Hyppää sisältöön

Päästöjä lisäävällä lakimuutoksella yritetään laskea väliaikaisesti polttoaineiden pumppuhintoja – ministeriöillä eriävät näkemykset

Lakiesitys polttoaineiden jakeluvelvoitteen väliaikaisesta laskemisesta lähti eduskuntaan kuluneella viikolla. Ministeriöt ovat erimielisiä hyödyistä ja haitoista.

Bensan ja dieselin hintojen nousu on saanut monet tankkaajat kiristelemään hampaitaan tänä vuonna. Kuvituskuva. Kuva: Henrietta Hassinen / Yle

Hallituksen esitys polttoaineiden jakeluvelvoitteen alentamisesta lähti keskiviikkona eduskuntaan.

Lakiesityksen tavoitteena on laskea väliaikaisesti liikenteen polttoaineiden pumppuhintoja. Tänä vuonna jakeluvelvoitetta lasketaan esityksessä 7,5 prosenttiyksiköllä, ensi vuoden alennuksesta päätetään syksyllä.

Esitys on tarkoitettu käsiteltäväksi eduskunnassa vuoden toisen lisätalousarvion yhteydessä. Laki olisi tarkoitus saada voimaan kesällä.

Alentamisen arvioidaan laskevan dieselin pumppuhintaa 12 senttiä litralta verrattuna maaliskuun 2022 hintoihin sekä lisäävän Suomen hiilidioksidipäästöjä tänä vuonna noin 800 000 hiilidioksiditonnilla.

Velvoitteen alentamisen taloudelliset vaikutukset sekä päästövaikutukset kirvoittivat ministeriöiltä toisistaan eriäviä lausuntoja.

Riski taloudelle ja päästötavoitteille

Liikenne- ja viestintäministeriössä velvoitteen alentamisen nähtiin lisäävän taloudellisia riskejä tulevaisuudessa.

Päästövähennysten saavuttamiseksi velvoitetta pitää vuodesta 2024 alkaen tiukentaa nopeasti, jotta vuosina 2022–2023 tehtyjen kevennysten päästöt voidaan kompensoida. Ministeriön arvion mukaan se muodostaa riskin, että kuluttajahinnat nousevat huomattavasti kevennysten loppuessa.

Jos sovittuja päästövähennyksiä taas ei saavuteta, osa Suomen EU:lta saamista tuista voi jäädä saamatta. Suomi on saanut unionilta rahoitusta muun muassa fossiilittoman liikenteen tiekartan toimiin.

Liikenne- ja viestintäministeriö sekä ympäristöministeriö näkivät kumpikin velvoitteen alentamisen ongelmallisena Suomen päästövähennystavoitteiden saavuttamisen kannalta.

Myös ympäristöministeriö nosti esiin, että jos velvoitetta nyt alennetaan, ilmastopolitiikkaa pitää myöhemmin kiristää tuntuvasti. Ministeriön mukaan velvoitteen alentaminen myös hidastaisi fossiilisesta energiasta ja venäläisestä energiasta luopumista.

Tavoitteet kikkailulla alemmas

Valtiovarainministeriössä murehdittiin päästövähennystavoitteiden ja niiden kustannusten kiristymistä tulevaisuudessa.

Ministeriön lausunnossa huomautetaan, että Euroopan komission tämänhetkisen ehdotuksen mukaan EU:n vihreän siirtymän suunnitelmassa esimerkiksi liikenteen päästökiintiöt vuosille 2026–2029 riippuvat vuosien 2021–2023 päästöistä.

Siksi ministeriössä katsotaan, että mitä alhaisempi jakeluvelvoite on Suomessa vuosina 2021–2023, sitä pienemmiksi velvoitteen kustannukset jäävät tulevaisuudessa. Biopolttoaineiden kulutuksen alentaminen mahdollisimman paljon vuosina 2022–2023 olisi tulevien velvoitteiden kannalta kustannustehokasta ja säästäisi merkittävissä määrin yhteiskunnan varoja, lausunnossa arvioidaan.

Päästöjen kasvu kuitataan ministeriön lausunnossa toteamalla, ettei jakeluvelvoitteella vähennetä globaaleja nettopäästöjä.

.
.