Hyppää sisältöön

Suomen ensimmäinen apinarokkotapaus varmistui – potilas on kotihoidossa suhteellisen hyvässä kunnossa

Apinarokkotapaus varmistui HUSin alueella myöhään torstai-iltana.

HUS vahvistaa Suomen ensimmäisen apinarokkotapauksen löytyneen. Kuva: Silja Viitala / Yle

Suomen ensimmäinen apinarokkotapaus on varmistunut Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä, HUS tiedottaa.

Tartunta varmistui myöhään torstai-iltana. HUSin diagnostiikkajohtaja Lasse Lehtosen mukaan tämä on ainut tapaus tai tautiepäily Suomessa.

Kotihoidossa olevalla potilaalla on rakkuloita ja korkea kuume, mutta muutoin hän voi hyvin.

– Tartunnan lähde on selvillä ja lähikontaktit on kartoitettu. Hän on nyt kotihoidossa suhteellisen hyvässä kunnossa, Lehtonen kertoo.

Tartunnan saanut on matkustanut Euroopassa.

Lehtonen ei ole huolissaan todetusta tapauksesta. Hänen mukaansa tauti ei tartu helposti.

– On hyvin pieni todennäköisyys, että tauti lähtisi leviämään Suomessa.

Apinarokko kuuluu rokkovirusten sukuun. Muita rokkovirustauteja ovat esimerkiksi isorokko ja lehmärokko. Isorokkorokotteen saaneilla ihmisillä voi olla vielä jonkin verran suojaa apinarokkovirusta vastaan. Rokotetta ei ole kuitenkaan annettu Suomessa 1970-luvun jälkeen.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Professori Anu Kanteleen mukaan vaikuttaa siltä, että epidemiaa selittävät superlevittäjät, jotka ovat tartuttaneet monia ihmisiä. Suomeenkin tauti luultavasti leviää ennen pitkää. Suomalaisilla ei silti ole syytä suureen huoleen, Kantele sanoo. Mutta miksi pikkujyrsijöiden ja apinoiden rokkotauti juuri nyt leviää Euroopan suurkaupungeissa?

Apinarokko ei tartu herkästi ihmisestä toiseen

Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa on todettu muutaman viime viikon aikana useita kymmeniä apinarokkotapauksia. Husin mukaan tartunnat on todettu henkilöillä, jotka eivät ole matkustaneet alueilla, missä apinarokkoa tavallisesti esiintyy.

Apinarokko ei tartu herkästi ihmisestä toiseen, vaan tarttuakseen ihmisestä toiseen tauti tarvitsee usein hyvin läheisen kontaktin.

Apinarokkoa aiheuttavaa virusta esiintyy pääasiassa Länsi- ja Keski-Afrikassa, ja tartunnan saaneet ihmiset ovat tavallisesti olleet tekemisissä villieläinten kanssa. Taudin tarttuminen ihmisestä toiseen on ollut harvinaista.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mukaan apinarokon tyypillisin oire on iholle ilmestyvät rakkulat, joita voi olla käytännössä missä päin kehoa tahansa.

Muita sairauden ensioireita voivat olla kuume, päänsärky, turvonneet imusolmukkeet ja lihaskivut. THL:n mukaan taudin itämisaika on tyypillisesti yhdestä kahteen viikkoa. Tauti paranee tavallisesti itsestään muutamassa viikossa.

Voi tarttua myös lemmikkeihin

Ruokavirasto seuraa, ilmeneekö maailmalla tartuntoja myös lemmikeillä tai tuotantoeläimillä ja varautuu mahdollisten tartuntojen diagnosointiin.

– Tarkoitus on, että pystymme vastaamaan nopeasti, kuten koronavirustestejäkin tehtiin eläimille, Ruokaviraston virologian yksikönjohtaja Tuija Gadd kertoo radion Ykkösaamussa.

Gaddin mukaan on ainakin teoriassa mahdollista, että tauti leviää myös lemmikeihin ja tuotantoeläimiin.

– Teoreettisesti se on mahdollista, mutta en ole kuullut että tähän olisi nyt liittynyt muita kuin ihmisillä olevia tartuntoja, Gadd toteaa.

Aiempia tapauksia eläimiltä kuitenkin tiedetään. Afrikassa apinarokkoa ovat levittäneet THL:n mukaan etenkin jyrsijät. Myös Gadd toteaa jyrsijöiden olevan herkkiä tartunnoille. Lisäksi hän mainitsee preeriakoirat.

– Ne ovat olleet näitä (villejä) jyrsijöitä ja Yhdysvalloissa vuonna 2003 apinarokkoa levisi ihmisiin lemmikeinä pidetyistä preeriakoirista.

Juttua muokattu kello 10:57 ja poistettu STT:n käyttämä viittaus ihmisryhmästä, jonka keskuudessa taudin epäillään tarttuvan.

Voit keskustella aiheesta lauantaihin 28.5.2022 kello 23 saakka.

.
.