Hyppää sisältöön

Yle Istanbulissa: Erdoğan pelaa Nato-peliä, mutta kansa on huolissaan talouden romahtamisesta

Ylen Istanbulissa tapaamat asiantuntijat ovat yhtä mieltä siitä, että Suomen ongelmat Natoon liittymisessä Turkin näkökulmasta ovat pienemmät kuin Ruotsin. Turkkilaisten tietämys Suomesta on melko vaatimatonta.

Istanbulin kaduilla talouskriisi on suurempi huolenaihe kuin kiista puolustusliitto Naton laajentumisesta. Kuva: Jani Saikko / Yle

ISTANBUL Istanbulin villkkaalla kauppakadulla satunnaisesti pysäytetyt jalankulkijat eivät pikagallupin perusteella tiedä Suomesta paljoakaan.

– Suomi on kylmä maa, kehittynyt ja kaikki siellä ovat onnellisia, sanoo Berkant Korkmaz.

Korkmaz on opiskelija ja kommentoi Suomen, Ruotsin ja Turkin välistä Nato-jäsenyyskiistaa vain toteamalla, että jokin välienselvittely on meneillään, mutta hän ei voi sitä kommentoida.

Talous huolestuttaa – pettymys presidenttiin kasvaa

Kiista ei ole puheenaiheena Turkissa siitäkään syystä, että kansalaisten mieliä painaa heikko taloustilanne. Hinnat ovat nousseet ja inflaatio laukkaa 70 prosentissa. Joku voisi pitää sitä jopa yhdenlaisena ennätyksenä.

– Ihmisten ostovoima on erittäin alhainen Turkissa, päivittelee Istanbulin keskustassa kauppaa pitävä Beytulah.

Hän toivoo, kuten kaikki Ylen tapaamat turkkilaiset, että taloustilanne korjaantuisi pian.

Turkki on tärkeä Nato-maa, mutta se on viime aikoina ajatunut törmäyskurssille useiden länsimaiden kanssa. Kuva: Jani Saikko / Yle

Poliitikot ovat hoitaneet taloutta huonosti, pamauttaa Inci Civilek.

Ylen haastattelema kahvilanpitäjä on edellistäkin rohkeampi.

– Kukaan meistä ei voi olla onnellinen ennen kuin se mies, joka maata johtaa, vaihdetaan, hän sanoo.

Tähän voikin tulla tilaisuus ensi vuonna, kun maassa järjestetään sekä parlamentti- että presidentinvaalit.

Minimipalkka Turkissa on 250 euron tietämissä ja esimerkiksi alkoholiveroa nostetaan suunnilleen kahden kuukauden välein.

Askitupakasta moni on siirtynyt käärimään sätkiä, ja olutta pidetään paikoin jo liian kalliina tavallisen ihmisen nautittavaksi. Aski bränditupakkaa maksaa noin kaksi euroa ja tuopillinen olutta suunnilleen saman verran.

Suomalaiset olisivat tervetulleita

Takana ovat juuri läpikäydyt vaikeat koronavuodet, jolloin matkailusta elävä Turkki kärsi pahasti turistikadosta. Nyt näyttää siltä, että suomalaisetkaan eivät enää matkusta Turkkiin, vaikka korona on vähän hellittänytkin.

– Matkavaraukset Suomesta ovat loppuneet Nato-kiistan vuoksi, voivottelee matkatoimistonjohtaja L Cem Polatoğlu.

Menetys on hänen mielestään erityisen suuri, koska suomalaiset asiakkaat ovat “kaikkein arvokkaimpia asiakkaita, joiden laatu on korkea”.

Istanbulissakin suomalaiset turistit olisivat tervetulleita, mutta epäilyksenä on, että Nato-kiistat karkottavat turistitkin Kuva: Jani Saikko / Yle

Ylen tapaamat turkkilaiset asiantuntijat tuntuvat tietävän hyvin, että Suomen Nato-jäsenyys kaikkien liittolaismaiden kanssa oli varmistettu ennen jäsenyyshakemuksen jättämistä. Siis myös Turkin kanssa.

Turkissa katsotaan, että presidentti Recep Tayyip Erdoğan ei sinänsä ole kääntänyt takkiaan, vaan hän vain “haluaa käydä kauppaa”.

– Niin kuin monet muutkin maat tekevät, sanoo Ruotsissa Turkkia aikoinaan edustanut ex-suurlähettiläs Selim Kuneralp.

Hän nostaa esimerkeiksi Turkin rinnalle Puolan ja Unkarin ja maiden johtajat.

– Ruotsilla ja Suomella on paljon annettavaa Nato-liittoumalle. Toisin kuin esimerkiksi Makedonialla aikoinaan. Moni vain kysyi, mitä teemme Makedonialla, sehän tietää vain lisää kustannuksia.

"Ruotsissa on ihmisiä, joilla terroriyhteyksiä"

Mutta Suomi ja Ruotsi ovat hänen mielestään aivan eri juttu.

– Kaikki muut toivottavat Suomen tervetulleeksi Natoon paitsi herra Erdoğan.

Entä suojeliko Ruotsi terroristeja jo hänen aikanaan, kuten Turkki väittää?

– Kyllä Ruotsissa on ollut jo kauan paljon henkilöitä, joilla on yhteyksiä terroristijärjestö PKK:hon, hän sanoo.

Turkki vaatii muun muassa tällaisten henkilöiden luovuttamista.

– Ongelmana on se, että heillä, kuten niillä neljällätoista henkilöllä, joita Turkki vaatii palautettavaksi Suomesta, on Suomen tai Ruotsin kansalaisuus. On selvää, ettei kumpikaan maa tule heitä luovuttamaan, Kuneralp arvioi.

Hän pitää hieman kummallisena sitä, että Turkki ylipäänsä vaatii tällaista, koska Turkissakin tiedetään, että Suomi tai Ruotsi eivät voi tällaiseen suostua.

Myös Yhdysvallat kiistan osapuolena

Eurooppalaisen ECFR-ajatushautomon asiantuntija ja journalisti Aslı Aydıntaşbaş näkee, että Suomi ja Ruotsi on vedetty mukaan peliin, jossa presidentti Erdoğan näkisi mielellään mukana myös Yhdysvallat.

Aslı Aydıntaşbaş seuraa muun muassa Turkin ulkopolitiikkaa. Kuva: Jani Saikko / Yle

Aydıntaşbaş sanoo, että Turkin Ruotsille ja mahdollisesti myös Suomelle esittämä vaatimuslista voisi olla suunnattu myös Yhdysvalloille. Yhdysvallat on saanut sotilaallista tukea kurditaistelijoilta Syyriassa. Liittolaisuus ärsyttää Turkkia suunnattomasti.

Kiista paljastaa Aydıntaşbaşin mukaan myös sen, että Turkin ja sen länsiliittolaisten välillä on periaatteellinen näkemysero.

– Kyse on Ruotsista ja Turkin kyllästymisestä siihen, että Ruotsi on kurdien puolella. Eikä pelkästään tästäkään vaan Turkin erilaisuudesta länsiliittolaisiinsa nähden. Turkki näkee kurdijärjestöt terroristeina, länsiliittolaiset eivät.

Yhdysvallat on kuitenkin antanut ymmärtää, että kiistan osapuolien, Ruotsin, Suomen ja Turkin on ratkottava asiat keskenään.

Soli Özel arvioi, että Turkin voi olla vaikea perääntyä julkisesti esitetyistä vaatimuksistaan. Kuva: Jani Saikko / Yle

Sekä ajatushautomon asiantuntija että entinen suurlähettiläs yhtyvät arvioon, jonka mukaan kiistan ratkaiseminen voi kestää pitkään. Jopa aivan kesäkuun Nato-kokouksen kynnykselle saakka, viimeiseen päivään ennen kokouksen alkua.

– Turkki käy kauppaa ja vaatimukset on esitetty avoimesti. Niistä voi olla vaikea tehdä myönnytyksiä. Tietenkin tilanne voi muuttua ja varovaisesti arvioiden voi sanoa, että Turkilla tulee olemaan kova paine saada tilanne ratkaistuksi 29. kesäkuuta mennessä, sanoo Soli Özel, kansainvälisten suhteiden asiantuntija ja luennoija Kadir Hasin yliopistossa.

Nato-kokous järjestetään Madridissa 29. kesäkuuta alkaen.

Lue lisää:

.
.