Hyppää sisältöön

Kolmas Hymy

Hymytytöt ja Hymypojat saavat rinnalleen uuden Hymyn. Sillä voidaan palkita hyvästä toveruudesta oppilaita, jotka eivät identifioidu tytöksi tai pojaksi.

Porvoon Pappilanmäellä sijaitsevassa kellarissa on valmistettu yli 200 000 Hymy-patsasta. Tänä vuonna perheyritys valaa Hymypojan ja Hymytytön rinnalla myös kolmatta versiota Hymystä.

Sukupuolineutraaliksi tarkoitettua veistosta on mediassa kutsuttu Hymyhenkilöksi, vaikka virallisesti sen nimi on pelkkä Hymy vain.

Tänä lauantaina uutta veistosta jaetaan kouluissa ensimmäistä kertaa.

Patsaalla voidaan palkita hyvästä kaveruudesta oppilaita, jotka eivät identifioidu tytöksi tai pojaksi.

Hymypatsaat syntyvät käsityönä. Näin veistoksia valetaan.

Hymy-patsas sai alkunsa 50-luvulla, ja sen huomaa

Hymy-patsas-perinne ei ilahduta kaikkia.

Sen lisäksi lapset, jotka eivät sovi tyttö–poika-jakoon, saattavat jäädä kilvan ulkopuolelle.

Idea Hymy-patsaasta syntyi, kun kuvanveistäjä Heikki Nieminen sai helsinkiläisessä kahvila Brondassa huonoa palvelua. Hän tuumasi, että mielellään vaikka maksaisi siitä, että saisi palvelua hymyn kera.

Nieminen luonnosteli hymyilevät pojan kasvot laskun kääntöpuolelle. Piirroksen pohjalta hän veisti patsaan.

Teoksen Nieminen kiikutti Opettaja-lehden päätoimittaja Antti Henttosen nähtäväksi ja kysyi, voisiko teosta käyttää varainkeruussa vähävaraisten perheiden lasten koulunkäynnin tukemiseksi.

Henttonen tuumasi, että pojan kuva on niin suloinen ja viehättävä, että se ansaitsee oman kilpailunsa, jossa kilvoitellaan rehtiydestä ja reippaudesta. Oppilaat äänestäisivät keskuudestaan palkinnon voittajan.

Ensimmäiset Hymypojat jaettiin keväällä 1954.

Aleksi Rintala on vuoden sisällä valanut noin 4500 hymypatsasta ja hänen siskonsa 2000. Heidän äitinsä teki niitä yli 200 000 ennen eläköitymistään. Kuva: Markku Pitkänen / Yle

Nyt äänestetään henkilöä, joka toimii Hymyn arvojen mukaisesti

Vain vuotta myöhemmin Hymypoikien rinnalle tuotiin Hymytytöt.

Opinkirjon toiminnanjohtajan Minna Riikka Järvisen mukaan samalla luotiin pohja palkinnon ympärillä käytävälle keskustelulle sukupuolittamisesta.

– Koko sukupuoleen liittyvä identiteettikeskustelu alkoi, kun rinnalle tuotiin tyttöveistos. Läpi kilpailun on ollut joitakin sellaisia kouluja, jotka ovat jakaneet vain poikaa. Onhan meillä Emmat, Oscarit, Venlat ja muut palkinnot, joiden rinnalle kukaan ei ole kaivannut muun merkkistä tunnustusta.

Opetushallitus julkaisi ohjeet sukupuolitietoisesta opetuksesta vuonna 2015. Siitä lähtien Opinkirjo on saanut opettajilta enenevissä määrin kyselyitä siitä, miten Hymy-veistoksiin pitäisi suhtautua, kun ne ovat kuitenkin tyttöjä ja poikia.

– Muutimme ohjeistuksia ja korostimme, että luokassa ei valita tyttöä tai poikaa, vaan henkilöä, joka toimii hymyn arvojen ja hyveiden mukaisesti, Minna Riikka Järvinen sanoo.

Järvisen mukaan huoltajien välittämä palaute lapsilta ja nuorilta itseltään on lisääntynyt, ja sen mukaan kolmannelle veistokselle olisi tarvetta.

– On nuoria, jotka identifioivat itsensä toisin, ja jos koulu ratkaisee, antavatko he tytön vai pojan patsaan, asia ei mene oikein.

Opinkirjo alkoi kaikessa hiljaisuudessa etsiä kuvanveistäjää, joka suunnittelisi kolmannen Hymyn.

Taiteilija: Veistoksesta tulee esiin eri puolia, kun sitä katsoo eri kulmasta

Uuden Hymy-veistoksen suunnittelija löytyi muutaman kilometrin päästä patsaita valmistavasta työpajasta niin ikään Porvoosta. Jarmo Vellonen piti toimeksiantoa nelikymmenvuotisen taiteilijauransa kenties vaativimpana. Jos työ onnistuisi, veistoksen kopio saattaisi päätyä tuhansien suomalaisten kirjahyllyyn.

Teoksen piti esittää henkilöä, jonka sukupuoli-identiteetti ei sovi kaksinapaiseen nainen–mies-jakoon, ja soveltua sarjatuotantoon.

"Veistoksesta tuli ihminen, josta tulee esiin eri puolia, kun sitä katsoo eri kulmasta. Tällaista teosta saisi hioa lopun elämänsä, ja silti lopputulos ei miellyttäisi kaikkia", Jarmo Vellonen sanoo. Kuva: Markku Pitkänen / Yle

Vellonen teki Opinkirjolle viisi luonnosta. Hahmoista neljä oli androgyynejä eli niissä yhdistyi kauttaaltaan feminiinisiä ja maskuliinisia piirteitä.

Viidennestä tuli kaksijakoinen siten, että toinen puoli kasvoista on pojan ja toinen tytön.

– Kun veistosta kääntää, jokaisen pitäisi löytää sieltä oma kulma, Jarmo Vellonen sanoo.

Viides luonnos oli Opinkirjon hallitukselle kaikkein mieluisin, ja se valittiin tuotantoon.

Professori: Uusi patsas ei näyttäydy sukupuolineutraalina

Vellosen työ on saanut osakseen kritiikkiä.

– Ensimmäisen lehtijutun julkaisun jälkeen tuli heti sähköposti, jossa minua kehotettiin työntämään koko veistos hanuriini, kuvanveistäjä Jarmo Vellonen kertoo.

Jotkut eivät näe uudelle veistokselle lainkaan tarvetta. Toiset taas pitävät sitä tarkoituksessaan epäonnistuneena.

Jälkimmäisellä kannalla on muiden muassa sukupuolentutkimuksen professori Leena-Maija Rossi Lapin yliopistosta. Professori Rossin mukaan uusi veistos ei poista Hymy-patsaiden tyttö–poika-jakoon liittyvää pulmaa.

– Patsas ei suinkaan näyttäydy sukupuolineutraalina. Riippuen siitä mistä suunnasta patsasta katsoo, siinä näyttäytyy joko pitkätukkainen tai lyhyttukkainen profiili. Hiusten pituus ohjaa hyvin helposti tulkitsemaan nämä tyttö- ja poikaprofiileiksi.

– Se pitää binäärin idean ihan tukevasti paikoillaan eikä nyrjäytä sitä. En oikein näe, miten patsas ratkaisisi hyvän toveruuden kilpaan liittyviä sukupuolittamisen ongelmia tai kysymystä siitä, miksi tällaista yksilökilpailua täytyisi kouluissa pitää yllä.

Uusi Hymy-veistos on hieman edeltäjiään kookkaampi ja se seisoo osin hiustensa päällä. Kuva: Markku Pitkänen / Yle

Tulevaisuus näyttää, miten uutta patsasta käytetään

Vielä ei ole täysin selvää, miten uutta patsasta käytetään.

Opinkirjon ohjeistuksen mukaan kilvan voittajan tulisi itse saada päättää, millaisen veistoksen hän haluaa vastaanottaa. On myös mahdollista, että jossakin koulussa päätettäisiin jakaa uutta veistosta kaikille palkittaville oppilaille sukupuoleen katsomatta.

Tänä keväänä koulut ympäri maan tilasivat uutta Hymyä yhteensä viisisataa kappaletta. Tänään joku kiltti ja reipas lapsi saa sellaisen osoituksena hyvästä toveruudesta.

Voit keskustella aiheesta 5.6. klo 23 asti.