Hyppää sisältöön

Suomesta löytyy nyt jatkuvasti uusia perhoslajeja, joita ilmaston lämpeneminen houkuttelee pohjoiseen

Suurperhosten lajimäärä kasvaa Suomessa. Esimerkiksi Kanta-Hämeessä on 127 perhoslajia enemmän kuin 50 vuotta sitten. Osa lajeista taas on katoamassa ympäristönmuutosten takia.

Tammimittari on levittäytynyt lounaasta pitkälle sisämaahan
Perhoslajistossa tapahtuu isoja muutoksia. Esimerkiksi tammimittari on levittäytynyt Lounais-Suomesta pitkälle sisämaahan.

Suomessa tavattujen suurperhosten lajimäärä on kasvanut merkittävästi. Esimerkiksi Kanta-Hämeessä lajimäärä on kasvanut viidesosalla 50 vuodessa. Uusia lajeja löytyy jatkuvasti lisää.

Perhoslajiston rikastumisen taustalla on ilmaston lämpeneminen. Yhä useampi laji pystyy nykyoloissa elämään ja lisääntymään Suomessa.

Vuoden 2020 loppuun mennessä Kanta-Hämeessä oli tavattu 758 suurperhoslajia. Suurperhosiin kuuluvat muun muassa päiväperhoset, kiitäjät, kehrääjät, mittarit ja yökköset. Maakunnan lajimäärä on kasvanut 50 vuodessa 127 lajilla.

Lounaisten lajien invaasio

Eniten on kasvanut yökkösten määrä. Neljäsosa Kanta-Hämeen yökköslajeista on uusia, selviää iittalalaisen perhosharrastaja Martti Raekunnaan kokoamasta selvityksestä. Selvitys on julkaistu Suomen Perhostutkijainseuran jäsenlehdessä Baptriassa.

Perhoslajistoa tutkitaan muun muassa valopyydyksillä, esittelee Martti Raekunnas. Kuva: Timo Leponiemi / Yle

– Ilmaston lämpenemisen seurauksena myös kasvillisuuden kasvu on lisääntynyt ja avointen ympäristöjen umpeenkasvu kiihtynyt. Varsinkin toukkana lehtipuiden lehtiä ja heiniä syövien perhoslajien määrä on lisääntynyt, sanoo Raekunnas.

Ilmatieteenlaitoksen Lammin biologisen aseman mittauksissa vuoden keskilämpötila on noussut vuodesta 1970 alkaen 1,35 astetta. Sen seurauksena talvet ovat lyhentyneet 40 vuorokaudella ja nykyisin kesä on jo pisin vuodenaika.

Perhosmaailmassa muutos näkyy muun muassa siinä, että monet aiemmin vain Ahvenanmaalla tai lounaissaaristossa eläneet lajit ovat saaneet pysyvän jalansijan Hämeestä. Useat näistä lajeista ovat nykyisin jopa runsaita, vaikka niitä ei tavattu lainkaan ennen vuosituhannen vaihdetta.

Perhoset kärsivät ympäristönmuutoksista

Lajien katoamista on paljon vaikeampi osoittaa kuin uusien lajien tuloa.

Viiden vuosikymmenen aikana Kanta-Hämeestä on hävinnyt viitisenkymmentä lajia eli noin kuusi prosenttia perhoslajistosta. Eniten on hävinnyt päiväperhosia. Noin viidesosa maakunnan päiväperhosista on kadonnut tai katoamassa.

Suurin syy perhoslajien häviämiseen on ympäristössä tapahtuneet muutokset, toteaa Raekunnas.

Rämekylmänperhonen on suolla elävä päiväperhonen, jota tavataan paikoin vielä Etelä-Suomessakin. Kuva: Timo Leponiemi / Yle

– Monet päiväperhoset käyttävät vain yhtä ravintokasvia ja muuttuneissa perinneympäristöissä ne kasvit ovat vähentyneet tai hävinneet. Myös soilla elävät perhoset ovat ahtaalla, kun niiden elinympäristöjä on ojitettu ja suoalueet pirstoutuneet.

Raekunnas uskoo, että Suomen perhoslajistossa jatkuu sama kehityssuunta. Suomen eteläpuolella elää paljon sellaisia lajeja, jotka voivat saada täältä jalansijan ilmaston lämmetessä.

Tilanne on erilainen niillä seuduilla, joissa on jo nykyisin lämmintä, eli eteläisessä Euroopassa.

Ilmaston lämpeneminen tuottaa vaikeuksia myös Lapin tunturiseutujen lajeille, jotka ovat sopeutuneet viileisiin olosuhteisiin. Ne eivät voi siirtyä pohjoisemmaksi, kun vastassa on arktinen Jäämeri.

Voit keskustella aiheesta sunnuntaihin 29.5.2022 klo 23:een saakka.

.
.