Hyppää sisältöön

Laivaa kunnostettiin kahdeksan vuotta, kunnes se saatiin vihdoin käyntiin – ei liikkunut omin voimin yli 60 vuoteen: "Mitä vain voi tapahtua"

Suomen vanhin museolaiva Ahkera pääsee vihdoin taas vesille kahdeksan vuoden kunnostuksen jälkeen. Höyrylaivan uusi neitsytmatka jännittää kippari Taisto Nevalaista.

Enso-Gutzeitilla oli 1910-luvulla Suomen suurin sisävesilaivasto. Savupiipun valkoinen tähti oli kyseisen laivaston tunnus. Kuva: Mikko Mykkänen / Yle

Kohtaus on kuin vanhasta elokuvasta.

Höyrypilvi pöllähtää vanhan laivan sivusta. Pilven läpi näkyvät pitkiä halkoja nostelevien miesten siluetit. Höyryn haihtuessa tuuleen näkee, miten metrin pituiset halot katoavat höyrylaivan konehuoneeseen.

Höyrylaiva Ahkera polttaa vesillä liikkuessa karkeasti arvioituna motin koivua tunnissa. Motti kuluu myös höyrykattilan esilämmitykseen. Kuva: Mikko Mykkänen / Yle

Kippari Taisto Nevalaisen huulten välistä puuttuu vain puinen piippu ja käsivarresta ihoon pistetty musteinen ankkuri, jotta mielikuva vanhasta elokuvasta täyttyisi kokonaan.

Sellainen syntyy kuitenkin jo osittain pelkästään laivan iän vuoksi. Tämä Suomen vanhin museolaiva on jo 152-vuotias.

Enso-Gutzeitin viisi höyryhinaajaa Laitaatsillan telakan laiturissa. Ahkera oikealla alakulmassa. Kuva otettu vuonna 1930. Kuva: Lusto - Suomen Metsämuseo

Höyrylaiva Ahkeralla oli viime perjantaina tärkeä päivä. Ahkeraa valmisteltiin uudelle neitsytmatkalleen Lappeenrannan Kanavansuun telakalta Savonlinnaan. Laiva on viimeksi kulkenut omin konein reilut 60 vuotta sitten.

– Totta kai jännittää. Kun lähdetään näin pitkän tauon jälkeen ensimmäiselle vähän pidemmälle matkalle, mitä vain voi tapahtua, sanoo Nevalainen.

Ahkeran kippari Taisto Nevalainen tunnetaan myös entisenä Stora Enson Inkeroisten tehtaan johtajana. Kuva: Mikko Mykkänen / Yle

Museolaivana eläkevuosiaan viettävä Ahkera on viettänyt vuosia lappeenrantalaisella telakalla.

Museolaiva on telakalla kunnostettu vesikelpoiseksi. Se kulkee kesäksi Savonlinnan Riihisaareen maakuntamuseon uivaan näyttelyyn.

Ruorihytti tarjoaa kipparille suojaa. Hytistä löytyy myös muun muassa navigointivälineet ja laivapäiväkirja. Kuva: Mikko Mykkänen / Yle

Ahkera viettää jatkossa Riihisaaren uivassa näyttelyssä kesät monien muiden höyrylaivojen kanssa. Savonlinna jää kuitenkin aluksi vain sesonkikodiksi.

– Laiva tulee ainakin vielä ensi talveksi takaisin telakalle talvehtimaan. Meillä on vielä paljon kunnostettavaa, Taisto Nevalainen kertoo.

Höyrykattilan lämmitys aloitetaan höyrylaivoissa vähintään 12 tuntia ennen lähtöä. Kuva: Mikko Mykkänen / Yle

Ahkeraa on kunnostettu kahdeksan viime vuoden ajan enimmäkseen talkootyönä. Työn määrän ja vaativuuden vuoksi on jouduttu myös ostamaan ammattityötä.

– Koska höyrylaiva on seissyt niin pitkään käyttämättömänä, siitä purettiin höyrykonekin pois ennen kunnostusta, Nevalainen sanoo.

Höyrylaiva Ahkeran kaksi uunia on rakennettu tarkkojen mittojen mukaan niin, että kumpaankin mahtuu kaksi kappaletta metrin koivuhalkoa. Kuva: Mikko Mykkänen / Yle

Höyrylaivan pitkään historiaan mahtuu monenlaista tarinaa ja käännettä. Alun perin Ahkera tilattiin puulla täytettyjen lotjien hinaamiseksi.

Pitkän hinaajauransa aikana Ahkera muun muassa pelasti Puumalan vesillä uppoavan Salama-aluksen matkustajat.

1950-luvun lopussa eläkkeelle jäänyt höyrylaiva Ahkera sai 2000-luvun alussa Savonlinnasta uuden elämän museolaivana.

Ahkera upposi jatkosodan jälkeen, kun satamahinaajana avusti englantilaista alusta. Höyrylaiva kuitenkin nostettiin takaisin pintaan ja kunnostettiin. Kuva: Mikko Mykkänen / Yle

Stora Enso lahjoitti Ahkeran Savonlinnan kaupungille vuonna 2002. Nykyään museolaivaa ylläpitää 2013 perustettu perinneyhdistys.

Kuuntele tästä, millaisia ajatuksia laivan kapteeni Taisto Nevalaisella oli Ahkera-laivan kannella.
.
.