Hyppää sisältöön

Kokkolan valtuuston puheenjohtaja sai kuulla olevansa rääväsuu ja rikollinen – luottamusongelmia ratkovat usein tilapäiset valiokunnat

Kunnissa ratkotaan yhä useammin luottamusongelmia tilapäisten valiokuntien avulla. Asiantuntijan mukaan ne voivat olla poliittisesti ja juridisesti paikallaan, mutta usein asian voisi hoitaa myös keskustelemalla.

Kokkolan kaupunginvaltuusto teki tilapäisen valiokunnan ehdotuksesta poikkeavan päätöksen maanantaina 13.6., kun se ei erottanutkaan puhenenjohtajistoaan. Tiina Isotalus jatkaa kaupunginvaltuuston puheenjohtajana. Kuva: Raila Paavola / Yle

Tilapäisiä valiokuntia on perustettu viime vuosina kiihtyvään tahtiin, kun luottamus luottamushenkilöihin tai kunnanjohtajaan horjuu syystä tai toisesta.

Tilapäisen valiokunnan asettaa kuntalain mukaan valtuusto luottamushenkilöiden erottamista tai kunnanjohtajan irtisanomista tai muihin tehtäviin siirtämistä varten. Valiokunta voidaan asettaa myös hallinnon tarkastamiseen.

Asia tulee vireille joko kunnanhallituksen esityksestä tai jos neljäsosa valtuutetuista tekee aloitteen valiokunnan perustamisesta. Valtuusto päättää, asetetaanko valiokunta vai ei.

Valiokunta tekee tarvittavan työn, esimerkiksi kuulee asianosaisia, mutta lopullisen päätöksen valiokunnan esityksen pohjalta tekee valtuusto.

Valiokuntia käytetään aiempaa enemmän

Tilapäisten valiokuntien yleisyydestä ei ole tehty selvitystä, mutta vuosikymmeniä kuntia konsultoinut ja kuntapolitiikkaa seurannut Jarmo Asikainen konsulttiyhtiö FCG:stä sanoo, että niiden käyttö on lisääntynyt radikaalisti viime valtuustokauden jälkeen eli vuodesta 2017 alkaen.

Kuntajohtajien vaihtumiset ja erottamiset ovat lisääntyneet vielä enemmän, sillä uuden tyylin johtajasopimukset mahdollistavat usein kuntajohtajan lähdön rahalla, ilman tilapäistä valiokuntaa.

Tilapäiseen valiokuntaan on turvauduttu viime kuukausina muun muassa Rautalammilla, Ruokolahdella, Jämsässä, Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä, Ilmajoella, Vieremällä, Kokkolassa ja Kauhavalla.

Asikainen ei ota kantaa vireillä oleviin tapauksiin, vaan kommentoi asiaa yleisellä tasolla.

Hän on antanut työskentelyyn liittyviä asiantuntijaneuvoja valiokunnille, jotka punnitsevat luottamushenkilöiden luottamusta ja myös silloin, kun rakennetaan hyvää hallintoa valiokunnan työn kautta.

Valiokuntatyöskentelyn kohteelle prosessi voi olla hänen mukaansa raskas. Siihen vaikuttaa paljolti myös kesto. Yleensä tilapäiset valiokunnat työskentelevät kahdesta kuuteen kuukautta.

Esimerkiksi Ilmajoen kunnanjohtaja, useisiin rattijuopumuksiin syyllistynyt Seppo Pirttikoski päätyi aikanaan eroamaan ennen asian käsittelyä valtuustossa. Hän kuvaili Ylelle prosessin olleen raskas sekä hänelle itselleen että valiokunnan jäsenille.

Tilapäisen valiokunnan asettaa valtuusto luottamushenkilöiden erottamista tai kunnanjohtajan irtisanomista tai muihin tehtäviin siirtämistä varten. Valiokunta voidaan asettaa myös hallinnon tarkastamiseen. (Kuvituskuva) Kuva: Antro Valo / Yle

Kokkolan valtuuston puheenjohtajalle valiokunta tuli yllätyksenä

Kokkolalainen Tiina Isotalus sai viime lokakuussa tuomion kahdesta kunnianloukkauksesta. Syynä olivat somekirjoitukset, joista hänet vei oikeuteen kirjoitusten kohde, Kokkolassa useista kaavoitusprosesseista valittanut kaupunkilainen.

Syyttäjä oli tehnyt asiassa aiemmin syyttämättäjättämispäätöksen.

Isotalus oli sometekstiensä kirjoitushetkellä eli kesällä 2019, ollut jo puolen kokouksen ajan Kokkolan kaupunginvaltuuston puheenjohtaja. Käräjäoikeus totesi tuomiossaan kuitenkin Isotaluksen kirjoittaneen kommenttinsa yksityishenkilönä.

Käräjäoikeuden tuomio johti silti siihen, että valtuusto päätti joulukuussa 2021 perustaa tilapäisen valiokunnan punnitsemaan Isotaluksen luottamusta ja käytännössä siis koko puheenjohtajiston erottamista.

Maanantaina 13. kesäkuuta Kokkolan kaupunginvaltuusto ei kuitenkaan erottanut puheenjohtajistoaan, vaikka tilapäinen valiokunta olikin niin esittänyt. Valtuusto antoi Isotalukselle vakavan varoituksen.

Valiokunnan perustaminen tuli puskista. Isotalus uskoi, että asia ratkaistaan ryhmien kesken, kuten aiemmassa, kaupunginhallituksen puheenjohtajan tapauksessa. Tuolloin puheenjohtaja oli saanut sakot ja ajokieltoa rattijuopumuksesta.

Valtuustoseminaarissa oli ennen joulukuisen valiokunta-aloitteen tekoa linjattu yksimielisesti toimintaohje, joka hyväksyttiin sittemmin maaliskuussa. Sen mukaan haastavissa tilanteissa ryhmän puheenjohtaja käsittelee tilanteen valtuutetun kanssa.

Tarvittaessa ryhmäpuheenjohtajat keskustelevat jatkomenettelystä. Keskustelu asianomaisten kanssa voidaan käydä joko omassa ryhmässä tai tapauksen niin vaatiessa oman ryhmäpuheenjohtajan ja valtuuston puheenjohtajiston kesken.

Isotalus sanoo olleensa valmis avoimeen keskusteluun, mutta sellaista valiokunta ei hänestä mahdollista.

Isotalus pitää vääränä tekonsa rinnastamista aiempaan rattijuopumustapaukseen. Kunnianloukkauksesta voi saada 1–120 päiväsakkoa, Isotaluksen tuomio oli 20 päiväsakkoa eli asteikon alapäästä.

Rattijuopumuksesta taas saa sakkoa tai enintään kuusi kuukautta vankeutta sekä ajokielto. Kunnianloukkaus on lisäksi asianomistajarikos, rattijuopumus yleisen syytteen alainen rikos.

Isotalus pitää käräjäoikeuden tuomiota kovana, vaikka myöntääkin valinneensa kirjoituksessaan sanansa todella huonosti. Kun mukaan lasketaan oikeuskäsittelyä seurannut puolen vuoden valiokuntatyö, aikaa on kulunut suhteettoman kauan suhteessa tekoon, kokee Isotalus. Kuva: Jakob Lillas / Yle

Heti tuomion jälkeen Isotalus oli tavannut ryhmäpuheenjohtajat, pyytänyt anteeksi ja kokenut saaneensa ymmärrystä ja sympatiaa myös osalta heistä, joiden nimi sittemmin löytyi valiokunta-aloitteen alta.

– Mutta en halua kyynistyä. Sitä vastaan on saanut taistella, ja se on tuntunut välillä mahdottomalta, sanoo Isotalus.

Aloitteen valiokunnan perustamisesta allekirjoitti 26 valtuutettua. Valtuustossa asia hyväksyttiin äänin 28–15.

Yhteisiltä kiviltä julkisuuteen

Valiokuntien lisääntymisen taustalla Asikainen näkee useita syitä. Asiat viedään julkisuuteen aiempaa nopeammin sen sijaan, että keskustelua käytäisiin "yhteisillä kivillä". Yksilökeskeisyys on korostunut, ja myös sosiaalisella medialla on iso rooli asioiden esiinnostamisessa ja varsinkin kärjistämisessä.

Asikaisen mukaan kunnanjohtajiin kohdistuu aikaisempaa enemmän vaatimuksia kunnan elinvoiman kehittämisestä ja talouden hoidossa. Lisäksi toiminnan eettisyys ja kunnan imago ovat nousseet yhä tärkeämmiksi.

– Hyvä puoli on tietysti se, että kunnan toimintaan vaikuttavat huonot asiat nostetaan esille. Mutta aika äkkiä ne nostetaan, kun aiemmin yritettiin ensin sopia erimielisyydet aikuisten tapaan keskustelemalla, sanoo Asikainen.

Persoonaan käyvä kritiikki sattui

Kokkolan kaupunginvaltuuston puheenjohtajalle Tiina Isotalukselle yllätyksen jälkeen tulivat pettymys ja suru. Isotalus sai tiedokseen paperin, jossa muut valtuustoryhmät erittelivät näkemyksiään tapahtuneesta, sen vaikutuksesta luottamukseen ja Isotaluksen persoonasta.

Rääväsuu, rikollinen, kaupunkilaisten naurunaihe. Tuollaiset sanat pomppasivat esiin, vaikka mukaviakin asioita paperilla oli.

– Kun saa ystäviksi kokemiltaan työkavereilta dokumentin, jossa on kirjoitettu mahdollisimman rumasti asiat, joista sinussa ei pidetä, se vie maahan. Siinä piti itseään keräillä, sanoo Isotalus.

Isotalus kutsuu valiokuntaa toverituomioistuimeksi, jossa ihminen laitetaan julkiseen häpeäpaaluun. Hän on valmis ottamaan vastaan toimintaansa kohdistuvan kritiikin, mutta valtuustoryhmien vastauksissa käräjäoikeuden tuomio mainitaan vain parilla sanalla.

Pääpaino on ollut persoonassa ja epämieluisuudessa, vaikka valtuutettujen tehtävä on äänestää asioista, ei toisistaan eli poliittisista vastustajista, sanoo Isotalus.

– On kommentoitu jopa, että olen nauranut väärässä paikassa tai lausunut poliittisen mielipiteen. Monet asiat kertovat, että olen joidenkin mielestä vääränlainen: väärää sukupuolta, väärää puoluetta, väärää mitä vain.

Valiokunta teki työtään puoli vuotta, mitä Isotalus pitää suhteettoman pitkänä aikana suhteessa tekoonsa. Isotalusta valiokunta halusi kuulla vain kirjallisesti.

– Jo alussa tuli vaikutelma siitä, että valiokunta on päättänyt heti ehdottaa puheenjohtajiston erottamista. Se vaikutelma ei ole muuttunut prosessin myötä.

Myös tilapäisen valiokunnan puheenjohtaja Riitta Rahkola (kesk.) Kokkolasta pitää prosessia pitkänä ja raskaana. Hän kommentoi tilapäisen valiokunnan työtä Ylelle tässä artikkelissa.

Kuluneen puolen vuoden valtuustotyöskentelystä Isotaluksella on vain hyvää sanottavaa. Hän on kokenut yhteistyön olleen hyvää ja rakentavaa, henki on ollut eteenpäin katsova ja välit muihin valtuutettuihin ystävälliset.

Motivaatio luottamustehtävään ei ole kadonnut. Isotalus uskoo voivansa antaa jatkossakin työlle paljon. Ja haavatkin arpeutuvat.

– Olen saanut tekoni jälkeen vahvan mandaatin äänestäjiltä. Olen valmis yhteistyöhön jatkossakin.

Isotalus sai aluevaaleissa hyvän äänisaaliin, vaikka sekä kunnianloukkaustuomio että tilapäisen valiokunnan perustaminen olivat olleet jo pitkään tiedossa. Kuva: Kalle Niskala/ Yle

Kuntalaisille tilanne näkyy riitelynä

Juridisesti ja poliittisesti valiokunnat ovat Asikaisen mielestä paikallaan. Valiokunnan perustaminen mahdollistaa muutokset toimielimiin kesken toimikauden, ja säädelty prosessi tuo käsittelyyn harkinta-aikaa.

– On tyyliseikka, käydäänkö neuvottelut poliittisen toiminnan ristiriitatilanteissa valtuustoryhmien kesken vai valiokunnassa, joka on valtuustosta supistettu versio. Valiokunta ei ole syy, vaan seuraus: asiat ovat jo solmussa, kun valiokunta perustetaan, sanoo Asikainen.

Toisaalta valiokunnan perustaminen on Asikaisen mukaan politiikan hoitamista juridiikan kautta. Taisteluasetelma kansan silmissä vältettäisiin, jos asiat hoidettaisiin vähemmän dramaattisesti – eettisiä ja väärinkäytöskysymyksiä lukuunottamatta.

Tilapäisissä valiokunnissa kyse ei useinkaan ole pelkän poliittisen luottamuksen puntaroinnista, vaan ihmisten ja puolueiden väliset suhteet ratkaisevat aina, sanoo konsultti.

– Väistämättä myös persoona on pelissä, samoin vuorovaikutussuhteet ja aiempi toiminta, toimintakulttuuri kokonaisuudessaan. Ja usein tunne ratkaisee, vaikka päätöstä perusteltaisiinkin järkisyillä, sanoo Asikainen.

Tämä toteutuu hänen mukaansa enemmän luottamushenkilöiden luottamusta arvioitaessa. Myös vaalien lähestyminen ja ja tarve profiloitua niiden takia voi vaikuttaa valtuutettujen kantoihin.

Aiheesta voi keskustella torstaihin 16. kesäkuuta kello 23 asti.

.
.