Hyppää sisältöön

Kyberhyökkäykset eivät ole lisääntyneet Suomessa Nato-hakemuksen jättämisen jälkeen

Viime viikolla Kyberturvallisuuskeskukselle tuli vajaat 40 haittaohjelmailmoitusta. Määrä ei keskuksen mukaan ole poikkeuksellinen, eikä kuluneina viikkoina ilmoitetuissa tapauksissa ole havaittu aiemmin näkemättömiä piirteitä.

Myös puolustusvoimat on varautunut kyberuhkiin ja kouluttaa nykyään osan varusmiehistä kybersotilaiksi. Kuva on lavastettu tilanne Ylen tiloissa 11.4.2022. Kuva: Ronnie Holmberg / Yle

Kyberturvallisuuskeskuksen mukaan kyberhäirintä ja -hyökkäykset eivät ole lisääntyneet Suomen Nato-hakemuksen jättämisen jälkeen. Ennakkoon viranomaiset arvioivat, että Suomeen kohdistuu Nato-prosessin aikana erityisesti kybertoimintaa. Suomi jätti Nato-hakemuksen yhdessä Ruotsin kanssa reilu viikko sitten 18. toukokuuta.

– Tilanne on ollut viime viikot edelleen vakaa, eikä Kyberturvallisuuskeskukselle tulleiden ilmoitusten kokonaismäärässä näy erityisiä heilahduksia, sanoo Kyberturvallisuuskeskuksen ylijohtaja Sauli Pahlman Ylelle sähköpostivastauksessaan.

Haittaohjelmailmoituksia tehtiin viime viikolla Pahlmanin mukaan hieman aiempia viikkoja enemmän, mutta määrä pysyi tapausten normaalin vaihtelun rajoissa. Viikolla 20 haittailmoituksia tuli Kyberturvallisuuskeskukselle 36 kappaletta.

– Se ei ole mitenkään poikkeuksellinen määrä, eikä kuluneina viikkoina ilmoitetuissa tapauksissa ole havaittu aiemmin näkemättömiä piirteitä, kertoo ylijohtaja Pahlman.

Ilmoituksissa on ollut yleensä kyse hieman arkipäiväistä yksityishenkilön saastunutta työasemaa laajemmista tapauksista, jotka ovat nekin varsin tavallisia eivätkä aiheuta suuria ongelmia, kun kohteeksi joutunut organisaatio hoitaa tapaukset asianmukaisesti, Pahlman jatkaa.

Neljän edeltävän viikon aikana haittaohjelmailmoituksia tehtiin Kyberturvallisuuskeskuksen tilaston mukaan viikoittain 13:sta 21:een.

Kyberturvallisuuskeskus ei ole yllättynyt siitä, että häirintä ei olekaan ennustuksista huolimatta lisääntynyt. Keskuksen toimintamallit on pyritty historiasta oppineena rakentamaan Pahlmanin mukaan niin, että yllätyksiä ei tule helposti.

– Muuttuvat tilanteet ja toteutumattomat ennustukset ovat meillä arkea, joten en voi sanoa, että olisimme erityisen yllättyneitä. Yllätyksiin varautuminen on hyvä tapa välttää yllätetyksi tulemista, Pahlman sanoo.

Kyberin osalta varautumisen taso on Suomessa oikein hyvä, joten mitään kyberkriisiä tuskin nähdään, vaikka aktiivisuus kyberhyökkäyksissä lisääntyisikin, hän jatkaa sähköpostivastauksessaan.

Eniten ilmoituksia tulee tekstiviestihuijauksista

Nyt päätään on nostanut jo viime vuonna vaivannut Flubot-haittaohjelma. (siirryt toiseen palveluun) Tapausten määrä on kuitenkin ollut huomattavasti alhaisempi kuin vielä marras-joulukuussa 2021. Se on vaihdellut päivittäin muutamista tapauksista reiluun 60:een, kun se oli vielä viime marraskuussa jopa yli 300 päivässä.

– Teleoperaattoreiden tekemät suodatustoimet ja saastuneiden laitteiden aktiivinen jäljitys on tuottanut tulosta ja epidemia ei ole ryöpsähtänyt pahaksi. Flubot näyttää jo voitetulta tapaukselta, arvioi Pahlman.

Yleisimmät Kyberturvallisuuskeskukselle ilmoitetut tapaukset ovat koskeneet viime viikkoina erilaisia huijauksia ja tietojenkalastelua. Esimerkiksi Wallpaperga-tekstiviestihuijauksista (siirryt toiseen palveluun) on tehty keskukselle satoja ilmoituksia, kertoo Pahlman. Huijauksessa uhria houkutellaan klikkaamaan linkkiä, joka johtaa tilausansaan. Vastaavanlaisia huijauksia on tehty jo vuosia.

Voit keskustella aiheesta lauantaihin 28.5.2022 kello 23 saakka.

Lue lisää:

.
.