ja sillä tavoin luottavaisena päätettiin vanhempina hakea ikäpoikkeuslupaa.

Hakemusta perusteltiin työllä, sillä Leinosen yrityksessä oli tarvetta huoltoajoihin. Leinosen pojista nuorempi, 16-vuotias Leevi saa vanhemmiltaan luvan siinä missä isovelikin. Hän uskoo ajoa tulevan paljon.

– Varmaan kouluun ja töihin tai kavereiden kanssa jonnekin. Nyt kuljen mönkijällä kouluun ja harkkoihin.

FC Santa Clausin B-junioreissa pelaava Leevi Leinonen uskoo, että 17-vuotiaat osaavat ajaa autolla siinä, missä muutkin. "Jos se nyt onnistuu mopoilla ja mönkijöillä, niin eiköhän se onnistu autoillakin." Liikenne- ja viestintäministeriö arvioi, että ajokortin ajaisi vuosittain 20 000 - 30 000 17-vuotiasta. Kuva: Annu Passoja / Yle

Valmentaja Pekka Otra-ahon lapset ovat ajaneet korttinsa täysi-ikäisinä eikä 16-vuotiaan kuopuksenkaan auta sitä ennen pyytää isältä allekirjoitusta ajokorttilupaa varten.

– Ei tule nimeä alle, kyllä ne ovat lapsia vielä. Itse olen sillä kannalla, että pitää olla täysi-ikäinen, liikenteen vaarat ovat kuitenkin aika kovia.

Esitys kyytiläisten rajoittamisesta yhteen ei saa varauksetonta tukea urheilutreeneissä käyvien nuorten isiltä, mutta öinen ajokielto kyllä.

– Mitäpä se alaikäinen tekee tuolla puolen yön aikaan ajelemassa, Jarkko Leinonen toteaa.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Mitä ajokorttiuudistuksesta miettivät kemiläinen Elina Alakorpi, 17, oululainen Erika Härkman, 17 ja simolainen Timo-Pekka Miettinen? Heillä kaikilla on kosketus ikäpoikkeuslupaan, Elinalla ja Timo-Pekalla kortit jo on, mutta Erikalla ajotutkinto on vielä kesken. Toimittajana jutussa on Kati Siponmaa.

Pystyvätkö vanhemmat kriittiseen arviointiin?

Autokoululiiton puheenjohtaja Jukka Kiviniemi ei aikoinaan saanut isältään lupaa kevytmoottoripyöräkorttiin. Autokouluyrittäjänä toiminut isä ei pitänyt häntä tarpeeksi kypsänä liikenteeseen.

Kiviniemi epäilee, että aivan kaikki eivät näin kriittiseen arviointiin pysty.

– En tiedä, minkä väristen silmälasien läpi se oma lapsi nähdään, mutta välttämättä vanhemmilla ei ole oikeaa käsitystä lapsen kehitysvaiheesta. Myös arjen helppous painaa.

Hallitus perustelee esitystään liikenneturvallisuudella. Se pitää autoja 17-vuotiaille turvallisempana kuin mopoja ja moottoripyöriä. 17-vuotias ei saisi ajaa yöllä eikä ottaa kyytiin kuin yhden matkustajan. Poliisi on todennut, ettei se ehdi viikonloppuöinä nuoria valvoa. Kuva: Annu Passoja / Yle

Moni asia toki on vuosikymmenten aikana muuttunut: maaseudun julkinen liikenne ja kouluverkko on harventunut, ja harrastuksista tullut entistä tavoitteellisempia. Joidenkin nuorten arkea oma auto todella helpottaa.

Viimeksi alaikäisten ajo-oikeutta käsiteltiin, kun 15-17-vuotiaille esitettiin oikeutta ajaa kuuttakymppiä kulkevia kevytautoja. Kansanedustajien suurelle enemmistölle kevytautot kelpasivat, mutta EU-komissiolle eivät. Se puuttui peliin ja katsoi, että kevytautot ovat ajokorttidirektiivin vastaisia.

Samalla kun ajokortin ehtoja on höllennetty, opetusta on vähennetty ja kortin hintaa hilattu siten alaspäin. Vuonna 2018 pakollisten ajo- ja teoriatuntien määrä lähes puolittui. Niiden lisäksi pakolliseksi tuli riskientunnistuskoulutus, jonka voi suorittaa simulaattorilla. Nyt hallitus esittää, että liukkaan ajon opetus olisi simulaattorin sijaan ajoradalla.

Lakiesityksestä äänestetään todennäköisesti ennen eduskunnan kesätaukoa. Liikenne- ja viestintävaliokunta jatkaa vielä asiantuntijoiden kuulemisia.

Valiokunnan puheenjohtaja Suna Kymäläinen (sd.) suhtautuu esitykseen ristiriitaisin tuntemuksin. Rajoitusten seurauksena kesätyöläinen ei voisi ajaa aamuvuoroon leipomoon eikä yksinajelukaan tunnu järkevältä sen enempää päästöjen kuin bensan hinnan vinkkelistä.

– Jos pidetään niin lapsena, että ajamista pitää rajoittaa, niin miksi sitten antaa korttia ollenkaan, Kymäläinen miettii.

.
.