Eläinavusteiset menetelmät tekevät tuloaan sosiaali- ja terveydenhuollon ja kasvatuksen tueksi. Virallistetun eläinterapian lisäksi eri eläinten kanssa järjestetään vapaamuotoista viriketoimintaa esimerkiksi ikäihmisille. Koirakaverin lisäksi voi siis hyvin löytää kaverin kanasta tai kukosta.
Tervolassa vanhusten palvelutalo Kullerossa asukkaiden ilona on kesän ajan parvi kanoja ja lisäksi siellä käy vierailulla isompiakin eläinjoukkoja. Tällä viikolla Kulleron pihalla aitauksessa käyskenteli kanoja, kukkoja, ankkoja ja kani. Varsinkin kanat pääsivät hellittäväksi moneen syliin.
Kaisamaria Tiuraniemen sylissä lepäilee Valentin-kukko.
– Aivan ihanaa, nämähän tuovat mieleen nuoruudenmuistot. Kun on sata vuotta melkein täynnä, niin paljon on muistoja.
Monen muun maaseudun ikäihmisen tavoin myös Tiuraniemelle maatilan eläimet ovat tuttuja lapsuudesta alkaen.
– Kanoja ja kaikki mahdolliset eläimet hevosista, lehmistä ja sioista lähtien on siellä muistoissa. Kanat ennen kaikkea, nehän ovat aivan ihania.
Juttu jatkuu kuvan jälkeen.
Kaveripohjalta tai terapeutin työparina
Eläinten myönteiset vaikutukset hyvinvointiin tunnetaan vanhastaan, mutta terapiana tai virikkeenä eläinavusteiset menetelmät ovat Kelan selvityksen mukaan varsin uusi toimintamuoto. 2000-luvulla eläinavusteisuus on kuitenkin alkanut selvästi yleistyä.
Maaseutuun liittyvää ammatillista toimintaa edistävän Green Care Finlandin järjestöasiantuntija Maarit Aho toteaa, että eläinavusteisuutta on eritasoista. Luokittelu riippuu toimijan ammatillisesta taustasta.
Yleisesti erotellaan terapia, kasvatuksellinen tai esimerkiksi valmentava eläinavusteisuus. Lisäksi on kevyempää toimintaa, esimerkiksi kaverikoirat.
Kelalle eläinavusteisuudesta tutkimusta tehnyt Kuntoutussäätiön erikoistutkija Lotta Hautamäki kertoo, että Kela voi hyväksyä kuntoutuksena myös koira-avusteisia menetelmiä osana muuta terapeutin antamaa kuntoutusta. Ratsastusterapia on ainoa, jota toteutetaan omana terapianaan eikä muun terapian osana.
Eläinkaverit tuovat mielekkyyttä päiviin
Tervolan vanhustenhuollon vs. johtaja Raisa Viik tietää, että pelkkä eläinten läsnäolo voi tuoda ihmiselle monia hyviä terveysvaikutuksia.
– Tutkitusti oksitosiinin määrä kasvaa, ja se tuo hyvää mieltä, vähentää masennusta ja tuo elämään mielekkyyttä.
Viikin mukaan puuhailu eläinten kanssa kasvattaa toimintakykyä kokonaisvaltaisesti: psyykkinen, fyysinen, sosiaalinen ja kognitiivinen toimintakyky kohenee.
– Muistin toimintaan se voi luoda mielikuvaa lapsuudesta, virittää esimerkiksi puhumaan spontaanisti, ja ikään kuin kiinnittää muistisairaankin kyseiseen hetkeen.
Kylillelähtökin voi unohtua kanalan edustalla
Myös virikeohjaaja Eila Juntikka on pannut merkille eläinten myönteiset vaikutukset käytännön työssä.
– Kyllä ne herättävät muistoja, muistellaan kotieläinten nimiä ja tapahtumia. Jopa karkaamisia on jäänyt aikeeksi, kun asukas on ollut lähdössä kylille, mutta jäänytkin kanalan edustalle seuraamaan siivekkäitä.
Tervolassa vanhusten palvelutaloissa on ollut hevosajeluja, ponivierailuja, ja kylässä on käynyt jopa poroja joulupukin ja -muorin seurassa. Toiveena on, että tänä kesänä visiitille saataisiin myös lehmiä ja vasikoita.
Kanoista tykätään
Eläinvierailijat ja kesäkanat ovat tulleet läheisestä kanalasta. Elina Holstilan ja kunnan vanhustyön yhteistyö alkoi viime kesänä, ja tähän mennessä on järjestetty jo puolenkymmentä eläinpäivää.
– Kanat ovat olleet suosituimpia, varmaan koska aika monella on ollut itsellä niitä aikanaan. Tämä on sosiaalista kanssakäymistä, jutellaan kaikenlaista ja kanat ovat siinä läsnä. On ollut aivan liikuttavan mukavia hetkiä, Elina Holstila kertoo.
Juttu jatkuu kuvan jälkeen.
Erikoispäivän vierasjoukko palaa kotiinsa Ellun kanalaan, mutta ilman eläinseuraa palvelutalo Kullerossa ei siis jäädä. Kukko kanoineen asustelee täällä kesän ajan ja talon väki saa hoitaa siivekkäitä – ja päivittäin kerätä myös munat.
Taisto Lindgren on käynyt seuraamassa kesäkanalan touhuja ja antanut kavereille nimiäkin.
– Panin nimeksi Joosepin ja Sirkun, ja kolmas, Henna, sai nimensä lääkärin mukaan, Lindgren kertoo.
Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit osallistua keskusteluun Yle Tunnuksella 6.6. kello 23 saakka.
Lue myös: