Hyppää sisältöön

Saamelaiskäräjät ottaa käyttöön poikkeustilan – syynä työntekijöiden väsymys ja resurssipula

Saamelaiskäräjien 72 työntekijästä 70 prosenttia on väsyneitä. Suomen saamelaiskäräjien puheenjohtajan Tuomas Aslak Juuson mukaan suurimpana syynä on lisääntynyt työmäärä.

Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso kertoo, että työntekijöiden työtaakkaa on pyritty keventämään monenlaisin toimin. Kuva: Vesa Toppari / Yle

Suomen saamelaiskäräjien työntekijät väsyvät työtaakan takia. Siksi saamelaiskäräjät on päättänyt ottaa käyttöön poikkeustilan toimintakykynsä ja henkilöstönsä työturvallisuuden varmistamiseksi.

Saamelaiskäräjillä työskentelee tällä hetkellä 72 henkilöä, joista työssäjaksamisselvityksen mukaan 70 prosenttia on väsyneitä.

Suurin syy työntekijöiden väsymykseen on lisääntynyt työmäärä, sanoo saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso.

– Neuvottelu- ja lausuntopyynnöt ovat lisääntynet valtion, virkamiesten ja viranhaltijoiden puolelta paljon. Aikaa tekemiseen on ollut vähän. Usein lausunnon antamiseen on aikaa kaksi viikkoa.

Neuvottelu- ja lausuntopyynnöt lisääntyneet 80 prosentilla

Tuomas Aslak Juuson mukaan työntekijöiden väsyminen on pidemmän aikavälin tulos. Saamelaiskäräjät on mukana miltei 150 työryhmässä. Neuvottelu- ja lausuntopyynnöt ovat lisääntyneet 80 prosentilla viime vuoteen verrattuna, mikä Juuson mielestä on kuitenkin hyvä asia.

– Se näyttää, että valtio ja virkamiehet Suomessa ovat alkaneet enemmän noudattaa neuvotteluvelvoitetta. Meidän resurssimme eivät ole kuitenkaan lisääntyneet yhtä paljon kuin työvelvollisuudet.

Saamelaiskäräjälain mukaan viranomaisilla on neuvotteluvelvoite saamelaiskäräjien kanssa tietyissä saamelaisten asemaan vaikuttavissa asioissa.

Juuso kertoo, että saamelaiskäräjät on yrittänyt monenlaisin toimin vähentää työntekijöiden työtaakkaa, mutta tässä tilanteessa hän haluaa katsoa myös valtion suuntaan. Valtio on velvoitettu rahoittamaan saamelaiskäräjien toimia ja ministeriöillä on tiedossa käräjien vaikea tilanne, kertoo Juuso.

– Olemme useita vuosia yrittäneet selittää, että työntekijämme joutuvat tekemään liian paljon töitä ja asioiden valmisteluun on liian vähän aikaa. Valtio ei kuitenkaan ole alkanut lisäämään suuremmalla tasolla rahoitustamme.

Saamelaiskäräjät priorisoi jo käynnissä olevia töitä ja prosesseja

Saamelaiskäräjien hallitus on päättänyt ottaa käyttöön poikkeustilan, joka on voimassa 30.9.2022 saakka. Saamelaiskäräjät joutuu nyt priorisoimaan töitä, joita se ottaa vastaan. Tuomas Aslak Juuso kertoo, että poikkeustilan aikana he keskittyvät töihin ja prosesseihin, jotka ovat jo käynnissä.

– Tietenkin tässä on muutamia poikkeuksia. Olemme katsoneet, että kalastuspolitiikka ja Tenoa koskevat asiat ovat sellaisia, mitä täytyy myös tänä aikana uusien prosessien kautta edistää.

Tulevaisuuden suhteen Juuso toivoo, ettei saamelaiskäräjiä laiteta tilanteeseen, missä he joutuvat tekemään kovia priorisointeja. Jos neuvottelu- ja lausuntopyynnöt kuitenkin lisääntyvät, mutta resurssit eivät, niin saamelaiskäräjien tulee silti suorittaa sille perustuslaissa säädetyt tehtävät.

Saamelaiskäräjien tehtävänä on hoitaa asioita, jotka koskevat saamelaisten kieltä, kulttuuria sekä asemaa alkuperäiskansana.

– Tämä ei ole unelmatilanne elimelle, jonka tulee edustaa kansaa, mutta näiden realiteettien sisällä joudumme työskentelemään. Se, millaisia priorisointeja teemme tulevaisuudessa, on yksi ratkaisu keventää työtaakkaa.

Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit keskustella aihesta 1.6. kello 23:een saakka.

Korjattu 1.6.2022 klo 13.31: uupunut-sanan sijalle väsynyt.