Hyppää sisältöön

Analyysi: Nordea ummisti silmänsä rahanpesulta vuosikausia – jättimäinen sisäinen selvitys tehtiin vasta, kun pankki luopui Baltian-toimistaan

Pohjoismaiset pankit tekivät Baltiasta merkittävän rahanpesun keskuksen. Valvonta petti myös Nordeassa, joka yli vuosikymmenen ajan ummisti silmänsä likaiselta rahalta, kirjoittaa MOT-toimituksen toimittaja Jyri Hänninen.

Suomessa pääkonttoriaan pitävä pohjoismainen pankkikonserni Nordea on noussut esille myös aiemmissa tietovuodoissa, jotka ovat paljastaneet epäilyttävää rahaliikennettä. Kuva: Petteri Bülow / Yle

Syksyllä 2018 pohjoismaiden pankkimaailmassa kuohui.

Tanskalainen Danske Bank oli tehnyt kyseenalaista historiaa. Sen Viron-yksikön läpi oli virrannut yli 200 miljardia epäilyttävistä lähteistä peräisin olevaa rahaa.

Markkinoilla ja julkisuudessa kysyttiin, onko Danske Bank ainoa mätä pohjoismainen pankki. Nordean silloinen konsernijohtaja Casper von Koskull antoi lokakuussa 2018 haastattelun Helsingin Sanomille, jossa hän vakuutti edustamansa pankin puhtoisuutta.

Nordea oli toiminut Baltiassa 1990-luvun alusta lähtien. Vuonna 2017 Nordea pani hynttyyt yhteen norjalaisen DNB-pankin kanssa ja perusti uuden Luminor-pankin, johon von Koskull viittasi haastattelussa.

”Luminoria kohtaan ei ole koskaan esitetty rahanpesuepäilyjä, ja ulkomaisten talletusten määrä pankissa on hyvin pieni. Pankissa on tehty hyvin perinpohjainen tarkastus siinä vaiheessa, kun Luminor muodostettiin yhdessä DNB:n kanssa, ja uudelleen siinä vaiheessa, kun se syyskuussa myytiin Blackstonelle”, von Koskull sanoi Helsingin Sanomille (siirryt toiseen palveluun).

Vain kuukausi von Koskullin lausunnon jälkeen Luminor käynnisti laajan sisäisen selvityksen mahdollisista rahanpesuongelmista. Sellaista ei ollut aikaisemmin tehty.

Baltia – rahanpesun kansainvälinen keskus

Luminorin työntekijät ja ulkopuoliset konsultit kävivät läpi 538 miljoonaa tilisiirtoa yli vuosikymmenen ajalta.

Urakalla oli yksi tavoite: selvittää, oliko Nordean ja DNB:n Baltian-konttoreiden läpi virrannut epäilyttävistä lähteistä peräisin olevaa rahaa, eli onko pankkeja käytetty rahanpesuun.

Tulokset olivat hälyttäviä. Von Koskullin vakuuttelut puhtoisesta pankista saivat kovan iskun. Luminorin oma selvitys päätyy siihen, että epäilyttävistä lähteistä peräisin olevaa rahaa oli kulkenut vähintään 3,9 miljardia euroa kahden fuusioituneen pankin tilien kautta. Ongelmat koskettivat erityisesti Nordean Baltian-toimintoja.

Vuodettujen asiakirjojen mukaan pankilla oli vuosikausien ajan asiakkaita, joiden toiminta täytti liki kaikki mahdollisen rahanpesun tunnusmerkit. Näitä ovat esimerkiksi rikosepäilyt, liiketaloudellisten perusteiden puuttuminen rahojen siirrolle ja veroparatiisi- ja pöytälaatikkoyhtiöiden käyttö.

Useissa tapauksissa Nordean asiakas oli jatkanut epäilyttävien tilisiirtojen tekemistä yli vuosikymmenen ajan, eikä pankki ollut katkaissut asiakkuutta.

Luminor-pankin konttori Tallinnassa. Kuva: Kretel Kuusk / Ekspress Meedia

Nordean mediastrategia toimii

Luminor aloitti rahanpesun selvittelyn vasta syksyllä 2018, kun pankki sai uuden omistajan. Nordea ja DNB olivat myyneet 60 prosentin osuuden Luminorista pääomarahasto Blackstonelle.

Luminorin entisen toimitusjohtajan Erkki Raasuken mukaan herättäjänä toimi Danske Bankin rahanpesuskandaali. Ennen Luminorin syntyä eli Nordean ja DNB:n Baltian-konttoreiden fuusioitumista oli tehty vain normaali due diligence -selvitys. Siinä oli syynätty uuden pankin taloudellinen tilanne ja liiketoiminnan riskejä. Kun enemmistö Luminorista myytiin amerikkalaissijoittajalle, tehtiin pankissa uusi due diligence.

Raasuke antoi MOT-toimituksen kanssa yhteistyötä tehneelle ja pankkien toimintaa tutkineelle Eesti Päevalehdelle haastattelun aiheeseen liittyen.

Toisin kuin von Koskull väitti julkisuudessa, perusteellista selvitystä rahanpesususta ei Raasuken mukaan erikseen tehty.

Casper von Koskull ei antanut MOT-toimitukselle haastattelua. Sen sijaan hän lähetti Nordean viestinnän kautta seuraavan lauseen:

– Se mitä sanoin tuolloin piti paikkansa silloin ja pitää paikkansa edelleen.

Von Koskull lopetti Nordean konsernijohtajana vuonna 2020.

Norden konsernijohtaja Casper von Koskull vakuutti vuonna 2018, ettei pankin Baltian-yksikköön liity rahanpesuepäilyjä. Vuodettujen asiakirjojen perusteella näkemys oli aivan liian ruusuinen. Kuva: Yle

Nordean mediastrategia rahanpesuun ja veroparatiiseihin liittyvissä tapauksissa on ollut johdonmukainen. Vastaukset ovat lähes identtisiä (siirryt toiseen palveluun): kyse on vanhoista tapauksista, nyt kaikki on muuttunut ja pankki on oppinut läksynsä. Nordea on myös kertonut jokaisen kohun jälkeen panostavansa rahanpesun torjuntaan ja sisäiseen valvontaan, mutta silti ongelmia on noussut toistuvasti esiin.

Nordea käytti mediastrategiaansa Panaman papereiden -tietovuodon (2016), Troikan rahanpesuvuodon (2019) ja Pankkien paperit -tietovuodon (2020) yhteydessä. Se on myös toiminut ja suomalaismediassa on toistettu Nordean näkemyksiä.

Nordean viestintä kertoi MOT:lle sähköpostitse, ettei pankki voi kommentoida Luminorin tekemää raporttia. Nordea kiistää, että sen Baltian toimintaan olisi liittynyt systemaattista rahanpesuongelmaa.

Poliisi ei koskaan saanut tutkintapyyntöä

Mitä Luminor-pankissa siis käytännössä tapahtui kun se aloitti selvityksensä?

Selvitys oli valtava. Kohteena olivat tiedot yli 1600 miljardin euron arvoisista tilisiirroista vuosina 2008–2018. Luminor palkkasi työtä tekemään myös yhdysvaltalaisen konsulttiyhtiön Alvarez & Marsalin. Luminor-pankin entinen toimitusjohtaja Erkki Raasuke kertoo, että ”halusimme kirjata mieluummin enemmän kuin vähemmän [epäilyttäviä tilisiirtoja]. Olimme nähneet jo kuinka muita pankkeja oli hirtetty.”

Käytetty tutkimusmetodi oli hyvin samanlainen kuin mitä rahanpesua tutkivat toimittajat käyttävät. Siinä etsitään merkkejä tilisiirtojen epäilyttävästä taustasta. Rahanpesua on usein lähes mahdotonta tunnistaa ilman huolellista analyysiä, eikä pankeilla ole aina riittäviä tietoja käytössään rahanpesun tunnistamiseksi.

Siksi epäilyttävistä tilisiirroista on tehtävä ilmoitus viranomaisille, Suomessa keskusrikospoliisille.

Luminorin selvityksessä kerrotaan, että pankin sisäisellä tarkkailulistalla olevat yhtiöt olivat tehneet 25 miljardin euron tilisiirrot.

Tarkkailulistalla on yhtiöitä ja ihmisiä, joiden taustoihin liittyy jotain epäilyttävää. Listalla on esimerkiksi julkisuudessa olleita rahanpesuun liittyviä yhtiöitä.

Tarkempaan syyniin pankki otti lopulta vain 7,7 miljardin euron tilisiirrot. Loput 18,7 miljardia euroa päätettiin tutkia myöhemmin. Tutkittiinko vai jäikö asia unohduksiin, se ei vuodetuista asiakirjoista selviä. Miksi juuri tietyt yhtiöt tai henkilöt joutuivat tarkempaan syyniin, mutta toiset eivät?

Selvityksessä nousi esille myös mahdollisuus, jonka mukaan Nordean yksi tai useampi työntekijä olisi auttanut asiakkaitaan mahdollisessa rahanpesussa. Epäilyn taustalla olivat suuret käteistalletukset, joita pankin työntekijä oli tehnyt samaan aikaan kun hänen asiakkaallaan oli epäilyttäviä tilisiirtoja.

Luminor teki tapauksesta ilmoituksen Viron finanssivalvonnalle. Viron poliisin mukaan sille ei tehty kuitenkaan ilmoitusta tapauksesta. Viron finanssivalvonta ei kommentoinut kyseistä tapausta tai Luminoria lainkaan.

Rahanpesun hullut vuodet

Pohjoismaiset pankit ovat yksi toisensa jälkeen (Danske Bank, Nordea, Swedbank, SEB) joutuneet selittelemään toimintaansa, kun media on paljastanut niiden tilien kautta kulkeneita epäilyttäviä rahoja.

Nyt vuodetussa Luminor-pankin raportissa käy ilmi, miten DNB ja etenkin Nordea palvelivat vuosikausia asiakkaita, joiden taustat ja rahat lemusivat. Vasta kun kilpailijapankki Danske Bank ajautui kriisiin, Luminorissa käynnistettiin sisäinen selvitys.

Kun MOT selvitti tapausta, sisäpiirin lähteet kertoivat Viron finanssivalvonnan olleen kauhuissaan – mutta ei mahdollisesta rahanpesusta, vaan siitä, että Luminor raportoi niistä. Viranomaiset olivat jo ylityöllistettyjä Danske Bankin sotkujen selvittelyssä.

Lopulta koko tapaus lakaistiin maton alle, eikä siitä olisi kuultu ehkä koskaan, mikäli Luminorin sisäisiä asiakirjoja ei olisi vuodettu medialle.

Nordea ei kommentoinut MOT:n hallussa olevaa sisäistä raporttia. Sen sijaan Nordea kertoi rahanpesun torjunnan vastaisten toimien kehittämisestä ja totesi, ettei pankki ole koskaan hyväksynyt rahanpesua.

MOT-ohjelmassa kerrottiin keväällä 2019, kuinka suuri tietovuoto paljasti Nordean kautta kulkeneen satoja miljoonia euroja epäilyttävistä lähteistä peräisin olevaa rahaa. MOT:n haltuunsa saamista asiakirjoista selviää, miten eurooppalaiset pankit kytkeytyvät valtavan venäläislähtöisen rahanpesukoneen toimintaan.
Uusi tietovuoto paljastaa yli miljardin euron edestä rahanpesuun viittaavia tilisiirtoja Nordean Baltian-yksikössä. Pankin sisäinen raportti kertoo, että työntekijöiden epäiltiin auttaneen asiakkaita rahanpesussa. Ylen tutkiva MOT-toimitus pääsi tapahtumien jäljille tietovuodon kautta. Rahanpesuepäilyt olisivat jääneet pimentoon, elleivät tiedot olisi päätyneet toimittajille.

Analyysistä voi keskustella 14.6. kello 23:00:een asti.

.
.