Hyppää sisältöön

Todistusvalinta estää isoa osaa opiskelijoista pääsemästä omalle suosikkialalleen, kertoo tuore tutkimus

Korkeakouluopiskelijat hakevat nykyään entistä useammin uuteen opiskelupaikkaan, selviää vasta tehdystä tutkimuksesta. Haetut opiskelupaikat ovat myös monilla kauempana kotoa kuin aiemmin.

Ne, jotka eivät pääse sisään todistusvalinnan kautta, osallistuvat pääsykokeisiin. Kuvassa yliopiston pääsykokeisiin menossa olevia nuoria Messukeskuksen pääovella Helsingissä keväällä 2021. Kuva: Petteri Bülow / Yle

Opiskelijavalintauudistus on ollut käytössä kaksi vuotta,, ja sen vaikutuksia on tutkittu nyt ensimmäistä kertaa kunnolla.

Juha Sipilän (kesk.) hallituskaudella tehty valtava uudistus yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen opiskelijavalintaan johti lopulta siihen, että yli puolet aloittavista korkeakouluopiskelijoista saa paikkansa todistuksen perusteella.

Uudistusta tutkittiin nyt ensimmäistä kertaa perusteellisemmin Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen ja Työn ja talouden tutkimus Laboren yhteisessä tutkimushankkeessa.

1) Yhä useampi hakija ei pääse enää ykköshakukohteeseensa

Moni laittaa suositun alan ensimmäiseksi hakutoiveeksi. Se johtaa siihen, että yhä harvempi saa paikan.

Alasta riippuen todistusvalinnalla otetaan sisään 25–100 prosenttia hakijoista (siirryt toiseen palveluun). Kun ensisijaisia hakijoita on paljon, todistusvalinnan pisteytys nousee. Silloin myös kohtuullisen hyvin kirjoittaneet ylioppilaat voivat tippua todistusvalinnasta ulos.

2) Vastavalmistuneet saavat aiempaa useammin jonkun opiskelupaikan

Yhä isompi osuus vasta lukiosta tai ammattiin valmistuneista saa nykyään opiskelupaikan heti ensimmäisellä hakukerralla.

Kun yli puolet uusista opiskelijoista valitaan nykyään todistusvalinnalla, opiskelijavalinta on nykyään tehokkaampaa kuin aiemmin, jolloin järjestettiin paljon valintakokeita eri aloille ja opintosuuntauksille.

Moni tosin päätyy saamaan opiskelupaikan kakkos- tai kolmosvaihtoehdostaan.

3) Uudistus on johtanut kuitenkin siihen, että aiempaa isompi määrä opiskelijoita hakee uutta opiskelupaikkaa seuraavana vuonna

Tutkimuksen mukaan se voi kertoa siitä, että kun opiskelupaikkaa haetaan todistuksella eikä pääsykokeen kautta, hakeminen on helppoa. Voi tulla virhevalintoja.

Ilman pääsykokeita ja pääsykoemateriaalia hakijoilla ei ole välttämättä kunnollista käsitystä siitä, millaista opiskelu alalla on. Sen vuoksi opiskelupaikkaa vaihdetaan.

4) Haussa haetaan nyt useampaan paikkaan ja myös kauempana kotoa oleviin opiskelupaikkoihin kuin aiemmin

Yhteishaussa voi hakea yhteensä kuuteen paikkaan opiskelemaan, ja jos hakijalla on hyvä todistus, pääsykokeissa ei tarvitse käydä.

Kun todistusvalinnalla valitaan entistä enemmän uusia opiskelijoita, hakukohteita voi laittaa useamman, koska hyvällä todistuksella pääsykokeista ei tarvitse murehtia. Syytä sille, miksi hakijat hakeutuvat kauempana kotoa oleviin opiskelupaikkoihin, ei tutkimuksessa löytynyt.

5) Todistusvalinta on johtanut parempiin äidinkielen ja matematiikan arvosanoihin

Äidinkielen, lyhyen ja pitkän matematiikan ylioppilaskokeen tuloksissa arvosanat ovat nyt noin 0,4 pykälää parempia kuin aiemmin.

Uudistuksen myötä äidinkielen ja matematiikan arvosanat ovat parantuneet, eli nykyään valmistuvat saavat niistä parempia arvosanoja kuin aiemmin. Erityisesti pitkän matematiikan painotus myös ei-luonnontieteellisille aloille on lisännyt matematiikan kirjoittavien määrää. Matematiikan arvosanasta saa myös moneen hakukohteeseen hyvät pisteet, vaikka arvosana ei olisikaan paras mahdollinen.

Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit keskustella aiheesta lauantaihin 4.6. klo 23:een asti.

.
.