Hyppää sisältöön

Tutkimus: keskittyminen vain hiilidioksidin torjumiseen ei riitä pysäyttämään ilmastonmuutosta

Tutkijat arvioivat muiden kasvihuonekaasujen yhteisvaikutuksen ilmastonmuutokseen lähes yhtä suureksi kuin hiilidioksidin.

Päästöt eivät vain lämmitä ilmastoa vaan ovat myös välitön terveysuhka. Bangladeshin pääkaupunki Dhaka on yksi maailman pahimmin saastuneista kaupungeista Kuva: Kazi Salahuddin Razu / AOP

Useimmat valtiot keskittyvät ilmastonmuutoksen torjunnassa lähes pelkästään hiilidioksidipäästöjensä vähentämiseen. Tuoreen tutkimuksen mukaan se on virhe.

Hiilidioksiditoimet parhaimmillaankaan eivät riitä yksin hillitsemään ilmastonmuutosta niin, että se pysyisi kansainvälisesti asetetuissa rajoissa, kertoo vuoteen 2050 ulottuva vertailu.

Hiilidioksidin vähentäminen ilmakehästä on pitkän tähtäyksen ilmastotavoitteille välttämätöntä, mutta myös muiden niin suorien kuin epäsuorien kasvihuonekaasujen päästöihin on puututtava toden teolla, tutkimuksessa kehotetaan.

PNAS-tiedelehdessä (siirryt toiseen palveluun) julkaistu yhdysvaltalaistutkimus on kaikkien aikojen ensimmäinen selvitys, jossa asetetaan rinta rinnan yhtäältä vain hiilidioksipäästöjen torppaaminen ja toisaalta kokonaispaketti, jossa ovat sekä hiilidioksidi että kaikki muut ilmastoa tavalla tai toisella lämmittävät päästöt.

Ilmastonmuutoksen jo havaittavien seurausten helpottamiseksi on vähennettävä myös metaania ja muita yhdisteitä, jotka viipyvät ilmakehässä paljon lyhyemmän aikaa kuin hiilidioksidi, sanoo geotieteiden professori Drew Shindell Duken yliopiston (siirryt toiseen palveluun) tiedotteessa.

Pahentuneiden helleaaltojen, kuivuusjaksojen, hirmumyrskyjen ja maastopalojen hillitseminen vaatii näiden päästöjen vähenemistä jo tällä vuosikymmenellä, Shindell sanoo.

Metaani kyllä puoliintuu ilmakehässä jo kuudessa vuodessa ja hiilidioksidi säilyy satoja tai jopa tuhansia vuosia, mutta metaani toisaalta pidättelee lämpöä yli 80 kertaa niin tehokkaasti kuin hiilidioksidi.

Tutkimuksessa selvitettiin metaanin lisäksi muun muassa dityppioksidin ja fluorihiilivetyjen osuutta ilmastonmuutoksessa.

Tutkijoiden mukaan muiden yhteisvaikutus on lähes yhtä suuri kuin hiilidioksidin.

Haamurajan tuolla puolen käväistäneen jo pian

YK:n ilmastopaneeli IPCC painotti viime kuussa julkaistussa raportissaan nimenomaan hiilidioksidipäästöjen hillitsemistä ja hiilidioksidin poistamista ilmakehästä. Samalla IPCC kuitenkin varoitti takaiskusta, joka voi seurata, jos fossiilisista polttoaineista luovutaan puuttumatta muihin päästöihin.

Pahimmillaan ilmasto lämpenisi jonkin aikaa entistäkin nopeammin, kun yhtälöstä katoaisivat fossiilisten polttoaineiden sulfaattiaerosolit. Niillä on ilmakehään päästyään viilentävä vaikutus joidenkin päivien tai viikkojen ajan.

IPCC:n raportin mukaan päästövähennykset, joihin valtiot ovat toistaiseksi sitoutuneet, eivät riitä pitämään ilmaston lämpenemistä likikään asetetuissa rajoissa. Puolentoista asteen sijasta keskilämpötila uhkaa nousta vuosisadan loppuun mennessä yli kolme astetta.

Vertailukohtana on maapallon ilmasto aikana, jolloin teollistuminen ei ollut vielä alkanut muuttaa sitä.

Maailman ilmatieteen järjestön WMO:n laskelmien mukaan on yhä todennäköisempää, että puolentoista lisäasteen kynnyksen yli käväistään ainakin kerran jo viiden ensi vuoden aikana.

Sen todennäköisyys on WMO:n mukaan nyt 48 prosenttia. Vielä vuosi sitten arvio oli kahdeksan prosenttiyksikköä pienempi.

Maailman merien pinta on noussut keskimäärin kymmenen senttimetriä vajaassa kolmessa vuosikymmenessä. Jos nousu jatkuu nykyisellään, Tyynellämerellä sijaitsevan Tuvalun saarivaltion ennustetaan katoavan kokonaan kartalta. Kuva: Global Warming Images / AOP

Seitsemän viime vuotta ovat olleet mittaushistorian lämpimimpiä, ja monissa ilmastonmuutoksen kannalta kriittisissä luvuissa rikottiin viime vuonna ennätyksiä, kertoi WMO vastikään julkaistussa viime vuoden ilmastoraportissaan. (siirryt toiseen palveluun)

Kaikkien aikojen synkimpiä lukuja saatiin niin ilman hiilidioksidipitoisuudesta kuin valtamerten lämpötilasta, happamoitumisesta ja pinnan korkeudesta.

Ilman keskilämpötila oli viime vuonna 1,1 astetta korkeampi kuin 1800-luvun lopulla, ennen teollistumista.

Nousua hieman pidätteli La Niña -ilmiö, jonka ennustetaan jatkuvan ainakin tämän vuoden ajan. Tutkijoiden mukaan La Niña ei kuitenkaan riitä kääntämään ilmastonmuutoksen kehityskulkua edes tilapäisesti.

Mitä ajatuksia juttu herättää? Voit keskustella aihesta 28.5. kello 23:een saakka.

.
.