Hyppää sisältöön

Manta joutui taas juhlakaluksi, ja nyt Helsingin taidemuseo tutkii vauriot – eniten pelätään patsaan kaulan ja ranteiden murtumista

Kaupunki pohtii keinoja juhlijoille ja patsaalle vaarallisen kiipeilyn estämiseksi.

Leijonien kiekkokultaa juhlivat nousivat jälleen Helsingissä hauraan Havis Amanda-patsaan päälle. Kuva: Jouko Kallio

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Mantan patsas ei säästynyt näissäkään kultajuhlissa, vaikka sitä yritettiin suojata vaneriaidoilla. Miten kultajuhlat sujuivat Helsingissä? Äänessä Helsingin kaupungin rakentamispalveluliikelaitos Staran kaupunkitekniikan, ylläpidon ja katuhoidon vastaava työnjohtaja Jari Kyngäs sekä komisario Mikko Värri Helsingin poliisista. Toimittajina Ulla Malminen, Olli-Pekka Kursi ja Jani Nivala.

Helsingissä sijaitseva Havis Amandan patsas tutkitaan lähipäivinä Suomen jääkiekon maailmanmestaruuden juhlimisen aiheuttamien vaurioiden selvittämiseksi. HAM taidemuseon johtaja Maija Tanninen-Mattila kertoo, että konservaattori kävi patsaalla jo tänään, ja se näytti olleen päällisin puolin kunnossa.

– Hankimme parhaillamme tarkastukseen henkilönostinta. Sitä tarvitaan, jota pääsemme lähelle teosta. Perusteellisempi kuntotarkastus tapahtuu keskiviikkona, kun allas on tyhjennetty, Tanninen-Mattila sanoo.

Mestaruuden varmistuttua eilen sunnuntai-iltana patsaalle kokoontui tuhansia ihmisiä, joista osa kiipeili ja roikkui teoksessa. Manta oli suojattu vaneriaidoilla, mutta juhlijat kaatoivat ne pian mestaruuden varmistuttua.

Tarkastuksessa patsaan kunto arvioidaan silmämääräisesti.

– Konservaattori katsoo, onko patsaan patinaan tullut jälkiä tai naarmuja tai onko Mantassa katkeamisen merkkejä, Tanninen-Mattila kertoo.

Hän olettaa mediassa näkemiensä kuvien perusteella, että patsas on jälleen kerran säilynyt ehjänä, mutta muistuttaa, että sen on tarkoitus säilyä myös tuleville sukupolville.

– Eniten pelätään sitä, että jokin Mantan osa murtuu, vääntyy tai että siihen tulee kolhuja, joita ei voi konservoida, Tanninen-Mattila sanoo.

Kaupungin taidemuseossa pelätään erityisesti Mantan ranteiden tai kaulan katkeavan juhlinnassa. Kuva: Jouko Kallio

Pariisissa yli sata vuotta sitten valetussa patsaassa on useita vaurioille alttiita kohtia. Mantan valu on vain neljä millimetriä paksu, ja se on sisältä ontto.

– Erityisen heikkoja kohtia ovat kaula ja käsien ranteet. Ohuimmat osat voivat rasituksen johdosta napsahtaa rikki.

Ihme kyllä taideteos on säilynyt aiemmissa kultajuhlissa ehjänä. Patsas on Tanninen-Mattilan mukaan tutkittu aina juhlien jälkeen, mutta siitä ei ole vielä löytynyt vaurioita. Jos Manta kaatuisi ja menisi rikki, sitä ei pystyttäisi mitenkään korvaamaan, hän jatkaa.

Mantan rakenteiden vahvistaminen vaikeaa

Helsingissä Mantalle kokoontumisesta, patsaassa kiipeilystä ja sen suihkualtaassa uimisesta on tullut vakiintunut tapa, ja merkittävä osa urheilutapahtumissa saavutettujen voittojen juhlimista.

Patsas ja suihkulähde aiotaan lähivuosina peruskorjata. Olisiko remontin yhteydessä mahdollista vahvistaa teosta kestämään kiipeilevät juhlijat? Taidemuseon johtaja Tanninen-Mattila suhtautuu teoksen lujittamiseen epäillen.

– Se on uniikki taideteos. Ei sitä pysty esimerkiksi täyttämään betonilla, hän sanoo.

Pronssiveistoksen tekninen vahvistaminen on Tanninen-Mattilan mukaan hyvin haastavaa – ellei jopa mahdotonta – toteuttaa siten, että Mantan ainutlaatuiset alkuperäiset osat säilyisivät ja sen kautta teoksen taiteellinen arvo pysyisi ennallaan.

Tampereella suojattiin patsas muovisella kuvulla

Patsaassa kiipeily juhlinnan yhteydessä halutaan jatkossa estää sekä teoksen että juhlijoiden suojelemiseksi.

– Julkisen taiteen lähtökohtana on, ettei sitä käytetä tällaisiin tarkoituksiin. Eihän presidenttimuistomerkit ja muutkaan julkisen taiteen teokset ole tarkoitettu kiipeilyyn, Tanninen-Mattila toteaa.

Helsingissä pohditaan edelleen kuumeisesti keinoja estää kiipeily Mantalla. Helsingin kulttuurin ja vapaa-ajan vs. toimialajohtaja Laura Aalto kertoo, että esimerkiksi Madridissa suljettiin jalkapalloilun Mestareiden liigan finaalin aikana lauantaina yksi aukio kokonaan. Madrid oli toisen loppuottelussa pelanneen joukkueen Real Madridin kotikaupunki. Tampereella käytettiin pienen patsaan suojaamiseksi muovista kupua.

– Manta on niin suuri, että muovinen kupu ei sellaisenaan sovi, mutta ratkaisuja etsitään patsaiden suojelemiseksi. Kiipeilyn salliminen ei ole vaihtoehto. Kyse on ihmisten turvallisuudesta ja veistoksen säilymisestä tuleville sukupolville, Aalto toteaa.

Voit keskustella aiheesta 31.5.2022 kello 23:een saakka.

Lue lisää:

.
.