Hyppää sisältöön

Pahimmat riskit suuronnettomuudelle keskittyvät samaan maakuntaan Suomessa – yli 20 laitoksessa vaarallisia aineita: "Kemikaalien kirjo on valtava"

Korkeimmin luokiteltuja suuronnettomuuden vaaraa aiheuttavia laitoksia on Kymenlaaksossa 22. Suomen tasolla se tarkoittaa noin 15 prosenttia koko maan laitoksista, kun maakunnassa asuu samaan aikaan reilu kolme prosenttia suomalaisista.

Solvay Chemicals Finlandin tuotantolaitoksella Voikkaalla pelastuslaitoksen suuronnettomuusharjoitus.
Kymenlaakson pelastuslaitoksella oli tiistaina suuronnettomuusharjoitus Solvay Chemicals Finlandin tehtaalla Kouvolassa. Harjoituksessa kuorma-auton törmäys putkisiltaan aiheutti kemikaalivuodon. Kuvaaja Antro Valo / Yle

Paloautojen hälytysvalot vilkkuvat ja hälytin soi tehdasalueella. Kuorma-auto on törmännyt putkisiltaan ja putkesta valuu vetyperoksidia. Se on aiheuttanut palon, mutta tunnelma on silti rauhallinen.

Käynnissä on pelastusharjoitus Solvay Chemicals Finlandin tehtaalla Kouvolan Voikkaalla.

– Oikean tulipalon simuloiminen on hankalaa ilman tulta. Joudumme esittämään asioita laminoiduilla kuvilla, sitä millaiselta tulipalo voisi näyttää, kertoo Kymenlaakson pelastuslaitoksen palopäällikkö Asko Rouhiainen.

Pelastuslaitoksen on harjoiteltava erilaisissa kemikaalionnettomuuksissa toimimista usein, sillä maakunnassa on Suomen suurin suuronnettomuuden vaara kemikaalitehtaiden määrän takia. Jokaisessa kohteessa on harjoiteltava kerran kolmessa vuodessa.

Rouhiainen on tyytyväinen tiistain harjoitukseen, sillä vain paikan päällä voi oppia, miten juuri siinä ympäristössä toimitaan. Tärkeä osa harjoitusta on myös yhteistyö eri viranomaisten ja tehtaan kanssa.

Voikkaan harjoituksessa kemikaalina oli vetyperoksidi. Se ei ole pelastuslaitoksen kannalta vaikeimmasta päästä kemikaaleja. Harjoituksessa tosin vetyperoksidin sijasta vuotava neste oli vettä. Kuva: Antro Valo / Yle

Onnettomuudet vaativat kemikaalisukeltajia

Pelastusjohtaja Juhani Carlsonin mukaan esimerkiksi klooridioksidit ovat hankalia. Kloorioksidi voi räjähtää voimakkaasti ja on erittäin myrkyllistä vesieliöille ja esimerkiksi syövyttää voimakkaasti ihoa. Sitä käytetään muun muassa veden puhdistamiseen ja selluloosan valkaisuun. Juuri palavat ja myrkylliset kemikaalit ovat haastavia.

– Tällä alueella kemikaalien kirjo on valtava, Carlson sanoo.

Pelastuslaitoksella on panostettu erikoiskalustoon ja koulutukseen, jotta erilaisissa onnettomuuksissa osataan toimia.

– Säiliöautoissa on lähtökohtaisesti aina omaa vaahtonestettä, jolla pystytään sammuttamaan palavien nesteiden paloja. Meillä on erilliset vaahtoyksiköt ja kemikaalivälineistöä. Pelastajia on myös koulutettu kemikaalisukeltajiksi.

Harjoituksissa olennainen osa on myös laitosten oma varustautuminen erilaisten onnettomuuksien varalta. Kuva: Antro Valo / Yle

Myrkyllinen kaasupilvi voi levitä kahden kilometrin päähän

Voikkaan harjoituksessa etsitään loukkaantuneita, sammutetaan paloa ja ilmassa on myös ympäristöonnettomuuden uhka. Vetyperoksidi saattaa valua vesistöön.

Tällä kertaa vetyperoksidi on kuitenkin vettä ja savukin itse tuotettua.

Tosielämässäkin onnettomuus voi aiheuttaa nestevuodon maahan tai vesistöön, myrkyllisen kaasupilven räjähdyksen tai tulipalon. Myrkyllisen aineen kaasupilvi voi kulkeutua kahden kilometrin päähän, riippuen esimerkiksi säästä ja kemikaalin ominaisuuksista.

Pelastusjohtaja Juhani Carlsonin mukaan erilaisiin suuronnettomuuksiin valmistautuminen vaatii paljon töitä. Kuva: Antro Valo / Yle

Carlsonin mukaan pelastuslaitoksen tavoite on, ettei onnettomuuksia tapahtuisi. Kymenlaakson pelastuslaitoksella on vuodessa noin 3 500 kiireellistä tehtävää.

– Onneksi ne eivät ole suuronnettomuuksia, mutta nekin pitää pystyä hoitamaan. Usein onnettomuudet pystytään pitämään pieninä hyvällä ennakkosuunnittelulla ja kohteiden hyvällä varustautumisella.

Vaarallisten aineiden onnettomuuksia tapahtui Traficomin mukaan maakunnan maanteillä vuosien 2013–2018 yhteensä 12.

Pelastuslaitos pääsee juuri ja juuri riittävän nopeasti eri puolille maakuntaa

Korkeimmin luokiteltuja suuronnettomuuden vaaraa aiheuttavia laitoksia on Kymenlaaksossa 22. Suomen tasolla se tarkoittaa noin 15 prosenttia koko maan laitoksista, kun maakunnassa asuu samaan aikaan reilu kolme prosenttia suomalaisista.

Kymenlaaksoon on siis keskittynyt suhteessa eniten riskikohteita. Laitoksia on myös tulossa lisää, kun esimerkiksi Haminaan ja Kotkaan suunnitellaan akkumateriaalitehtaita.

Teollisuuden takia kemikaaleja myös kuljetetaan maanteillä, rautateillä ja laivaväylillä. Ammattipalokunnan pitää päästä korkeimman riskin kohteisiin paikalle kuudessa minuutissa. Niitä on maakunnassa seitsemän.

– Se vaatii ihan asemien sijoittelua. Me pystymme nippa nappa viiden ammattipaloaseman verkostolla hoitamaan tämän maakunnan, sanoo Carlson.

Jokaisessa riskikohteessa pitää harjoitella kolmen vuoden välein. Kuva: Antro Valo / Yle

Siihenkin varaudutaan, että onnettomuus aiheuttaa domino-efektin ja leviää laitoksesta toiseen. Kemikaali- ja turvallisuusviraston mukaan domino-efektille alttiita kohteita ovat Haminan satama-alue ja Kotkassa Mussalon satama-alue. Niissä kemikaalien käsittely ja varastointi voi aiheuttaa vaaratilanteita.

Satamien lisäksi rautateillä on erityisiä kohteita. Kemikaaliratapihoja on muutaman kymmenen kilometrin sisällä kolme: Haminassa, Kotkassa ja Kouvolassa. Kaikkien kautta kulkee ja niissä käsitellään suuria määriä vaarallisia kemikaaleja sisältäviä vaunuja.

Tämän päälle Loviisan ydinvoimalan varautumisalue ulottuu Kymenlaakson lounaiskulmaan Pyhtäälle.

Tulevien vuosien budjetti jäämässä pieneksi

Kymenlaakson pelastuslaitos on budjetiltaan yksi pienimpiä pelastuslaitoksia. Vuosittain budjetti on yhteensä noin 20 miljoona eroa.

Kokonaisuuden kannalta kolmella sotilaspalokunnalla, tehdaspalokunnilla ja erittäin vahvalla sopimuspalokuntaverkostolla on Carlsonin mukaan merkitystä. Joillain VPK:laisilla on myös erikoisosaamista eli heitä on koulutettu alueella tarvittaviin erityistehtäviin.

Ensi vuoden alusta alkaen pelastustoimen järjestämisestä vastaavat hyvinvointialueet. Kymenlaakson hyvinvointialueella pelastustoimen rahoituksesta 30 prosenttia tulee alueen riskien perusteella. Se on eniten koko maassa.

Kymenlaakso pyrkii vaikuttamaan rahoituslakiin ja sitä kautta kasvattamaan riskien perusteella saatavaa rahamäärää.

Pelastusjohtaja Juhani Carlson on luottavainen, sillä tähänkin mennessä sisäministeriössä on kuultu hyvin paikallisia ja muutettu toimintaa faktojen pohjalta.

– Tämäkin asia saadaan korjattua.

Voit keskustella aiheesta 1.6. kello 23:een saakka.

Lue lisää:

.
.