Hyppää sisältöön

Analyysi: Suomen Nato-pokka pitää vielä, mutta pinnan alla Turkki huolestuttaa

Yhdysvaltain kova painostus Turkin suuntaan ei vielä tässä vaiheessa ole kenenkään etu, analysoi toimittaja Juri von Bonsdorff Suomen ja Yhdysvaltain ulkoministeritapaamisen jälkeen.

Ulkoministerit Pekka Haavisto ja Antony Blinken tapasivat Washingtonissa eilen. Kuva: Nicholas Kamm / AFP

WASHINGTON Kun ulkoministeri Pekka Haavisto tapasi perjantaina amerikkalaisen virkaveljensä Antony Blinkenin virallisella asialistalla oli Venäjää, Ukrainaa ja kahdenvälisiä suhteita.

Mutta oikeasti kaikkia kiinnosti ainoastaan Turkki. Sotilasliitto Naton ongelmalapsi on laittanut kapuloita rattaisiin torjumalla Suomen ja Ruotsin jäsenyyshakemukset. Turkin johto väittää maiden antavan kurdien PKK-järjestölle poliittista ja taloudellista tukea.

Turkki vaatii myös siihen kohdistettujen asevientikieltojen kumoamista.

– Totta kai on aina vakava paikka, kun joku jäsenmaa esittää tällaisia huolia, Haavisto sanoi Washington DC:ssä käydyn tapaamisen jälkeen.

Ulkoministerin arvion mukaan vielä ei ole aika pyytää muilta mailta apua. Toistaiseksi Suomi, Ruotsi ja Turkki neuvottelevat kiistasta keskenään.

Ulkoministeri Blinken painotti näiden neuvottelujen tärkeyttä. Se on ymmärrettävää. Yhdysvaltain kova painostus Turkin suuntaan ei vielä tässä vaiheessa ole kenenkään etu.

Rumaa valtapolitiikkaa ei haluta likaamaan Naton kilpeä, joka uudessa yhtenäisyydessään loistaa puhtaampana kuin pitkään aikaan.

Nyt on parempi toistaiseksi tarkkailla taustalla, mutta toisaalta kello tikittää ja Madridin huippukokous lähestyy kovaa vauhtia. Se on se kokous johon Suomi haluaa saada kutsun.

Pakollisen optimismin takana saattaa jo huolestuttaa

Haavisto toisti perjantaina suomalaismedian edessä arvion, että Turkin tilanteeseen voitaisiin saada ratkaisu “ei päivissä, vaan viikoissa”.

Se kuulostaa hyvältä, mutta kun kokoukseen on aikaa vain muutama viikko, niin pakollisen optimismin takana saattaa jo jonkin verran huolestuttaa.

– No aina tietysti sellainen tilanne jossa voi olla viivytyksiä ja aikatauluongelmia huolestuttaa, sanoi Haavisto.

Ulkoministeri kertoi perjantaina muistuttaneensa Blinkeniä siitä, että kysymys on Suomen ja Ruotsin turvallisuudesta.

– Olemme tavallaan tällaisten määräaikaisten turvalupausten varassa, jos jotain pahaa tai ikävää tapahtuisi.

Presidentti Joe Biden sanoi viime viikolla leppoisaan tyylinsä, että asia kyllä hoituu. Ja kyllä Yhdysvalloilta siihen konstit löytyy.

Turkki haluaa ostaa amerikkalaisia hävittäjiä, mutta kaupat ovat olleet jäissä siitä lähtien kun Ankarassa päätettiin ostaa venäläisiä ilmatorjuntajärjestelmiä amerikkalaisten vastusteluista huolimatta. Konekaupoilla voi tarvittaessa hiillostaa Turkin presidenttiä Recep Tayyip Erdoğania.

Muitakin tapoja saattaa löytyä, mutta haluaako Yhdysvallat pakottaa Turkin perääntymään kiistassa, jos osapuolet eivät itse pääse sopuun. Tuskin haluaa, mutta sen voi olla pakko.

Bidenin hallinto on laittanut omaa arvovaltaansa peliin jo niin paljon, että hakemusten tyrmääminen ei ole hyväksyttävä vaihtoehto.

Jos Venäjän presidentin Vladimir Putinin ei sallittu sanelevan mitkä maat saavat tai eivät saa liittyä Natoon, niin ei sitä oikeutta voida oikein suoda Turkillekaan.

Suomi ja Ruotsi ovat kriteerit täyttäviä hakijamaita, mutta Turkki on omapäinen maa, eikä se taipunut Yhdysvaltain tahtoon ilmatorjuntajärjestelmien hankinnoissa.

Seuraavien viikkojen aikana nähdään tarvitaanko Valkoisen talon diplomaattisia lihaksia, ja jos ne siinä tilanteessa ovat riittävät.

Lisää aiheesta:

.
.