Hyppää sisältöön

Muuttotilastoissa suurin mullistus vuosikymmeniin: Uudeltamaalta lähdetään nyt pois, mutta Lappi vetää lisää väkeä

Uudellemaalle tuli viime vuonna muuttotappiota ensimmäisen kerran 70 vuoteen. Lappi puolestaan sai muuttovoittoa ensimmäisen kerran vuoden 1962 jälkeen.

Yhteensä seitsemän maakuntaa sai muuttovoittoa. Niiden joukossa oli ensimmäistä kertaa moneen vuosikymmeneen myös Lappi. Kuvassa Ylläksen Bike Park syyskuussa 2020. Kuva: Annu Passoja / Yle
Tekijät

Viime vuoden muuttotilastot ovat poikkeuksellista luettavaa koko maassa. Yhteensä seitsemän maakuntaa sai muuttovoittoa, kun taas Uudenmaan maakunta koki muuttotappiota ensimmäisen kerran vuosikymmeniin.

Yllättävin muuttovoittaja on Lapin maakunta, joka sai muuttovoittoa muualta Suomesta ensimmäisen kerran vuoden 1962 jälkeen. Tilastokeskus julkaisi muuttoliiketilastot (siirryt toiseen palveluun)perjantaina.

– Lappi on hyvä esimerkki, siellä on saatu muuttovoittoa, mutta moni muu maakunta on pienentänyt merkittävästi muuttotappiotaan korona-aikana. Suurin selitys on muutto pääkaupunkiseudulta maakuntiin, sanoo aluetutkija, VTT Timo Aro MDI-konsulttiyrityksestä.

Pirkanmaan muuttovoitto oli määrällisesti eniten, 3 375 henkilöä. Seuraavaksi suurimmat muuttovoitot saivat Varsinais-Suomi, 1 155 ja Pohjois-Savo 707 henkilöä. Pirkanmaan ja Pohjois-Savon muuttovoitot ovat suurimmat yli 70 vuoteen.

– Muutot keskittyivät Turkuun, Tampereelle ja Kuopioon, muualla näissä maakunnissa muuttoliike on ollut varsin samanlaista kuin aikaisemmin, Aro sanoo.

Neljä viidestä muuttajasta on alle 35-vuotiaita. He ovat usein myös koulutettuja ja työssä käyviä.

– Nuorten aikuisten asuntoihin ja paikkaan liittyvillä valinnoilla on merkitystä muuttovoittoa saavien alueiden tulevaan kehitykseen, Aro toteaa.

Nuorten aikuisten myötä myös lasten määrä näillä alueilla kehittyy myönteisesti.

Kuopio kunnista kakkosena

Muuttovoittajien joukossa on Kuopio, joka oli kunnista kakkosena heti Tampereen jälkeen. Kuopion muuttovoitto oli 1 081 ihmistä, mikä on kaupungin määrällisesti suurin muuttovoitto yli seitsemäänkymmeneen vuoteen.

Yksi tulijoista on lääketiedettä opiskeleva Anniina Tapio, 23, joka muutti viime syksynä Lappeenrannasta Kuopioon.

– Alkuperäinen suunnitelmani ei ollut tulla Kuopioon, vaikka laitoinkin kaupungin haussa ykköseksi. En ole kyllä hetkeäkään katunut.

Tapio kyseli etukäteen kaupungista tutuiltaan, sillä hän ei ollut itse aiemmin edes käynyt Kuopiossa. Ensivaikutelma syntyi viime kesänä, kun hän tuli kaupunkiin etsimään asuntoa.

– Ainoa, mitä etukäteen tiesin Kuopiosta, oli se, että täällä on Puijon torni, Kallavesi ja paljon mäkiä.

Tapion mukaan hänen on ollut helppo kotiutua kaupunkiin. Hän sanoo myös ymmärtävänsä, miksi kaupunki on saanut paljon uusia asukkaita.

– Kaupunki on järven äärellä, täällä on kaunista luontoa ja vilkas opiskelijaelämä, mikä varmaan kiinnostaa ihmisiä. Ainoa miinus on Matkuksen ostoskeskus, joka on opiskelijalle vähän liian kaukana keskustasta, Tapio nauraa.

Lappeenrannasta Kuopioon viime syksynä muuttanut Anniina Tapio nauttii vilkkaan opiskelijaelämän ohella myös kaupungin luonnosta. Kuva: Yle / Pekka Niiranen

Uusimaa muuttotappiollinen ensimmäistä kertaa 70 vuoteen

Perinteisesti muuttovoittoa saanut Uudenmaan maakunta sen sijaan menetti viime vuonna historiallisesti muuttotappiona väestöään muualle Suomeen. Tilastokeskuksen mukaan tämä on ensimmäinen kerta ainakin 70:een vuoteen.

Uudenmaan ja maakuntien välinen nettomuutto eli tulomuuton ja lähtömuuton erotus jäi runsaat 2 400 ihmistä miinukselle.

Muutos näkyy myös siinä, että muuttotappioistaan tunnetun Etelä-Savon maakunnan muuttotappio oli pienin yli 30 vuoteen.

Koko maan muuttovoitto oli viime vuonna suurinta yli 30 vuoteen. Muuttovoitto EU:n ulkopuolelta kasvoi.

Maahanmuuttoja oli liki 36 400 ja maastamuuttoja noin 13 500, eli nettomaahanmuutto oli noin 22 900 ihmistä. Muuttajien määrä kasvoi noin 5 100 ihmisellä edeltävästä vuodesta. Kasvun syynä oli erityisesti maahanmuuton lisääntyminen.

Ulkomaista eniten muuttovoittoa tuli Venäjältä 2 390 ihmistä, Ukrainasta 1 422 ja Virosta 1 358.

Ulkomailta muuttavien osuus on kasvanut koko 2000-luvun. Koronavuosina kaikki ennätykset on kuitenkin rikottu.

– Siihen on luonnollinen selitys. Kun maastamuutot ovat tyrehtyneet, niin maahan paluumuutot ovat lisääntyneet, aluetutkija Aro sanoo.

Tampere ja Kuopio voittajia, Helsinki ja Vantaa tappiollisia

Tilastojen perusteella kaupungeista muutettiin kehyskuntiin sekä laajemmin ympäri Suomea. Ennen koronaa muuttovoittoa teki vain 54 kuntaa.

Viime vuonna kaikkiaan jopa 127 kuntaa sai kuntien välistä muuttovoittoa. Määrä on suurin vuoden 1992 jälkeen.

Yksittäisistä kaupungeista Kuopion muuttovoitto oli suurin yli 70 vuoteen. Kuopioon muutti 1 081 henkeä. Määrällisesti eniten muuttovoittoa sai viime vuoden tapaan Tampere, 1 816 ihmistä.

Suhteellisesti tarkastellen vähintään 10 000 asukkaan kunnista muuttovoitollisimpia olivat kehyskunnat Sipoo, Tuusula, Kauniainen ja Kaarina.

Muuttotappiollisin kunta oli Helsinki 4 210 ihmisellä. Helsingin jälkeen muuttotappiota tuli myös Vantaalla 1 317, Vaasassa 459 ja Kemissä 362. Vantaan muuttotappio oli määrällisesti suurin yli 70 vuoteen.

– Helsinki kärsii muuttotappiota Espoolle ja Vantaalle. Espoo ja Vantaa kärsivät muuttotappiota niin sanotuille Kuuma kunnille ja Porvoolle ja Kuuma kunnat taas kärsivät muuttotappiota muulle Uudellemaalle ja sieltä sitten muualle maahan. Tälläinen hyvin vyöhykemäinen kehitys, Aro sanoo.

KUUMA-seudun kuntiin kuuluvat Hyvinkää, Järvenpää, Kirkkonummi, Kerava, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Sipoo, Tuusula ja Vihti.

Suhteellisesti tarkastellen vähintään 10 000 asukkaan kunnista muuttotappio oli suurin Kemissä ja Lieksassa.

Yli 30 vuotta sitten Varkaudesta Uudellemaalle muuttanut Markku Koistinen sanoi, että tällä kertaa harkinnassa oli myös muutto takaisin Savoon, mutta harkinta jää vielä eläkeaikaan. Tuusulassa Koistista viehättää maaseudun tunnelma ja riittävät palvelut, tonttia omalle kodille haettiin sen vuoksi juuri Tuusulasta. Uudellamaalla Tuusula oli muuttovoittajakuntia. Kuva: Jyrki Ojala / Yle

Lappiin muuttovoittoa ensi kerran 60 vuoteen

Lappiin muutti viime vuonna enemmän ihmisiä muualta Suomesta kuin sinne lähti. Näin ei ole tapahtunut 60:een vuoteen. Uudet lappilaiset kehuvat nykyistä kotiseutuaan varsin yhdenmukaisesti. Lappiin vetää kunnon talvi, aina lähellä oleva luonto ja rauhallisempi elämänrytmi.

Kolmekymppinen Anni Myllykangas muutti marraskuussa miehensä kanssa Tammelasta Ranualle. Hillapitäjä oli tuttu kesälomilta miehen suvun mökillä.

– Pikkuhiljaa kasvoi ajatus, että miksei tänne voisi muuttaa, kun ollaan täällä kuitenkin kaikki lomat.

Parasta on luonto.

– Harrastamme metsästystä ja metsästysmaat ovat täällä parempia, mahdollisuuksia on paljon enemmän kuin Etelä-Suomessa. Sekin on iso asia.

Koti löytyi Ranuan Kelankylästä ja työpaikka Kuhan koulun keittiöstä. Puolisokin löysi työpaikan nopeasti. Kauppareissuilla huomaa eron Kanta-Hämeeseen. Ennen lähikauppaan oli pari kilometriä, nyt 36 kilometriä.

Moni on muuttanut Lappiin kavereiden innoittamana, mutta Myllykankaan tuttavapiirissä ei vielä pakata laukkuja.

– Kaikki ovat ennemminkin kauhistelleet meitä, että miten me uskalletaan. Ei kukaan ole ainakaan vielä ilmoittanut tulevansa perässä. Mutta minä olen kyllä viihtynyt täällä tosi hyvin.

Voit keskustella aiheesta lauantaihin 28.5.2022 kello 23 saakka.

Lue myös:

.
.