Hyppää sisältöön

Norjassa kalastajat jäivät rannalle – Suomessa perinnepyytäjä aikoo lohestaa Tenolla sydämensä kyllyydestä, kunnes pyyntikielto astuu voimaan

Tenon lohestuksen täyskiellon voimaanastuminen viivästyy Suomessa, mikä antaa paikallisille mahdollisuuden päästä kotijoelle kalastamaan. Naapurimaassa Norjassa ollaan tyytymättömiä tilanteeseen.

Sirmalainen Eilif Aslakseen seisoo käännetyn tenonjokiveneen vierellä.
Sirmalainen Per A. Holm on pettynyt, kuinka Suomessa Tenon lohestuksen täyskielto on viivästynyt. Hän on jäänyt rannalle katsomaan, kun naapurimaassa sukulaiset saavat lähipäivinä harjoittaa perinteistä ajoverkkokalastusta, kulkuttamista.

Tenon lohenpyynnin täyskiellon voimaantulo viivästyy Suomessa. Maa- ja metsätalousministeriön arvion mukaan laki tulisi voimaan vasta perjantaina 10. kesäkuuta.

– Tällä hetkellä ei ole voimassa lakia, joka kieltäisi lohestamisen Tenojoella. Voimassa on asetus, jossa ei ole mainittu lohenpyyntiä, kertoo maa- ja metsätalousministeriön neuvotteleva virkamies Tapio Hakaste.

Ministeriö kuitenkin vetoaa kalastajiin, ettei lohta pyydettäisi ennen kiellon astumista voimaan. Hakasteen mielestä kaikkien tulisi ymmärtää, että Suomen eduskunta on halunnut, ettei Tenolla pyydetä lohta tänä vuonna ja kaikki kalat tulisi säästää lajin elpymisen vuoksi.

Suomi on kieltämässä lohestuksen jo toisena kesänä. Laki odottaa presidentin allekirjoitusta, jonka jälkeen se on voimassa.

– Viime vuoteen verrattuna on mahdollista kalastaa muita kaloja veneistä ja ylläpitää näin kalastustaitoa, sanoo Hakaste.

Sydän vetää kalastamaan kotijoelle

Utsjokelainen Sakari Syvänperä päätti lähteä kotijoelleen kulkuttamaan yhdessä tätinsä Kati Eriksenin kanssa, ennen kuin täyskielto astuu voimaan.

– Aion kalastaa niin paljon kuin mahdollista. Lohenpyynti on syvällä sydämessäni, ja olen pienestä pojasta lähtien kalastanut. Olin 10-vuotias, kun ensimmäistä kertaa kulkutin tätini kanssa, kertoo Syvänperä.

Sakari Syvänperä on kulkuttanut tätinsä Kati Eriksenin kanssa pikkupojasta lähtien. Kuva: Kirsti Länsman / Yle

Kulkuttaminen eli lohen ajoverkkopyynti on osa Tenojokilaakson saamelaisten kalastusperinnettä. Syvänperä arvelee olevansa yksi nuorimmista kulkuttajista Tenojoella. Hän pelkää, että jää pian ainoaksi.

– Uskon, että jos nämä rajoitukset kestävät vielä pitkään, kulkutuskaverini vanhenevat ja jään yksin, pohtii Syvänperä.

Kalastussäännön mukaan kulkuttaminen tapahtuu alkukesästä kolmena vuorokautena viikossa. Ensi viikolla voimaantulevalla lailla lohenkalastus ja lohenpyyntiin tarkoitettujen välineiden käyttäminen tullaan kuitenkin kieltämään Tenojoen vesistössä vuonna 2022.

Norjan puolella harmitellaan, kun Suomessa laki viivästyi

Samaan aikaan kun Suomen puolen Tenon rannoilla vedetään veneitä vielä muutaman päivän ajan rantaan, harmitellaan Norjassa naapurimaan viivästynyttä tilannetta. Norjassa lohenkalastuskielto on jo tullut voimaan.

Sirmalaisen Per A. Holmin vene on yhä edelleen käännettynä kotitalonsa sivustalla, kun hän ei päässyt tänäkään kesänä kulkuttamaan.

– Kuljin joella mukana jo lapsuudesta saakka. Lohestus on jotain, mikä kulkee veressä. Nyt kun en pääse enää pyytämään, se iskee pahasti mieleen. Minut on heitetty vain rannalle, Holm kertoo.

Sirmalainen Per A. Holm on pettynyt, miten Suomessa Tenon täyskiellon viivästyminen antaa naapurimaassa tilaisuuden pyytää lohta. Kuva: Eilif Aslaksen / NRK Sápmi

Holmin mielestä Suomen naapureiden kalastus ennen kiellon voimaan astumista on ymmärtämättömyyttä.

– Ei edes pysty ymmärtämään ja miettimään, että näin voi käydä, sanoo Holm.

Kulkutusaikaa on enää jäljellä vain pari päivää ja Syvänperä suunnittelee pysyvänsä hereillä koko tuon ajan. Lohestuksen täyskielto astuu voimaan viikon päästä.

– Nyt aion kulkuttaa niin paljon kuin sydän kestää, sanoo Sakari Syvänperä.

.
.