Hyppää sisältöön

Suomessa voisi kasvaa miljoonia kiloja kirjolohta ruokapöytään, mutta Venäjän viennistä yli jääneet kalat uhkaavat joutua hävitettäväksi

Venäjän viennin tyrehtymisen takia kalankasvattajien altaissa ui nyt ylijäämäpoikasia, joita on uhannut hävittäminen. Kalankasvattajat ovat odottaneet ministeriöiltä keinoja, joilla poikasten kasvatus ruokakalaksi asti saataisiin mahtumaan ympäristölupiin.

Kirjolohia viljelyaltaassa Enonkoskella. Monilla kalankasvattajilla olisi tilaa ottaa ylijäämäpoikasia altaisiinsa, mutta ympäristölupien rajat kalamäärille ja rehulle tulevat useimmilla vastaan. Kuva: Kare Lehtonen/Yle

Maa- ja metsätalousministeriö sekä ympäristöministeriö vastasivat tiistaina kalanviljely-yritysten vetoomukseen (siirryt toiseen palveluun).

Vetoomuksessa oli ehdotettu hallinnolle toimenpiteitä, jotta aiemmin Venäjän markkinoille tuotetut kirjolohen poikaset voitaisiin jatkokasvattaa kotimaassa.

Uhkana on, että lohenpoikaset pitää hävittää.

Ylijäämäpoikasia on niin paljon, että ruokakaloiksi kasvatettuina niissä on kyse miljoonien kilojen (siirryt toiseen palveluun) elintarvikemäärästä.

Lue tästä: Lohenpoikasten vienti Venäjälle tyrehtyi – nyt yritykset etsivät vimmalla uusia ostajia, ettei arvokkaita ruokakaloja tarvitsisi hävittää

Tässä Savon Taimenen lohialtaita. Venäjän viennistä ylijääneet lohenpoikaset ovat nyt noin 5-10 gramman kokoisia. Poikasille pitäisi saada loppusyksystä alkaen jatkokasvatuspaikka merialtaassa. Jos paikka ei ole pian tiedossa, niitä ei kannata kasvattaa kesän yli. Kuva: Jaana Polamo / Yle

Kalanviljelytoiminta Suomessa vaatii ympäristöluvan, jossa määritetään rehunkäytön ja tuotannon enimmäismäärät.

Yksi keskeisimmistä toiveista kalanviljelijöillä oli, että ympäristölupa joustaisi nyt määräaikaisesti ylöspäin. Jatkokasvatusaltaissa olisi siis ollut monella tilaa, mutta rehu- ja tuotantomääräluvissa ei.

Näin ei käynyt.

– Ympäristönsuojelulaki ei tunnista mahdollisuutta ympäristölupien määräaikaiselle joustamiselle, joten olemme pyrkineet etsimään muita keinoja, sanoo neuvotteleva virkamies Timo Halonen maa- ja metsätalousministeriöstä.

Tarjolla tukea, tutkimusta ja lupien uusimista

Keino on uusi lupaprosessi (siirryt toiseen palveluun)enimmäismäärien kasvattamiseksi.

Toisin sanoen maa- ja metsätalousministeriö varaa rahoitusta Luonnonvarakeskukselle ja Suomen ympäristökeskukselle hankkeeseen, jossa selvitetään kiinnostuneiden yrittäjien kanssa edellytyksiä nykyisten lupien kasvattamiselle.

Tutkimusrahaa varataan myös pienpoikasten jatkokasvattamiseen liittyvään tutkimukselliseen koetoimintaan, joka on mahdollista toteuttaa nopeutetussa aikataulussa yritysten ja Luonnonvarakeskuksen kanssa yhteistyössä.

Lisäksi yritykset voivat saada Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahaston rahoitusta ympäristölupien muutosprosessiin sekä investointien toteuttamiseen.

– Helppoa ratkaisua tähän ongelmaan ei kuitenkaan löydetty, myöntää Halonen.

Kirjolohen kasvattaminen on monivaiheista. Ensimmäisen kesän ne kasvavat muutaman gramman koosta 30-200 gramman kokoon, jonkä jälkeen myöhään syksyllä tai talvella ne siirtyvät merivesialtaisiin. Seuraavan kesän ne kasvavat kokoa ja myöhään syksyllä tai seuraavana vuonna, jolloin ne ovat 2-2,5 kiloisina, ne käytetään ruuaksi. Kuva: Timo Nykyri / Yle

Keinot liian hitaita, mutta osalle poikasista on jo löytynyt tilaa

Mutta mitä ehdotuksista sanovat kalankasvattajat?

– Ministeriöt eivät löytäneet akuuttiin ongelmaan ratkaisua, sanoo kalankasvatusyritysten yhtymää luotsaava toimitusjohtaja Yrjö Lankinen.

– Arvasinkin, ettei virkakoneisto oikein taivu, joten olen etsinyt lohenpoikasille uusia markkinoita, Lankinen jatkaa.

Ylijäämäpoikasia jäi erityisen paljon juuri Lankisen vetämään yritysryppääseen. Siihen kuuluvista suurimmat ovat Savon Taimen, Hanka-Taimen ja Napapiirin Kala.

– Osalle on löytynyt jatkokasvatuspaikka ja osaa on kasvatettu riskillä. Se riskillä kasvatettujen kohtalo jää nähtäväksi. Uhka on siis yhä päällä, Lankinen sanoo.

Hänen mukaansa myös monet mahdollisista jatkokasvatuspaikoista ovat odottaneet millaista päätöstä ministeriöstä tulee.

– Meillä olisi pystynyt helposti kasvattamaan isompia kalamääriä ihan näillä rakenteilla, mutta enempää ei voi tuottaa, kun ei luvat salli, sanoo Kalankasvatus Vääräniemen toimitusjohtaja ja omistaja Kari Vääräniemi.

Vääräniemien mielestä mininisteriöiden keinot eivät kuitenkaan tässä tilanteessa toimi.

– Ei ollut vetoomukseemme liittyen todellista ratkaisuehdotusta lainkaan. Mekin on omia lupia tarkasteltu ja saatu niihin lisäyksiä, mutta tällaisessa poikkeustilanteessa se luvan muuttaminen nopeasti ei onnistu. Lupahakemuksen valmisteluun menee puoli vuotta ja päätökseen vähintään vuosi, sanoo Vääräniemi.

He eivät siis aio tämän perusteella vielä ryhtyä lupiaan kasvattamaan.

– Nyt en aio ryhtyä hakemaan muutoksia lupiin. Varmaan poikasten kannalta myöhäistä muutenkin tässä vaiheessa.

Keinoilla käyttöä pidemmällä aikavälillä

Kalankasvattajia harmittaa se, että hallitusohjelmassakin hyväksytylle kotimaisen kalan edistämisohjelmalle olisi joustavammilla lupaehdoilla saatu kerralla vauhtia.

– Jotta en olisi täysin negatiivinen, niin kyllä nyt kerrotut toimet ja tuet tarjoavat kuitenkin pidemmällä tähtäyksellä hyötyjä ja mahdollisuuksia kalatuotannon kasvattamiseen, Lankinen sanoo.

Samoilla linjoilla on myös Vääräniemi.

– Se on hyvä jos laajlla rintamalla pystyttäisiin tutkimaan, miten isompia lupia voisi saada jatkossa. Luvat pitäisi myös muuttaa päästöperusteiseksi. Se kannustaisi samalla tekemään vesijensuojelullisia ratkaisuja tuotannon kasvaessa, sanoo Vääräniemi.

Kirjolohet päätyvät kalatiskeille noin 2-2,5 kilon kokoisina. Kuva: All Over Press

Kalan hinta ehkä syksyllä laskuun

Ylijäämäpoikasista, jos ne siis löytävät jatkokasvatuspaikat, suurimmat voisivat löytää tiensä kalatiskeille jo ensi vuoden syksyllä ja loputkin vuoden 2024 alkupuolella.

Vaikka ylimääräistä kirjolohta tulisi tuolloin markkinoille, sen ei odoteta pudottavan kalan hintaa. Kalanrehu on kallistunut ja hintatasokin määritellään muualla. Suunta selvinnee jo tulevana syksynä.

– Norjalainen lohihan sitä hintaa säätelee meillä ja maailmalla. Todennäköisesti kalan hinta laskee vasta syksyllä, kun isot perkuut alkavat Norjassa, mutta minkä verran laskee, niin sitä en osaa sanoa, Lankinen sanoo.

Voit keskustella aiheesta keskiviikkoon 1.6. klo 23:een asti.

Lue lisää:

Lohenpoikasten vienti Venäjälle tyrehtyi – nyt yritykset etsivät vimmalla uusia ostajia, ettei arvokkaita ruokakaloja tarvitsisi hävittää

Lohi on ennätyskallista eikä ehkä enää halpene – kuluttajan kiusa voi hyödyttää kotimaista kalankasvatusta

Ruoan hinnan nousu iskee seuraavaksi viljaan, lihaan ja maitotuotteisiin, ennakoi Luke – kotitalouksille jopa 500 euron lisälasku