Moni vanhempi jermu saattaa pitää tämän päivän varusmiespalvelusta helppona, kun vertailukohtana on alokas- ja varusmiesaika 1960-, 70- tai 80- luvuilla. Vaan mitä oli palvelusaika yli sata vuotta sitten, kun varusmiesten palvelusajasta iso osa kului työ- ja vartiopalvelussa.
Tähän asiaan pääsee perehtymään sotahistoriaa esittelevän Museo Militarian (siirryt toiseen palveluun) uusimmassa vaihtuvassa näyttelyssä Hämeenlinnassa.
Muistojen ja muisteluksien sekä valokuvien kautta näyttelyssä välittyy ajankuva siitä, millaista varusmiesten elämä oli 1920- ja 1930-luvuilla. Silloin varusmiesten elämää tahdittivat palvelus kaupunkien kasarmeilla ja jopa kuukausia kestäneet harjoitusleirit.
– Näyttelyssä halutaan kuvata varusmiehen elämää ja arjen historiaa esittelemällä silloisia arkirutiineja ja arkioloja, mutta myös muun muassa koulutusmenetelmien kehitystä, kertoo Museo Militarian tutkija Henrik Järvinen.
Yli sata vuotta sitten varusmiesten kasarmiarkeen kuului esimerkiksi vanhoista Suomi-filmeistä tuttu perunateatteri. Arki olikin enemmän työpalvelusta tai vartiopalvelusta ja varsinaiselle kouluttamiselle jäi vain vähän aikaa.
Leirielämästä tyyppiesimerkkinä toimii näyttelyssä Karjalankannaksen Kaukjärven kylän mailla pidetyt, Perkjärven leireinä tunnetut tykistöleirit, joilla myös pioneerit toistuvasti vierailivat. Leirikäskyjen ja kokemusten kautta välittyvät lähes sata vuotta sitten elettyjen kesien tunnelmat.
– Nykyään on tapana ajatella, että oma varusmiesaika oli paljon kovempaa kuin nykyisten varusmiesten, niin tällaista oli jo 1920-luvulla nähtävissä.
– Vuonna 1925 pioneerit Hakku-lehdessään toivat esille, että jos palvelusmenetelmiä ja -tapoja löysennetään ja löysennetään, niin luultavasti vuonna 2000 pisin matka, joka marssitaan on 600 metriä, kertoo tutkija Henrik Järvinen.
Linnankasarmilla sijaitsevasta Museo Militariasta kerrotaan, että Viihtykää hyvin, pojat -näyttely on esillä ainakin vuoden 2022 loppuun. Näyttely on esillä museon vaihtuvien näyttelyiden rakennuksessa.