Hyppää sisältöön

Ministeri Jaakko Iloniemi: Venäjän hyökkäys Eurooppaan antoi Suomelle ainutlaatuisen mahdollisuuden hakea Naton jäsenyyttä

Sekä kansan että eduskunnan mielipiteen radikaali muutos lyhyessä ajassa Naton kannalle yllätti Jaakko Iloniemen. Pitkän linjan ulkopolitiikan asiantuntija oli Ykkösaamun vieraana lauantaina aamulla.

Jaakko Iloniemi
Ministeri Jaakko Iloniemi Ykkösaamun vieraana

Venäjän hyökkäys Ukrainaan käänsi Suomen toisen maailmansodan jälkeisen ulkopolitiikan uusille urille. Se oli Suomelle ainutlaatuinen mahdollisuus päättää hakea Naton jäsenyyttä, sanoo ulkopolitiikan pitkän linjan asiantuntija Jaakko Iloniemi.

– Juuri tällainen katastrofaalinen kehitys Euroopassa antoi mahdollisuuden yleiselle mielipiteelle arvioida uudestaan tilannetta vakavana asiana. Se ei ollut enää yksi asia muiden joukossa, vaan ajankohtainen vakava asia, ja sen arviointi johti siihen, että nyt on paras muuttaa mieltä, Iloniemi sanoi Ylen Ykkösaamussa tänään lauantaina.

Sekä kansan että eduskunnan mielipiteen radikaali muutos lyhyessä ajassa Naton kannalle yllätti, Iloniemi kertoo.

Hän kertoo kannattaneensa Suomen Nato-jäsenyyttä jo Neuvostoliiton kaatumisesta saakka eli jo 1990-luvun alusta, vaikka ei ole siitä aina puhunut.

– Silloin kun on ollut sellainen tilanne, jolloin se on ollut toivoton asia, jolloin neljä viidesosaa suomalaisista sanoo ei ja kansainvälinen tilanne on hankala, siitä ei ole kannattanut puhua, siitä saa vain rapaa päälleen.

Nyt perusteet ovat kuitenkin selvät.

– Emme enää voi lähteä siitä, että Venäjä käyttäytyy niiden sääntöjen mukaan, joita se on itse ollut laatimassa. Silloin on tarpeen saada vahvistusta meidän omalle puolustusajattelulle ja ennen kaikkea meidän poliittiselle asemallemme.

Lisäksi Ruotsi on samassa tilanteessa, Iloniemi sanoi.

– Suomi ja Ruotsi ovat eräänlainen strateginen ja poliittinen aisapari: jos yksi, niin toinenkin.

Turkin esittämistä vaatimuksista huolimatta hän pitää Suomen Nato-jäsenyyttä "99,99-prosenttisen" varmana.

Turkin suhtautuminen yllätti

Ministeri Jaakko Iloniemen arvioilla Suomen ulkopolitiikasta on painoarvoa, sillä hän on ollut keskeinen vaikuttaja ja osallistuja Suomen ulkopoliittisessa keskustelussa jo kahdeksalla vuosikymmennellä.

Turkin suhtautuminen Suomen Nato-jäsenhakemukseen tuli yllätyksenä.

– Suomen ja Turkin väliset suhteet ovat olleet pitkään niin ongelmattomat, että Turkin käytöksen muutosta on ollut vaikea ennakoida, Iloniemi sanoo.

Hänen sanoistaan voi kuulla myös synninpäästöä tai pientä lohtua toimivalle ulkopoliittiselle johdolle:

– Suomella oli ollut korkealla tasolla yhteyksiä ennen jäsenhakemuksen esittämistä NatoIle. Niissä ei ollut ilmennyt mitään merkkiä siitä, että Turkki aiheuttaisi ongelmia. Oltiin hyvässä uskossa, vaikka epäilemättä tiedettiinkin, että Turkki oli ollut hankala aiemmin Naton laajentuessa.

Yhdysvalloilla ja Turkilla on ongelmia keskinäisissä suhteissaan

Nato on hankalassa tilanteessa, koska liittoutuman pitäisi pystyä esiintymään yhtenäisenä Ukrainan sodan vuoksi.

– Turkkiin tulevat suurella todennäköisyydellä vaikuttamaan maat, jotka ovat huolissaan Naton toimintamahdollisuuksista, Iloniemi ennakoi.

Vaikutusvaltaisin maa Natossa on Yhdysvallat, mutta sillä on omia kiistojaan Turkin kanssa, mikä Iloniemen mukaan rajoittaa sen toimintamahdollisuuksia.

Turkki haluaisi takaisin Yhdysvaltojen hävittäjäohjelmaan ja asiakkaaksi, mutta Yhdysvallat ei ole toistaiseksi asialle lämmennyt. Syynä on Turkin taannoin hankkima venäläinen ohjuspuolustusjärjestelmä.

Iloniemi: Etyj:n juhlakokous vuonna 2025 edellyttäisi ihmettä

Yksi Suomen ulkopolitiikan merkkipaaluja on ollut kylmän sodan keskellä vuonna 1975 järjestetty Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökokous (Etyk). Jaakko Iloniemi oli suuressa roolissa kokouksen poliittisessa valmistelussa johtamalla Suomen neuvotteluvaltuuskuntaa Genevessä vuosina 1973–75.

Panoksestaan kokouksen onnistumiseen hän sai lempinimen Mr. Etyk.

Etykissä syntyi suomalaisten hellimä käsite "Helsingin henki", jolla tarkoitettiin suurvaltojen välisen liennytyksen ilmapiiriä.

– Kokouksella ja sen hyväksymillä periaatteilla oli olennainen merkitys, mutta ei läheskään niin kestävä kuin miltä tilanne vuonna 1975 näytti, Iloniemi sanoo nyt.

Ennen Venäjän hyökkäystä Ukrainaan yli kolme kuukautta sitten Suomessa eläteltiin ajatusta, että Suomi voisi olla Etykin perillisen Etyj:n puheenjohtajamaa Etyk-juhlavuonna 2025. Ukrainan sota muuttaa kuitenkin tilannetta..

– Tarvittaisiin melkoinen ihme, jos vuonna 2025 olisi jotain juhlimisen aihetta, Iloniemi toteaa.

Etyj on vaikeuksissa, koska Venäjä suhtautuu siihen kielteisesti. Iloniemen mukaan Etyj:n säilyttäminen on kuitenkin tärkeää.

– Kävi niin tai näin, Etyj on instituutio, joka saattaa – olojen muuttuessa suotuisammiksi – toimia hyödyllisenä välineenä olojen normalisoimisessa ja paluussa sääntömääräiseen politiikkaan, hän sanoo.

"Jo nyt pitää varautua sodan jälkeiseen aikaan"

Kaikki sodat loppuvat aikanaan, niin myös Ukrainan sota, jossa käynnissä ovat Ukrainan arvion mukaan nyt sodan kiivaimmat taistelut.

Diplomatian veteraanin katse onkin jo Ukrainan jälleenrakennuksessa sekä siinä, miten koko Euroopan turvallisuuspolittiinen asetelma rakentuu ja rakennetaan uudelleen.

– Sodan jälkeiseen tilanteeseen ennalta valmistautuminen on vähintään yhtä tärkeää kuin sodan varalta valmistautuminen.

Ministeri Jaakko Iloniemi täyttää 90 vuotta toukokuun 30. päivä 2022.

Lue lisää:

.
.