Kissa puussa ja pöllö hormissa ovat klassikoita, mutta vuonna 2021 pelastuslaitos kirjasi tapahtumapaikoilta myös esimerkiksi "kameleontin pää metalliverkossa" ja "hirvi jäissä".
Vuonna 2021 Pirkanmaan pelastuslaitoksella oli 162 eläinpelastustehtävää. Tilastomerkinnät paljastavat työn vaihtelevuuden ja ennalta-arvaamattomuuden.
On eläinpelastuskeikalla vastassa mitä tahansa, paikalle kutsutuilta ammattilaisilta odotetaan löytyvän hätään ratkaisu.
Kyy torilla ja lokki ratikkalangoissa
Moni tilanne osuu kohdalle ensimmäistä kertaa. Aivan hiljattain tamperelaispelastajat ovat päässeet esimerkiksi ratkomaan uusia, ratikan ja eläinten kohtaamiseen liittyviä ongelmia. Ratikkalankoihin sotkeutuneesta lokista kirjoitti Aamulehti (siirryt toiseen palveluun).
Tämän vuoden huhtikuussa Pirkanmaan pelastuslaitosta odotti erikoinen tehtävä. Tammelantorilla kevätauringosta nautiskeli kyy, joka piti käydä siirtämässä vähemmän vilkkaaseen paikkaan.
Sen sijaan esimerkiksi mutaan juuttuneet hevoset ovat kesäisin työläs, mutta tavanomaisempi tehtävä. Teivon paloaseman kahvihuoneen seinällä on kiitoskortteja, ja niiden joukossa kesällä 2020 Orivedellä mutaan juuttuneen Pille-hevosen joulutervehdys.
– Liinoilla ja raivausautolla sitä nostettiin. Meni monta tuntia, että saatiin Pille pois mutakosta, palomies Tero Nurmi muistelee.
Tunteja talon alla tai jäisessä järvessä
Teivon paloasemalla Tampereen ja Ylöjärven rajalla erikoistutaan suureläinten pelastamiseen. Jokaisen paloaseman autoista löytyy perusvarusteita eläintehtäviin, mutta Teivon autotallissa tarvikkeita on kokonainen kärryllinen.
Toisinaan erikoisissa tehtävissä pärjää tavallisillakin työkaluilla, kuten lapiolla. Aseman paloesimies Jyrki Valkama muistaa esimerkiksi keikan, jonne pelastajat hälytettiin hakemaan talon alle supikoiran kanssa jumiin jäänyttä metsästyskoiraa.
Valkama kaivautui syvälle vanhan talon alle kahden eläimen luo.
– Aikaa meni. Ja kyllä me siinä vähän muristiin toisillemme.
Pitkään kesti myös Valkaman mieleen jäänyt joutsenen pelastaminen. Kolme tuntia heikoissa jäissä kahlattuaan mies sai otteen loukkaantuneesta linnusta.
– Se tuotiin asemalle uimaan letkupesualtaaseen, jossa eläinlääkäri hoiti sitä. Siitä jäi hyvä mieli.
Teoriassa voi oppia – mutta rajallisesti
Vaikka varsinaista hätätilannetta ei pystytäkään simuloimaan, on eläinten käsittelytaitojen harjoittelusta apua. Teivon paloasema tekeekin yhteistyötä esimerkiksi läheisen raviradan hevosklinikan ja tuttujen maitotilallisten kanssa.
Palomiehet tankkaavat myös teoriaoppia.
– Teoriassa voi opetella esimerkiksi, mitkä osat eläimestä kestävät nostamista ja miten eläintä voidaan ottaa kiinni. On tärkeää, ettei lähdetä suin päin vaikka nostamaan mahasta, sanoo Tero Nurmi.
Suojavälineet yhtä tärkeitä kuin pelastusvälineet
Teivon paloaseman erikoiskärrystä löytyy käärmepihtien, riimujen ja lonkkanostimien lisäksi myös liuta suojavälineitä pelastajia itseään varten. Eläimen hyvinvoinnin lisäksi huolehditaan omasta turvallisuudesta.
Hädässä ollessaan kiltti kotieläinkin saattaa purra, ja erityisesti luonnonvaraiset eläimet voivat olla arvaamattomia.
– Kaikki toiminta lähtee työturvallisuudesta. Aina mietitään, ettei telota itseä eikä kollegaa. Eikä tietenkään eläintä, Jyrki Valkama sanoo.
Lue myös: