Hyppää sisältöön

Kuolleisuus on kasvanut, mutta THL ei tingi neljänsien koronarokotteiden ikärajasta – "En uskonut silmiäni", sanoo Maijaliisa Aho, 72

Moni ikäihminen odottaa muutoksia rokotusten ikärajoihin. Asiantuntijat ovat erimielisiä, eikä Kansallisen rokotusasiantuntijaryhmän päätöskään ollut yksimielinen.

Puutarhatöitä eläkkeellä harrastava Maijaliisa Aho uskoo, että neljäs rokotus auttaisi useita ikäkavereita normaalimpaan elämään. Kuva: Maijaliisa Aho

Kirkkonummelainen eläkeläinen Maijaliisa Aho, 72, on yksi monista, jotka ovat kevään aikana ihmetelleet Suomen nykyistä koronarokotusstrategiaa. Koronarokotuksiin liittyvät linjaukset kiinnostavat Ahoa myös hänen entisen ammattinsa vuoksi, sillä hän on tehnyt pitkän uran lääkintä- ja bio-oikeuteen erikoistuneena esittelijäneuvoksena sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastossa Valvirassa.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL ilmoitti huhtikuun lopulla pitävänsä kiinni suosituksestaan, jonka mukaan neljäs koronarokotus annetaan 80 vuotta täyttäneille ja vaikeasti immuunipuutteisille. Hieman yli seitsemänkymppiselle asuvalle Aholle päätös oli sokki, jota oli vaikea ymmärtää.

– En uskonut silmiäni, kun kuulin sen uutisista. Se tuntui miltei uskomattomalta. Eiväthän rokotteet ole aiheuttaneet enempiä terveyshaittoja. Odotin, että se annettaisiin Suomessa 60–65-vuotiaista eteenpäin.

Samaa mieltä ollaan myös Suomen toisessa päässä Kemijärvellä. Neljänsiä koronarokotuksia odotellaan, sillä sen jälkeen liikkuminen olisi taas vapaampaa ja huolettomampaa.

– Kyllä minusta saisi antaa sitä vähän nuoremmillekin. Onhan tästä aikaa, kun näitä on syksyllä jo saatu. Itse otan neljännenkin heti kun täällä aletaan niitä antaa, toteaa Seija Salmela Kemijärveltä.

Kansallinen rokotusasiantuntijaryhmä KRAR päätti kokouksessaan 29. huhtikuuta THL:n suosituksen perusteella olla laskematta koronarokotusten ikärajaa. Päätös ei ollut kuitenkaan yksimielinen, sillä osa olisi halunnut muuttaa rokotustrategiaa vastaavanlaiseksi kuin useissa muissa maissa.

Ranskassa, Kroatiassa ja Italiassa neljänsiä rokotteita annetaan jo 60-vuotiaille, Ruotsissa 65-vuotiaille ja Saksassa 70 vuotta täyttäneille. Suomen kanssa tiukempaa linjaa neljänsille rokotteille toteuttavat THL:n mukaan Tanska, Belgia ja Norja.

– THL:n asiantuntijoiden selitys on, että niillä jotka sairastuvat ja menehtyvät koronaan, on ennestään sairauksia. Väestössä on myös paljon tartuntoja. Useissa maissa se päinvastoin on peruste rokotuksille, Maijaliisa Aho ihmettelee.

KRAR:n kokoonpanossa on puheenjohtaja ja 13 jäsentä, joista kuusi on THL:sta.

Maijaliisa Aho on vastikään saanut neljännen rokotteen ja nyt perhettä voi tavata turvallisemmin, eikä elämä ole rajoittunutta. Kuva: Maijaliisa Aho

Neljänsien rokotusten hyödystä näkemyseroja

Sosiaali- ja terveysministeriö ja THL ovat olleet korona-ajan asioiden hoidossa ja päätöksissä välillä eri linjoilla. STM:n kantaa voi tulkita niin, että se kannustaa alentamaan neljänsien rokotteiden ikärajaa. Ministeriön osastopäällikön Taneli Puumalaisen mukaan koronarokotteita pitäisi aktiivisesti tarjota niille, joille niistä on hyötyä.

– Kaikkien annosten rokotuskattavuutta tulisi edelleen aktiivisesti nostaa ja tarjota ennakoivasti myös neljänsiä annoksia, jos on viitteitä, ettei aiempien annosten suoja riitä, ja lisäksi jos ikä tai terveydentila heikentävät vastetta ja lisäannoksella sitä voitaisiin parantaa, Puumalainen vastaa sähköpostitse.

THL kuitenkin antaa kansalliset suositukset muun muassa rokotuksista. Se on kertonut, että todennäköisesti neljänsien rokotusten ikärajaa lasketaan syksyllä. Ylilääkäri Hanna Nohynek on perustellut THL:n ratkaisua muun muassa alle 80-vuotiaiden hyvällä rokotussuojalla.

– Epidemiatilanne on rauhoittumassa ja kun katsotaan tautitaakkaa, niin 80-vuotiailla on suurin riski sairastua. Sitä nuoremmilla on erittäinkin hyvä suoja tautia vastaan.

Lappilaisen infektioylilääkärin Markku Broaksen mukaan alle 80-vuotiaiden rokotesuoja alkaa tutkimusten mukaan kuitenkin hiipua voimakkaasti 3–4 kuukauden jälkeen yli 60-vuotiailla.

– Esimerkiksi 70–79-vuotiaiden ikäryhmässä kuolleisuus on noussut huomattavasti, tilastojen mukaan koronasta johtuvia kuolemia on tässä ikäryhmässä yli 500, Broas laskee.

Päätösten odottaminen johtaa eristäytymiseen

Maijaliisa Ahon maailma kapeni toistamiseen korona-aikana, kun omikron-muunnos rantautui Eurooppaan ja alkoi levitä nopeasti. Perhetapaamiset ja pienten lastenlasten näkemiset peruuntuivat. Yksi lapsenlapsista oli syntynyt muutamia kuukausia ennen omikronia, ja tapaaminen siirtyi useilla kuukausilla.

Maijaliisa Aho on saanut neljännen rokotteen terveyteen liittyvistä syistä. Hänellä kolmannen ja neljännen rokotteen välinen aika oli puoli vuotta.

– Varovaisuus johti siihen, että minä ja useat ystäväni emme uskaltaneet mennä edes lääkäriin tai sairaalaan. Sinne menoa viivytetään.

Suomessa neljännen rokotteen ikäraja on 80 vuotta. Useissa maissa on ryhdytty antamaan neljänsiä koronarokotuksia jo 60-vuotiaille ja Yhdysvalloissa sen saavat 50-vuotiaat. Kuva: Kalle Niskala / Yle

Ylikuolleisuudesta erilaisia näkemyksiä

Suomessa ylikuolleisuus oli viime vuonna lähes neljä prosenttia. Ylikuolleisuusluku kertoo, kuinka paljon ihmisiä kuolee enemmän kuin vuosittain keskimäärin.

THL:n ylilääkärin Tuija Leinon mukaan omikron aiheuttaa lievempää tautia, mutta se voi olla liian vakava iäkkäille. Hän vertaa ylikuolleisuutta influenssaan.

– Influenssa aiheuttaa joka vuosi talvisin ylikuolleisuutta, ikääntyneitä ja hauraita kuolee influenssaan rokotuksista huolimatta. Nyt kuolemia on etenkin näiden henkilöiden parissa.

Infektioylilääkäri Markku Broaksen mielestä influenssaa ja koronan omikron-varianttia ei voi verrata toisiinsa. Influenssaan kuolee vuosittain Suomessa keskimäärin 400–500 ihmistä, kun esimerkiksi viime joulukuusta lähtien koronaan liittyviä kuolemia on ollut yli 2 500.

Influenssarokotuksen saavat lisäksi Suomessa kaikki 65 vuotta täyttäneet. Broas muistuttaa, että tutkimusnäytön mukaan neljäs koronarokote vähentää yli 60-vuotiailla vakavaa tautia ja kuolleisuutta.

– Kun ylikuolleisuus on näin merkittävää, viranomaisten pitäisi pystyä nyt nopeasti reagoimaan tilanteeseen. Viime syksynä oli hieman vastaava tilanne kolmansien rokotusten laajentamisen osalta, painottaa Broas.

Eläkeläinen Maijaliisa Aholle kesä aukeaa nyt erilaisena, kun neljännen rokotteen pistosjälki välkehtii kesän auringossa. 16-henkisen perheen kanssa on sovittu tapaamisista ja suurin odotus on tavata pitkästä aikaa lapsenlapset.

– Elämänlaatu paranee valtavasti, hän huokaisee.

Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit keskustella aiheesta 26.5.2022 kello 23:een asti.

26.5. klo 11.58 muutettu "koronaan tai siitä johtuviin sairauksiin" muotoon "koronaan liittyviä kuolemia".

.
.