Hyppää sisältöön

Taloustieteilijä teki laajaa huomiota saaneen raportin luontokadosta ja yllättyi bisnesmaailman reaktioista

Ilmastonmuutos on vain yksi ongelma, joka seuraa luonnon monimuotoisuuden vähenemisestä. Hallituksen tilaisuudessa puhunut professori toivoi luonnon kuluttamiselle hinnoittelua.

Professori nosti kosteikot yhtenä esimerkkinä luonnon mekanismeista, jotka esimerkiksi puhdistavat vettä. Niiden määrä on kuitenkin vähentynyt merkittävästi, mistä seuraa ongelmia. Kuvassa sademetsää ja kosteikkoa Etelä-Amerikassa. Kuva: AOP

Luonto, sen tarjoamat palvelut ja luontokato on hinnoiteltava. Tätä viestiä korosti taloustieteilijä, professori Sir Partha Dasgupta puhuessaan keskiviikkona hallituksen talousneuvoston tilaisuudessa.

Dasguptan viime vuonna julkaisema raportti, joka korostaa luonnon monimuotoisuuden taloudellista merkitystä, on saavuttanut laajaa kansainvälistä huomiota. Hän on Cambridgen yliopiston taloustieteen emeritusprofessori.

Raportissa selvitetään perusteellisesti, kuinka taloudellinen kasvu on saavutettu luonnon kustannuksella. Luontoa tulisi ajatella yhtenä pääoman muotona taloudellisen ja sosiaalisen pääoman rinnalla.

Taustalaskelmissa on arvioitu, että luontopääoma on supistunut voimakkaasti viime vuosikymmeninä. Samaan aikaan vauraus on muutoin lisääntynyt.

– Luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen keskeinen ajuri on ihmisen ekologisesti kestämätön taloudellinen toiminta. Raporttia voidaan pitää keskeisenä ja jopa käänteentekevänä, kommentoi valtiovarainministeri Annika Saarikko (kesk.) puheenvuorossaan.

Luonnon tarjoamille palveluille hinta

Dasgupta luetteli toimittajatapaamisessa esimerkkejä luonnon mekanismeista, joita käytämme nyt ilmaiseksi, mutta joiden tuhoutuminen ja vahingoittuminen tulee aiheuttamaan merkittäviä kustannuksia. Tällaisia ovat esimerkiksi metsät, kosteikot (siirryt toiseen palveluun), koralliriutat ja meret.

Hän ehdotti esimerkiksi kansainvälistä instituuttia, joka hallinnoisi ja hinnoittelisi näiden luonnon palveluiden käyttöä, ja samalla tuottaisi rahaa niiden kehittämiseen ja suojeluun.

– Valitamme Brasilian sademetsien katoavan, mutta emme tee mitään. Kansainvälisen yhteisön olisi maksettava sademetsien suojelusta, Dasgupta kommentoi.

– Luontoa on ajateltava pääomana, ja olemme kaikki tämän pääoman hoitajia.

Sijoittajat huolissaan tuotantoketjuista

Dasgupta on puhunut runsaasti talouselämän vaikuttajille raporttinsa julkaisun jälkeen. Hän kertoi hieman yllättyneensä, kuinka kiinnostuneita sijoittajat ja finanssiala ovat raportin näkemyksistä olleet.

– Luonnon tuottavuuden pieneneminen pelottaa heitä, sillä he näkevät siitä seuraavan tuotantoketjujen ongelmia, Dasgupta totesi.

Koronapandemia nosti osaltaan esiin monimutkaisten tuotantoketjujen riskit (siirryt toiseen palveluun).

Professori katsoo, että laajasti viime vuosina keskusteluun noussut ilmaston lämpeneminen on yksi luontokadosta seuraava ongelma.

– Luonnon on entistä vaikeampi kierrättää hiilidioksidia, koska sen toiminta ja järjestelmät ovat kuormittuneet ja häiriintyneet.

Hän totesi vapaan kaupan olevan hyvä silloin, kun kaikelle on markkinat. Nyt esimerkiksi köyhille maille ei makseta tarpeeksi niistä haitoista, joita alkutuotannosta syntyy. Alkutuotannon hyödyntäjät taas ovat varakkaampia maita.

Ministereiltä tukea ajatuksille

Dasguptan ajatukset saivat tukea talousneuvoston tilaisuudessa puheenvuoroja pitäneiltä ministereiltä.

Ympäristö- ja ilmastoministeri Emma Kari (vihr.) muistutti luonnon monimuotoisuuden vähenevän ennätyksellistä vauhtia. Kari on jo aiemmin käynnistänyt selvityksen talouden ja luonnon monimuotoisuuden välisistä kytköksistä Suomessa.

– Metsän arvoa ei voi laskea vain mittaamalla puun kuutiomääriä, Kari kommentoi.

Talousneuvoston puheenjohtaja, pääministeri Sanna Marin muistutti avauspuheenvuorossaan, että ilmastopolitiikassa globaaliin kriisiin on jo havahduttu, ja nyt samaa vaaditaan luonnon monimuotoisuuden parantamiseksi.

– On ensisijaisen tärkeää löytää keino yhdistää talouspoliittiset tavoitteet luonnon kestävyyteen. Vain siten voimme turvata maapallon ekologisen kantokyvyn ja tulevien sukupolvien hyvinvoinnin, Marin totesi puheenvuorossaan.

Aiheesta voi keskustella 2.6. kello 23 saakka.

Lue myös:

Uusi laki tiukentaa uhanalaisen luonnon suojelua, luonnolle aiheutettuja haittoja voi vähentää ekologisella kompensaatiolla

YK:n luontoneuvottelut: vuonna 2030 maailmassa pitää olla enemmän luontoa kuin nyt – toimien rahoituksessa yhä suuria erimielisyyksiä

Jättiraportti: Peruuttamaton muutos maapallon järjestelmissä on jo käynnissä – "vaarallista ja laaja-alaista sekasortoa luonnossa", IPCC sanoo