Hyppää sisältöön

Helsingin tavoitteena on purkaa Vanhankaupunginkosken pato – asiantuntija: pato estää täysin taimenten nousun Vantaanjokeen

Helsingin kaupunginvaltuusto päätti keskiviikkoiltana, että kaupunki alkaa selvittää, voitaisiinko Vanhankaupunginkosken pato purkaa. Kosken länsihaarassa oleva pato estää täysin taimenten nousun Vantaanjokeen.

Vanhankaupunginkosken pato Vantaanjoessa
Helsingin kaupunki on avainasemassa siinä, puretaanko pato uhanalaisten vaelluskalojen tieltä.

Vantaanjoessa on edelleen taimenten kutunousua ja lisääntymistä haittaavia esteitä. Niistä pahin on Vanhankaupunginkosken länsihaaran pato.

Vanhankaupunginkosken länsihaarassa oleva pato estää täysin taimenten nousun Vantaanjokeen. Helsingin kaupunginvaltuusto päätti keskiviikkoiltana, että kaupunki ryhtyy selvittämään padon purkamista.

Vaikka osa kaloista pääsee nousemaan itähaaran kautta aina Hämeen puolelle saakka, vuonna 1876 valmistunut kuusi metriä korkea pato on nousukaloille ylitsepääsemätön este.

– Se estää kalojen nousun täysin. Niitä tulee tähän padon alle, ne hyppivät päin patoa ja törmäävät kallioihin. Osa kaloista loukkaantuu ja osa jopa kuolee, mutta ylös ne eivät tästä pääse, sanoo Virtavesien hoitoyhdistyksen Vantaanjokivastaava Kari Stenholm.

Stenholm on jo pitkään vaatinut padon purkamista. Nyt vaatimuksen toteutuminen on lähempänä kuin koskaan aiemmin.

Helsingin vihreiden kaupunginvaltuutettu, ympäristö- ja ilmastoministeri Emma Kari ajaa Vanhankaupunginkosken padon purkamista. Kuva: Timo Leponiemi / Yle

Helsingin vihreiden kaupunginvaltuutetun Emma Karin aloite padon purkamisen selvittämisestä eteni kaupunkiympäristölautakunnasta kaupunginhallituksen kautta valtuuston päätettäväksi. Emma Kari uskoo asioiden etenevän padon purkamiseksi myös jatkossa.

– Oleellista on nyt se, että päätämme, että pato puretaan, koski ennallistetaan vaelluskaloille ja taimenet pystyvät taas nousemaan Vantaanjokeen. Sitä on pitkään odotettu ja toivottavasti asia saadaan nyt eteenpäin.

Purkamisella suuri symbolinen merkitys

Emma Kari on kirjoittanut kirjan uhanalaisten vaelluskalojen katoamisesta suomalaisista joista. Siinä surullinen esimerkki on nimenomaan Vanhankaupunginkoski ja sen pato.

Vaelluskalat eivät pääse nousemaan Vanhankaupunginkosken läntistä haaraa padon vuoksi. Osa kaloista onnistuu nousemaan itähaaran kautta. Kuva: Timo Leponiemi / Yle

– Tällä on valtava merkitys kaikille niille kaloille, jotka tulevat tähän jokeen nousemaan. Lisäksi sillä on suuri symboliarvo, että Suomen pääkaupunki päättää purkaa padon nimenomaan uhanalaisten vaelluskalojen elvyttämisen takia, sanoo Emma Kari.

Nyt taimenet ja lohet pääsevät Vanhankaupunginkosken ohi vain sen itähaaraa pitkin, mutta esimerkiksi vaellussiiat eivät. Jos pato puretaan ja länsihaara avautuu kaloille, se synnyttää kalakantojen elpymiselle positiivisen kierteen, kuvailee Kari Stenholm.

– Se lisää jokeen terveenä pääsevien kalojen määrää. Kun niitä on enemmän, kutupaikoilla syntyy enemmän poikasia, joita vaeltaa enemmän mereen ja kun ne palaavat, jokeen vaeltaa enemmän emokaloja eli Vantaanjoen taimenkanta lähtee nousuun.

Vanhankaupunginkosken itähaaraa. Kuva: Kari Stenholm / Virho

Purkaminen vaatii huolellisen suunnittelun

Varsinainen padon purkaminen ja kosken kunnostaminen kalojen nousulle sopivaksi on suunniteltava kunnolla, huomauttaa Emma Kari.

– Tällaisissa projekti pitää tehdä kunnon suunnitelmat, että saadaan tähän kaikille upea koski, jossa kalat pääsevät nousemaan. Samaan aikaan on arvostettava tätä kulttuurihistoriallisesti merkittävää ympäristöä, joka tähän kosken ympärille on syntynyt.

Kaupunginvaltuutettu Emma Kari ja Virtavesien hoitoyhdistyksen Kari Stenholm pohtivat Vanhankaupunginkosken padon purkumahdollisuuksia. Kuva: Timo Leponiemi / Yle

Meritaimenia on noussut Vantaanjoen yläjuoksulle saakka ainakin vuodesta 2004 lähtien. Ylimmillään niitä kutee Riihimäellä saakka. Vantaanjoessa on myös paikallisia vanhoja taimenkantoja muun muassa Riihimäellä ja Hausjärvellä.

Jos Vanhankaupunginkosken pato puretaan, sen tulokset näkyvät 14 kunnan alueella Helsingistä aina Hämeen puolelle Hausjärvelle asti.

Noin sadan kilometrin mittaisen pääuoman lisäksi Vantaanjoen vesistöön kuuluu noin 260 kilometriä muita jokia ja lisäksi lukuisa määrä pieniä puroja, joilla on merkitystä myös ihmisten viihtyvyyden ja luonnon monimuotoisuuden kannalta.

Vantaanjokeen liittyy kymmeniä pieniä jokia ja puroja, joilla on merkitystä luonnon monimuotoisuudelle ja ihmisten viihtyvyydelle. Kuva: Kari Stenholm / Virho

Voit keskustella aiheesta torstaihin 2.6.2022 klo 23:een saakka.