Hyppää sisältöön

Tornionjoelle enteillään jälleen hyvää lohikesää – ja entistä isompia kaloja

Lohen nousu Perämeren pohjukassa on alkanut. Simojoella ensimmäiset kalat näkyvät jo laskurissa ja Tornionjoelle laskuria asennetaan parhaillaan. Odotukset ovat korkealla.

Jos Luonnonvarakeskuksen arvio Tornionjoen lohikesästä toteutuu, lohestajien vavat ovat notkolla. Kuva: Yle / Vesa Vaarama

Tornionjoen lohikesästä on mitä todennäköisimmin tulossa hyvä. Viime vuosi oli seurantahistorian kolmanneksi paras, ja jos tänä kesänä mennään lähellekään samoja lukemia, on joelle tulossa toinen perättäinen huippuvuosi.

– Kaikki merkit viittaavat siihen, että pitäisi olla hyvä vuosi. Missään tapauksessa ei kuitenkaan huono vuosi, mitään semmoisia ennusmerkkejä ei ole, sanoo Luonnonvarakeskuksen erityisasiantuntija Ville Vähä.

Toisaalta Vähä korostaa, että ennustajan rooli ei ole lainkaan helppo.

– Siinä on niin hirveän monta muuttujaa, ennustaminen on todella vaikeaa, Vähä sanoo.

Jos ennuste toteutuu eli lohia nousee jokeen runsaasti, myös keskikoko on todennäköisesti viimevuotista isompi. Viime kesänä yli kymmenkiloiset lohet olivat harvassa; saaliiksi saaduista lohista pääosa oli neljän ja yhdeksän kilon haarukassa.

– Viime vuonna suurin osa nousijoista oli kahden merivuoden lohia. Nyt voi olettaa, että siitä ikäryhmästä osa on jäänyt merelle ja tulee nyt kolmen vuoden ikäisenä takaisin. Eli Tornionjoella voi olla tulossa isomman kalan vuosi verrattuna viime vuoteen, sanoo Ville Vähä.

Simojoen ennustaminen vielä vaikeampaa

Simojoella on lohen nousu jo alkanut, hieman myöhemmin kuin yleensä, mutta kuitenkin lupaavasti. Ensimmäiset kalat nähtiin laskurissa lauantaina 21.5. ja sunnuntaihin mennessä tilasto näytti jo 18 nousijaa.

– Simojoella nousu on lähtenyt hyvin liikkeelle, ja ennustaisin kyllä sinnekin hyvää lohivuotta tai ei ainakaan huonoa, Luken erityisasiantuntija Ville Vähä sanoo.

Simojoella nousijamäärät ovat aivan eri luokkaa kuin Tornionjoella, viime vuonna reilut 3 500 lohta ja parhaana vuonna 2016 lohia nousi 5 125. Pienen virtaaman joessa ja pienessä lohipopulaatiossa muutokset näkyvät isompina. Se vaikuttaa myös tulevan kesän arvioihin.

– Simojoki on pienempi joki ja siksi siellä on enemmän vaihtelua lohikannassa, Vähä sanoo.

Tulevaisuuden lohivuosista voi odottaa paljon

Vuotuiseen lohimäärään vaikuttaa monenlaisia tekijöitä aina mädin ja poikasten talvehtimisolosuhteista lähtien.

– Kuolleisuus joessa, talviolosuhteet, kun smoltti lähtee merelle, onko ruokaa siinä heti. Siinä tapahtuu pari sellaista niin sanotusti isompaa leikkuria, Vähä luettelee.

– Joessa ensimmäiset vuodet ja sitten heti, kun smoltti menee mereen ovat ne kriittiset vaiheet.

Huomattavan paljon Tornionjoen lohen elpymiseen ovat vaikuttaneet merikalastuksen voimakkaat rajoitukset ja todennäköisesti vaikutus on tulevaisuudessa vielä voimakkaampi.

Itämeren pääaltaalla, jossa iso osa Suomen jokien lohikannoista käy syönnöksellä, kaupallinen kalastus on EU:n maatalous- ja kalastusneuvoston päätöksellä tänä vuonna kielletty kokonaan. Myös vapaa-ajankalastusta merellä rajoitetaan voimakkaasti. Kalastuspaine koko merialueella vähenee.

– Kalastuksen pääpainoa on tavallaan siirtynyt kohti jokea. Varsinkin avomerikalastus on vähentynyt aivan olemattomiin. Rannikkokalastusta toki on kiintiöiden puitteissa, mutta siinäkin on sääntelyä sekä Suomessa että Ruotsissa, Ville Vähä sanoo.

Tornionjoenkin lohen voi sanoa porskuttavan nyt hyvin.

– Jos ajatellaan Tornionjoen lohta, niin rannikkokalastus tai jokikalastus ei millään tavalla uhkaa sitä kantaa, Vähä vakuuttaa.

Lue lisää:

Tornionjoen mainio lohikesä päättyy – tutkija povaa tulevistakin vuosista hyviä: "Toivottavasti kyttyrälohi ei löydä tietänsä Itämerelle"

Tornionjoen sähkökalastuksessa saatu tänä kesänä hyviä tuloksia

Tornionjokeen nousee lohta lähes kahden ennätysvuoden tahtiin - kaloja on joessa jo nyt enemmän kuin muiden laskurivuosien koko lohimäärä