Hyppää sisältöön

Valtion hurjan velkaantumisen nurja puoli kääntyy nyt nähtäville: korkojen aiheuttama lasku paisuu ennakoituakin kovemmaksi

Euroopan keskuspankin odotetaan nostavan peruskorkoaan jo heinäkuussa ja uudestaan syyskuussa. Valtionvelan korkokululaskelmat menevätkin uusiksi. Valtion korkomenot ovat tänä vuonna vajaat 700 miljoonaa euroa.

Valtio on viime vuodet velkaantunut huimaa vauhtia. Ensin hallitus otti velkaa koronavaikeuksiin ja nyt velkaannutaan muun muassa aseostojen takia. Muitakin rahareikiä piisaa. Valtion velkapylväs nouseekin tänä vuonna jo noin 136 miljardiin euroon ja nousu jatkuu.

– Lyhyellä aikavälillä ei tarvitse olla huolissaan, mutta kyllä tämä rakenteellinen epätasapaino tuloissa ja menoissa, siihen täytyy puuttua jollakin aikavälillä, sanoo finanssineuvos Jenni Pääkkönen valtiovarainministeriöstä.

Valtion vero- ja muut tulot ovat viime vuodet jääneet säännnönmukaisesti menoja pienemmiksi. Niinpä valtion budjetin tuloaukko on paikattu ottamalla joka vuosi lisää velkaa miljardikaupalla.

Nollakorot unholaan

Velkaantumisesta huolimatta valtion korkolasku on pysynyt viime vuodet siedettävänä, alle miljardissa eurossa vuosittain – kiitos ennätysmatalan korkotason. Mutta nyt nollakorkojen aika on päättymässä.

– Euroopan keskuspankki (EKP) on jo jonkun aikaa viestinyt, että keveä rahapolitiikka alkaa pikkuhiljaa tulla päätökseen. Jo nämä puheet vaikuttavat markkinoiden odotuksiin koroista eli korot reagoivat EKP:n viestiin ja sitä kautta ne alkavat alkaa välittyä valtion velan korkoon, Pääkkönen kuvaa.

Jenni Pääkkönen toimii finanssineuvoksena valtiovarainministeriön kansantalousosastolla. Kuva: Jari Kärkkäinen / Yle

EKP:n odotetaan nostavan peruskorkoaan jo heinäkuun kokouksessa ja uudestaan syksyllä hillitäkseen kiihtyvää inflaatiota eli hintojen nousua. Ministeriön valtionvelan korkokululaskelmat menevätkin uusiksi.

– Arvioimme, että korkomenot nousevat ensi vuonna noin 400 miljoonaa suhteessa tähän vuoteen, mutta tähän luonnollisesti sisältyy epävarmuutta, koska korot ovat nousseet aika paljon sen jälkeen, kun tämä arvio huhtikuussa on tehty, Pääkkönen toteaa.

Eli ne voivat nousta vielä enemmän kuin 400 miljoonaa euroa?

– Se on hyvin mahdollista. En pysty tässä vaiheessa arvioimaan lukuja.

Valtiovarainministeriö julkistaa uusia lukuja 17. kesäkuuta. Joka tapauksessa ne jäävät vielä kauaksi 1990-luvun lopun korkolaskuista. Silloin valtionvelan korkoihin hujahti viisikin miljardia euroa vuodessa, vaikka valtiolla oli velkaa vain murto-osa nykyisestä. Nyt velkaa on reilusti, mutta niin on muillakin.

– Tällä hetkellä julkisyhteisöjen velka suhteessa bkt:hen on Suomella aika lähellä Saksan velkatasoa ja noin 20-30 prosenttiyksikköä alle muun EU:n, mutta suhteessa Ruotsiin ja Tanskaan Suomen velka on melkein kaksinkertainen.

Voit keskustella aiheesta 3.6. klo 23 saakka.

Lue lisää:

.
.