Hyppää sisältöön

Metsähake lasketaan uusiutuvaksi, vaikka se tuottaa enemmän päästöjä kuin fossiiliset polttoaineet – Suomelle tärkeä bioenergia vaakalaudalla EU:ssa

EU:n ympäristövaliokunta linjasi viime viikolla, että metsähake ei jatkossa enää täyttäisi uusiutuvan energian kriteereitä. Linjaus on osa kriittistä keskustelua, jota parlamentissa käydään bioenergian ilmastokestävyydestä.

Suurin osa metsähakkeesta tehdään Suomessa puunrungoista, jotka eivät läpimittansa tai laatunsa vuoksi kelpaa metsäteollisuuden käyttöön. Kuva: Petri Aaltonen / Yle

Suomalainen metsäala kohahti viime viikolla, kun EU muodosti ensimmäisiä, virallisia kantojaan uusiutuvaa energiaa koskevaan säädökseen.

Ympäristövaliokunta äänesti linjauksesta, jonka mukaan metsähakkeen käyttöä voimalaitoksissa ei enää automaattisesti laskettaisi uusiutuvaksi energiaksi.

EU päivittää uusiutuvan energian kriteereitä (RED) osana laajaa ilmastopakettiaan, joka viedään lopulliseen maaliinsa ensi syksynä.

Nyt kuultu valiokunnan kanta uusiutuvaan energiaan on kaukana lopullisesta – se on vasta pohja koko parlamentin äänestykselle ja sen jälkeen vielä jäsenmaiden välisille neuvotteluille. Niiden seurauksena muutoksia tulee lähes varmasti.

Keskustelu alkoi kuitenkin kiivaana heti.

Metsänomistajien etujärjestö MTK taas piti valiokunnan uutta linjausta uhkana uusiutuvan lämmön saatavuudelle sekä jäsenvaltioiden mahdollisuuksille päästä uusiutuvan energian tavoitteisiinsa.

Kanta osuukin Suomen energiantuotannon ytimeen. Puupolttoaineiden osuus energian kokonaiskulutuksesta on lähes kolmannes, 30 prosenttia eli noin 112 terawattituntia.

Käytännössä tuore EU-linjaus koskisi vain osaa metsästä saatavasta energian raaka-aineesta, eli runkopuusta, oksista, latvoista tai kannoista tehtävää metsähaketta.

Hakkeen osuus bioenergiaa tuottavien lämpö- ja yhdistelmävoimalaitosten puupolttoaineesta on noin viidennes, 9,4 miljoonaa kuutiometriä eli 19 terawattituntia. Yhdistelmävoimalaitokset tuottavat lämmön lisäksi sähköä.

Loppu metsäpolttoaine on metsäteollisuuden sivuvirtoja, kuten kuorta, sahanpurua ja jäteliemiä. Niitä ympäristövaliokunta pitää yhä uusiutuvan energian kestävyyskriteereiden mukaisena.

Eniten energiaksi palaa pienpuuta

Metsähake jättäisi energiantuotantoon selvän aukon, arvioi puunkäytön tilastoinnista vastaava yliaktuaari Tuomas Niinistö Luonnonvarakeskuksesta (LUKE). Monille lämpölaitoksille se on ainut käytössä oleva polttoaine.

– Kyllä sen osuus on merkittävä, puhutaan noin 17 prosentista puupolttoaineiden kokonaiskäytöstä. Ainakin lähivuosina se tuottaisi ongelmia energiantuotantoon, Niinistö sanoo.

Niinistön mukaan vaikutuksia on pidemmällä aikavälillä vaikea avioida, kun tuuli- ja aurinkovoiman käyttö lisääntyy samalla.

Lämpö- sekä voimalaitosten kattilaan päätyy pääosin pienpuuta, joka ei täytä metsäteollisuuden mitta- ja laatuvaatimuksia.

Puuta syntyy, kun nuorta talousmetsää harvennetaan tasaikäisessä eli avohakkuisiin perustuvassa metsänkasvatuksessa.

– Pienpuulle ainoa käyttö on energiakäyttö. Sen korjuuta on edistänyt, että siitä on maksettu erilaisia tukia muun muassa lämpö- ja voimalaitosten syöttötariffijärjestelmän kautta.

Ympäristökeskuksen ryhmäpäällikkö Sampo Soimakallio sanoo, että tutkimusten mukaan bioenergia ei ole tehokas keino ilmastonmuutoksen hillinnässä. Kuva: Markku Pitkänen / Yle

Tutkija: Metsäenergiaa on kohdeltu hiilineutraalina, vaikkei se sitä ole

Vaikka ympäristövaliokunnan kanta ei välttämättä ole ilmastolain lopullinen muotoilu, se heijastelee keskustelua, joka ei ole EU:ssa uutta.

Erityisesti tutkijat ovat useita kertoja vedonneet EU-komissioon puunpolton ja bioenergian käytön lopettamiseksi. Viimeksi yli 500 tutkijan joukko (siirryt toiseen palveluun)vetosi komissioon vuosi sitten helmikuussa.

Keskustelun taustalla on, että metsäpolttoaineista tuotettu bioenergia aiheuttaa lyhyellä aikavälillä jopa enemmän hiilipäästöjä kuin fossiiliset polttoaineet eli muun muassa kivihiili ja öljy.

Bioenergia kuitenkin lasketaan nollapäästöiseksi energiasektorilla, sillä hiilinieluja ja niiden koossa tapahtuvia muutoksia taas lasketaan niin sanotulla maankäyttöä ja metsiä sääntelevällä LULUCF-sektorilla.

– Tämä keskustelu kiteytyy siihen, että biomassaa on kohdeltu hiilineutraalina, vaikka sitä se ei ole, kommentoi ryhmäpäällikkö Sampo Soimakallio Suomen ympäristökeskuksesta.

Soimakallion mukaan tutkimukset osoittavat, että puuenergian käyttäminen ei ole tehokasta ilmastonmuutoksen hillitsemisen kannalta.

Metsäenergian lisäys kohdistuu hänen mukaansa pitkälti elävään puustoon.

– Sen käytön lisääminen vaikuttaa väistämättä metsän ja maaperän muodostamaan hiilivarastoon. Ilmastovaikutus on vuosikymmenten ajan verrannollinen fossiilisiin polttoaineisiin, eli se on kaukana hiilineutraalista.

Soimakallion mielestä ympäristövaliokunnan kanta on looginen jatkumo EU:n metsiä koskevassa politiikassa.

Keskustelua käydään parhaillaan myös maankäyttöä ja metsiä säätelevän LULUCF-asetuksen yhteydessä.

– Niin kauan kun ollaan sellaisessa tilanteessa, että bioenergia näyttää hiilineutraalilta, sääntelyä pyritään muuttamaan, Soimakallio arvioi.

Hänen mukaansa muutoksia pitäisi tehdä myös LULUCF-astuksen yhteydessä, että bioenergiaksi korjattu puu näkyisi päästönä.

Metsässä on hänen mukaansa myös jakeita, joiden käyttö on ilmastoystävällisempää kuin toisten.

– Jos puhtaasti puhutaan ilmastovaikutuksista, huonointa ilmastolle on elävän puun korjaaminen. Parasta taas nopeasti lahoavien metsätähteiden, kuten oksien, korjaaminen, jos ravinnetaseet pysyvät kunnossa.

Soimakallio uskoo, että kriittinen keskustelu bioenergiasta tuo edetessään Suomelle suuria muutoksia. Jos metsähakkeen sääntely tulevaisuudessa kiristyy, päästövähennyksiä pitää hakea bioenergian sijaan muualta.

– Sillä on merkittäviä vaikutuksia Suomen energiahuoltoon ja suunnitelmiin fossiilisten polttoaineiden korvaamiseksi.

Soimakallio muistuttaa, että metsähaketta ja sen käyttöä ollaan lisäämässä turpeen ja kivihiilen korvaamiseksi sekä liikenteen polttoaineiksi.

Niin sanottujen harvennusrästien avulla on kaavailtu paikattavan aukkoa, joka syntyy, kun Venäjältä tuodun metsähakkeen tulo loppuu.

Suomi painii myös uuden ongelman kanssa LULUCF- eli maankäyttösektorilla. Sektori on muuttunut ensimmäistä kertaa päästölähteeksi nielun sijaan. Yksi syy ovat lisääntyneet metsähakkuut.

Nils Torvalds (r.) toimi uusiutuvan energian direktiivin esittelijänä ympäristövaliokunnassa. Kuva: © European Union 2018 - Source : EP

EU:n ilmastolakiin odotetaan lievempää kantaa

Ympäristövaliokunnan kanta etenee koko EU-parlamentin äänestykseen sykysyllä. Myös teollisuusvaliokunta äänestää siitä.

Sen jälkeen EU-jäsenmaiden ministerit aloittavat omat neuvottelunsa. Vasta sen jälkeen uusiutuvan energian direktiivi muotoillaan osaksi ilmastolakia.

Direktiivin esittelijänä ympäristövaliokunnassa toiminut europarlamentaariko Nils Torvalds (r.) uskoo, ettei valiokunnan kanta tule olemaan lopullinen.

– Ympäristövaliokunta eroaa parlamentin muista mielipiteistä. Mepit saavat valita, mihin he haluavat tulla, ja ympäristövaliokunta on vähän vihreämpi, kuin parlamentti kokonaisuudessaan, hän sanoo.

Valiokunnassa äänestänyt Ville Niinistö (vihr.) on myös arvioinut, että EU:n lopullinen kanta asettunee johonkin puupolttoaineen energiakäyttöä suosivan ja sitä tiukasti sääntelevän välimaastoon. Niinistö itse äänesti tiukan linjauksen puolesta.

Esimerkiksi kantojen rajaamisesta uusiutuvan energian ulkopuolelle löytynee yhteisymmärrys parlamentissa.

Sen sijaan harvennuksissa syntyvästä pienpuusta käydään todennäköisesti kovaa vääntöä.

Aiheesta voi keskustella sunnuntaihin 29.5. klo 23 saakka.

Lue lisää:

.
.