Hyppää sisältöön

Mikä saa fiksut suomalaiset kiipeilemään ja tuhoamaan paikkoja kiekkohuumassa? Psykologi sanoo, että ainakaan kieltäminen ei auta

Juhlahetkellä tulee tehtyä typeriä ja jopa itselleen vahingollisia asioita. Suihkulähteeseen kiipeäminen on myös vapauden symboli, jota ei kieltämällä voida estää.

Helsingin kulttuurin ja vapaa-ajan apulaispormestari Paavo Arhinmäki kirjoittaa Twitterissä, että "Jokaisen ikäluokan ilmeisesti pitää kiivetä Mantan päälle." Arhinmäki miettii twiittauksessa, miten Mantaa voisi suojella. Kuva: Olli-Pekka Kursi/ Yle

Iloiset jääkiekon kultajuhlat ovat saaneet ikävämpiä sävyjä, kun juhlijoiden aiheuttamat tuhot ovat hiljalleen paljastuneet.

Helsingin Kauppatorilla ikoninen Havis Amanda-patsas suojattiin aidoilla ja vartijoilla, mutta se ei estänyt juhlijoita kiipeämästä suihkulähteeseen. Patsas sai kolhuja ja naarmuja ja sen alusta vahinkoa.

Myös Ravintola Kappeli Helsingissä koki juhlahumun nurjan puolen. Terassin kalusteita ja ikkunoita rikottiin ja arviolta yli 100 ihmistä kiipesi ravintolan katolle. Turussa taas kauppatorin työmaa kärsi vahingoista, kun väkijoukko nousi rakenteilla olevan toripaviljongin katolle.

Mutta miksi kiekkohuuma saa suomalaiset unohtamaan käytöstavat ja säännöt?

Psykologi ja väitöskirjatutkija Kaisa Saurion mukaan kyse on suurilta osin arvoista. Viime vuosien aikana syntyneeseen toriperinteeseen kuuluu vahvasti esimerkiksi suihkulähteessä kylpeminen.

Siinä missä suihkulähde on toisille tärkeä kulttuuriperintö, toisille Leijonien voitto jääkiekossa on sellainen elämän kohokohta, että patsaan arvo jää sen alle.

– Jos ottaa huomioon, miten tärkeäksi perinteeksi suihkulähteessä uiminen ja kiipeäminen on muodostunut, olisi ollut oikeastaan huolestuttavampaa, jos suoja-aita olisi pidätellyt juhlijoita, Saurio sanoo.

Juhlassa seuraukset hämärtyvät

Juhlahetkellä ja kultahurmiossa saattaa helposti hämärtyä se, mikä oikeasti voi aiheuttaa isoa harmia ja vahinkoa, Sauri muistuttaa.

– On hyvin tyypillistä, että ihmiset arvostavat vapautta yli turvallisuuden ja mukavuuden. Silloin tekee typeriä ja tämä on lopulta hyvä asia, koska mitä elämä olisi ilman vapautta ja itsemääräämisoikeutta? Saurio pohtii.

Saurio kuitenkin muistuttaa, että minkään tuhoaminen ei tietenkään ole oikein. Mutta mitä enemmän tällaista "Torille!"-perinnettä yritetään kieltää, sen enemmän esimerkiksi suihkulähteeseen kiipeäminen muuttuu vapauden symboliksi.

– Moralisointi ja pelottelu saa ihmiset harvoin muuttamaan käytöstään, usein reaktio on päinvastainen. Jos jonkin haitallisen käytöksen halutaan loppuvan, pitäisi huomioida, että mitä tarvetta tai halua se palvelee.

Tampere osasi varautua kultajuhlintaan ja toi perinteikkään suihkulähteen tilalle uuden vesielementin, jonka alle juhlijat kerääntyivät tanssimaan. Kuva: Marjut Suomi / Yle

Kiellot eivät auta

Helsingissä pohditaan edelleen kuumeisesti keinoja estää kiipeily Mantalla. Kyse on veistoksen säilymisen lisäksi myös ihmisten turvallisuudesta.

– Tähän ongelmaan pitäisi löytää sellainen ratkaisu, että suihkulähdeperinnettä ei estetä, mutta myös patsaiden kulttuuriperintöä arvostavien toiveet huomioidaan. Tarvittaisiinko torille esimerkiksi kiipeilyä paremmin kestävät jääkiekkoaiheiset patsaat?, psykologi Kaisa Saurio miettii.

Tampereella kiipeiltiin myös, esimerkiksi ratikan johdinpylväisiin. Kaupunki kuitenkin osasi ennakoida juhlintaa ja asetti Keskustorin historiallisen suihkulähteen päälle suojakuvun. Sen sijaan vetistä juhlintaa harrastettiin varta vasten paikalle tulleen suihkulähteen alla.

Aikaa jatkopohdintoihin on vuosi, sillä jääkiekkoa pelataan kotikisoissa taas vuonna 2023.

Pitäisikö kiekkojuhliin tuoda oma jääkiekkoaiheinen suihkulähde? Voit kommentoida torstaihin kello 23:een.

.
.