Hyppää sisältöön

Vielä helmikuussa Niiralasta oltiin rakentamassa matkailun ja yrittämisen keskusta itärajalle – nyt kukaan ei uskalla ennustaa enää mitään

Tohmajärven Niiralaan oli suunnitteilla yli 32 miljoonan euron investoinnit.

Niiralan raja-asema on valmistunut vuonna 1994. Sittemmin rakennusta on laajennettu, mutta siitä huolimatta tilat ovat käyneet auttamattoman ahtaiksi. Kuva: Heikki Haapalainen / Yle

Niiralan rajanylityspaikan kehittäminen viivästyy Ukrainan sodan takia.

Pohjois-Karjalassa sijaitsevaa rajakylää ja sen liikenneyhteyksiä oli tarkoitus kehittää lähivuosina miljoonilla euroilla.

Alueelle laadittuun suunnitelmaan oli kirjattu yli 32 miljoonan euron investoinnit vuoteen 2030 mennessä. Näistä iso osa on nyt pantu toistaiseksi jäihin.

Tulevaisuus rajalla iso kysymysmerkki

Tohmajärven kunta, Pohjois-Karjalan maakuntaliitto ja alueella toimiva Keski-Karjalan kehitysyhtiö Keti uskoivat helmikuussa, että koronapandemia hellittää ja rajaliikenne palautuu nopeasti ennalleen.

Tasan kahden viikon kuluttua investointisuunnitelman julkistamisesta Venäjä hyökkäsi Ukrainaan. Nyt kukaan ei uskalla ennustaa mitään.

Tohmajärven vt. kunnanjohtaja Mikko Löppösen mukaan esimerkiksi Suomen Nato-jäsenyyden vaikutuksia on vaikea arvioida.

– Mutta se, että rajanylityspaikka hiljenisi täysin vuosiksi. Sitä on vaikea uskoa.

Raja-aseman rahoituksesta katosi puolet

Suurin investointipakettiin kirjatuista hankkeista on uuden raja-aseman rakentaminen. Nykyiset tilat ovat auttamattoman ahtaat Tullin ja Rajavartiolaitoksen tarpeisiin nähden.

Ukrainan sota on lisännyt jännitteitä itärajalla, eikä viranomaisten tilan tarve ole vähentynyt. Esimerkiksi rajavartijoiden määrää on tarkoitus lisätä itärajalla.

Tästä syystä uuden raja-aseman suunnittelua on jatkettu. Ongelmana on, että noin 9,5 miljoonaa euroa maksava raja-asema oli tarkoitus rahoittaa puoliksi EU-rahalla Karelia CBC -ohjelman kautta. Ohjelma on keskeytetty Venäjää vastaan nostettujen pakotteiden takia, joten rahoitus on mietittävä uusiksi.

Niiralan raja-asemalla on kolme tarkastuspistettä lähteville matkustajille. Ne ovat vierekkäin, eikä odotustilaa ole. Kuva: Pauliina Tolvanen / Yle

Ysitien vaaralliset mutkat saavat odottaa oikomista

Eniten sota on vaikuttanut Niiralan liikennehankkeisiin. Esimerkiksi valtatie yhdeksän parantaminen Niiralan ja Tohmajärven kuntakeskus Kemien välillä uhkaa lykkääntyä hamaan tulevaisuuteen. Samoin raideyhteyden sähköistäminen Niiralan ja Karjalan radan välillä.

Ysitielle laaditussa yleissuunnitelmassa parannusten ehtona on liikennemäärien kasvu. Tällä hetkellä rajaliikenne on hiljaisempaa kuin vuosiin.

Koronarajoitukset ovat voimassa vielä kesäkuun 5. päivään saakka, ja Venäjä-pakotteet ovat pysäyttäneet venäläiset ja valkovenäläiset rekkakuljetukset.

Tohmajärven vt. kunnanjohtaja Mikko Löppönen toivoo, ettei tiehanketta haudattaisi kokonaan.

– Tärkeintä olisi panna kuntoon edes tuo alkupätkä eli Niiralan ja Kaurilan välinen tieosuus. Siinä on vaarallisia mutkia ja šikaaneja, joissa on sattunut onnettomuuksia, Löppönen sanoo.

Valtatie 9 on etenkin talvisin koettu Tohmajärvellä vaaralliseksi, kun mutkia on paljon ja tie kapea. Kuva: Pauliina Tolvanen / Yle

Teollisuusalueen houkuttelevuus vähentynyt

Niiralan teollisuusraiteen kunnostus toteutuu suunnitellusti tänä vuonna. Tohmajärven kunta on saanut remonttiin jo aiemmin rahoituksen. Tarkoituksena on uusia loppuvuoden aikana muun muassa huonokuntoisia ratapölkkyjä ja kiskorakenteita sekä parantaa valaistusta.

Vt. kunnanjohtaja Mikko Löppönen uskoo, että myös osa teollisuusalueelle suunnitelluista investoinneista toteutuu. Esimerkiksi uusiutuvan energian saatavuuden parantamiselle on jopa aiempaa suurempi tarve. Sen sijaan uusille toimitiloille on todennäköisesti vähemmän kysyntää.

Retrojuna odottaa parempia aikoja

Touko-kesäkuussa itärajan yli piti liikennöidä kokeilumielessä höyryjuna. Matkailutoimijat rajan molemmin puolin virittelivät retrojunaa Joensuun ja Sortavalan välille. Ajatuksena oli kuljettaa matkailijoita muun muassa Ruskealan entisen marmorikaivokseen, joka on suosittu matkailukohde vain noin 30 kilometrin päässä Suomen rajasta.

Anna Härkönen Visit Kareliasta kertoo, että suomalais–venäläinen matkailuhanke haudattiin samalla, kun VR keskeytti henkilöjunaliikenteen Venäjälle.

Lue lisää:

.
.