Hyppää sisältöön

Venäläinen pukumies ilmestyi meppi Alviina Alametsän seminaariin, puolisoa painostettiin kutsuilla – näin Venäjä voi pyrkiä vaikuttamaan

Alametsä ja hänen puolisonsa Jaakko Mustakallio epäilevät törmänneensä viime vuonna Venäjän vaikutusyrityksiin. Vihreä poliitikkopariskunta haluaa kertoa tilanteista avoimesti, jotta muutkin osaavat varautua.

Europarlamentaarikko Alviina Alametsä (vihr.) ja Tampereen kaupunginvaltuutettu Jaakko Mustakallio (vihr.) sanovat, että on hyvä noudattaa viranomaisohjeita, ja olla antamatta pelottelun tai painostamisen vaikuttaa omaan poliittiseen toimintaan. Kuva: Jussi Koivunoro / Yle

Venäjän keinoista yrittää vaikuttaa poliitikkoihin on puhuttu paljon, mutta harva puhuu kokemuksistaan julkisuudessa.

Europarlamentaarikko Alviina Alametsä ja hänen puolisonsa, Tampereen kaupunginvaltuuston varapuheenjohtaja Jaakko Mustakallio haluavat kertoa omista kokemuksistaan, jotta varsinkin poliittisen uransa alussa olevat nuoret ymmärtäisivät, miten monenlaisia tapoja vieraalla vallalla voi olla vaikuttaa ja hankkiutua tekemisiin poliitikkojen kanssa.

Alametsä ja Mustakallio kertovat haastattelussa kokemuksistaan pääpiirteissään. Mahdollisiin vaikutusyrityksiin kannattaa heidän mielestään suhtautua rauhallisesti.

– Suomessa on erittäin hyvät viranomaiset, jotka tukevat tarvittaessa, Alametsä sanoo.

Laittoman henkilötiedustelun ja vaikuttamisen torjuminen on yksi keskeisistä Suojelupoliisin tehtävistä.

Supon viestinnästä kerrotaan, että he eivät voi kommentoida yksittäistä tapausta.

– Yleisesti voidaan sanoa, että Venäjän tiedustelupalveluiden toimintatapaan kuuluu tietolähteiden värvääminen. Tiedustelupalveluita kiinnostavat erityisesti sellaiset ihmiset, joilla on pääsy ei-julkiseen tietoon tai joilla on mahdollisuus vaikuttaa päätöksentekoon, Suposta kerrotaan.

Sliipattu pukumies ilmestyi asevientiseminaariin

Viime vuoden marraskuussa Alametsä oli järjestämässä seminaaria EU:n aseviennistä.

Kaikille avoimessa tilaisuudessa keskusteltiin siitä, miksi EU-maat vievät aseita epädemokraattisiin maihin ja miten viennin valvontaa voitaisiin parantaa. Puhujien joukossa oli Alametsän lisäksi asevalvonnan asiantuntijoita ja vihreiden eduskuntaryhmän puheenjohtaja Atte Harjanne, joka oli myös mukana järjestämässä seminaaria. Tilaisuus järjestettiin Helsingin Kampissa sijaitsevassa Eurooppasalissa.

Ennen tilaisuuden alkua Alametsän luokse tuli tyylikkääseen pukuun pukeutunut venäläinen mies, joka halusi tietää, onko hän oikeassa paikassa.

Miehellä oli mukanaan nippu venäjänkielisiä papereita seminaarin sisällöstä. Saatuaan vastauksen hän istui huoneen takaosaan, kuunteli tarkkaavaisen näköisesti, mutta ei kysynyt mitään.

– Ymmärsin, että tämä on venäläinen toimija, jonka tarkoituksena on tehdä tiettäväksi oma läsnäolonsa ja herättää hämmennystä tai ehkä vähän pelkoakin, Alametsä kertaa Suomen-kotinsa keittiönpöydän ääressä.

Kohtaaminen jäi myös Atte Harjanteen mieleen, koska vahvalla venäjän aksentilla puhunut mies erottui puvussaan muusta yleisöstä ja teki itsensä tiettäväksi heti tilaisuuden alussa.

– Jos tarkoituksena oli yrittää vaikuttaa, ei yritys ollut kummoinenkaan, Harjanne sanoo ja uskoo, että kyse saattoi olla ennen kaikkea tiedonkeruusta.

Alametsä ei voi turvallisuussyistä kertoa yksityiskohtia miehen ulkonäöstä tai esimerkiksi hänen iästään.

Jaakko Mustakallio ja Alviina Alametsä sanovat, että kaikkiin venäläisiin ei pidä suhtautua epäluuloisesti. Epärehelliset yhteydenotot on vain opittava tunnistamaan. Kuva: Jussi Koivunoro / Yle

Mepiksi vuonna 2020 noussut Alametsä on jäsen Euroopan parlamentin ulkoasiainvaliokunnassa sekä sen turvallisuus- ja puolustusasioita käsittelevässä alivaliokunnassa vihreän ryhmän koordinaattorina.

Hän on puhunut kriittisesti Venäjästä ja aktiivisesti aseviennin ongelmista EU:ssa sekä ajanut Venäjän vastaisia pakotteita.

– Olen kritisoinut sitä, että EU-maistakin on viety aseita Venäjälle satojen miljoonien edestä vielä vuonna 2014 tapahtuneen Krimin valtauksen jälkeen.

Yleisötilaisuuteen voi ilmestyä kuka tahansa, eikä siinä ole mitään ihmeellistä. Venäläismiehen olemus ihmetytti kuitenkin osallistujia.

– Myöhemmin kävi ilmi, kun keskusteltiin yhden tilaisuudessa läsnä olleen asiantuntijan kanssa, että tällaista on sattunut hänellekin ja muissakin tilaisuuksissa, Alametsä kertaa ja vertaa tapausta myös opiskelijoiden kokemukseen Rovaniemen yliopistolla, jossa kaksi hiljaista venäläismiestä ilmestyi yllättäen luennolle Venäjän vastaisista pakotteista.

Sittemmin hän ei ole törmännyt mieheen tai muutoinkaan katsellut olkansa yli Suomessa eikä työkaupungissaan Brysselissä.

Venäläismies pommitti tapaamiskutsuilla

Vihreiden varapuheenjohtajana vuosina 2019–2021 toiminut Jaakko Mustakallio sai ensimmäinen yhteydenoton “Venäjän suurlähetystöstä” viime vuonna.

Kehuvaan sävyyn kirjoitetussa viestissä lähetystön työntekijäksi esittäytynyt henkilö kertoi haluavansa tavata Mustakallion, koska tämä on merkittävimpiä vihreiden poliitikkoja, jolla on kokemusta kotimaan politiikasta ja kansainvälisistä asioista.

– Selvää liehittelyä, Mustakallio kuvailee.

Ylenkin näkemässä viestissä lähettäjä kertoo, että hän haluaisi tavata Mustakallion tämän vapaa-ajalla, koska haluaa perehtyä Suomen tavoitteeseen hiilineutraaliudesta.

Mies pommitti Mustakalliota useilla yhteydenotoilla kuukausien ajan. Tapaaminen ei koskaan toteutunut, koska yhteydenotot herättivät epäluuloja.

– Ymmärrettiin, ettei henkilö ollut kuka väitti olevansa. Tämä on toinen esimerkki venäläisestä vaikuttamisesta. Tällaisiin yhteydenottoihin kannattaa suhtautua terveellä varovaisuudella ja harkiten, Alviina Alametsä sanoo.

Vihreiden nuorisojärjestön puheenjohtajanakin toiminut Mustakallio tietää, että varsinkin poliittista toimintaansa opettelevat nuoret voivat olla aika yksin pohtiessaan, mihin kutsuun vastata ja mihin ei.

Niin läntisillä kuin Venäjänkin suurlähetystöllä on ollut tapana kutsua nuoria poliitikkoja pitsailtoihin tai oluelle.

Venäjältä kutsuttiin Mustakallion nuorisopoliitikkovuosina suomalaisia vielä myös Venäjän-leirille. Hän muistelee, että Yhtenäinen Venäjä -puolueen leiriä markkinoitiin suomalaisille nuorisopoliitikoille vielä vuonna 2017 presidentti Vladimir Putinin vierailulla.

– Venäjän tapa kutsua tilaisuuksiin oli hirveän aktiivista ja painostavaa. Muualla suhtauduttiin niin, että tulkaa jos haluatte, mutta sieltä viesti oli, että tulettehan ja soiteltiin perään.

Mustakallio kertoo, että hän ei tarttunut venäläisten kutsuihin tuolloin eikä myöhemminkään.

Samaan hengenvetoon Alametsä kuitenkin lisää, ettei yhteydenpitoa tavallisiin venäläisiin pidä lopettaa. Hän aikoo jatkaa esimerkiksi projektiaan, jossa hän on kannustanut venäjää osaavia kääntämään länsiuutisia venäjäksi ja julkaisemaan niitä sosiaalisessa mediassa.

Epärehelliset yhteydenotot on vain opittava tunnistamaan, Alametsä sanoo.

Supo: Henkilötiedustelu on pitkäjänteistä

Suomessa tiedetään toimivan venäläisiä tiedustelupalveluiden työntekijöitä, mutta heidän tarkkaa määräänsä Supo ei kommentoi.

Suojelupoliisi on kertonut, että salaisten henkilötietolähteiden etsintä kuuluu edelleen tiedusteluorganisaatioiden keinovalikoimaan. Lähteiden avulla pyritään hankkimaan tietoa, jota muutoin ei olisi saatavilla.

– Henkilötiedustelu on erinomainen tapa saada tietoa mielipiteistä ja erilaisista poliittisista arvioista, Suposta kommentoidaan.

Henkilötiedustelu on pitkäjänteistä, minkä takia värväysyritysten kohteena voi olla esimerkiksi lupaava nuorisopoliitikko.

– Yleisesti ottaen henkilötiedustelun kohteita ovat erilaisissa yhteiskunnallisissa tehtävissä toimivat henkilöt, kuten poliitikot, heidän avustajansa ja virkamiehet. Myös tutkijat ja liike-elämän palveluksessa olevat voivat olla kohteena.

Suojelupoliisi kertoo seuraavansa ulkomaisten tiedustelupalveluiden toimintaa Suomessa ja paljastavansa jatkuvasti ulkomaiden vakoilua.

Supon vastatiedustelun tehtävä on puuttua vahingolliseen toimintaan mahdollisimman varhain, jotta värväyksen kohde ei syyllisty rikokseen.

– Värväys voi silti joskus onnistua, ainakin vieraan valtion näkökulmasta katsottuna, muutenhan sitä ei kannattaisi tehdä.

Voit keskustella aiheesta, jos sinulla on Yle-tunnukset, lauantaihin 4. kesäkuuta kello 23:een saakka.

Lue myös:

.
.