Hyppää sisältöön

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Kielimuuriin on keinoja

Meksikosta Ouluun muuttaneen Karla Zuñigan tie suomalaisen neuvolan asiakkaaksi oli vähemmän dramaattinen.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Maksuttomuus ja laatu yllättävät

Karla Zuñiga on asioinut saman terveydenhoitajan kanssa raskausajan ja jatkaa hänen luonaan käymistään nyt kolmevuotiaan Roxannan kanssa.

Suurin yllätys Zuñigalle on ollut neuvolan maksuttomuus.

– Meksikossa samantasoista palvelua saadakseen pitäisi mennä yksityiselle vastaanotolle ja se olisi todella kallista. Julkinen hoito on huonoa.

Myös Malobrodskayalle neuvola on tarjonnut yllätyksiä.

– Oltiin kovasti huolissaan henkisestä tilastani. Kysyttiin voinnistani ja tunnenko itseni rasittuneeksi.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Ensimmäisen lapsen saatuaan hän sairastui synnytyksen jälkeiseen masennukseen. Nyt hänen vointiaan on seurattu.

– Voin hyvin. Mutta lääkäri sanoi, että jos tulee pientäkin vaivaa, voin ujostelematta hakea apua. Täällä asiaan suhtaudutaan paljon vakavammin kuin meillä.

Malobrodskayan mielestä synnytysmasennuksen ottaminen vakavasti kertoo paljon suomalaisesta terveydenhoidosta.

– Se kertoo suuresta empatiasta omaa kansaa kohtaan. Täällä autetaan tyttöjä, naisia ja ennen kaikkea äitiä.

Terveydenhoitajaliiton puheenjohtaja Tiina Mäenpää kertoo, että neuvolan perusteellisuus voi tuntua myös hämmentävältä.

Laajoissa terveystarkastuksissa käydään läpi esimerkiksi parisuhteeseen ja seksuaaliterveyteen liittyviä kysymyksiä.

– On tärkeää, että etenkin vieraasta kulttuurista tuleville perheille selitetään, mitä meidän neuvolatoiminta on ja minkälaisia asioita sinne sisältyy.

Oulun kaupungin äitiysneuvolan vastuuterveydenhoitaja Johanna Moilala kertoo, että maahanmuuttajien kanssa neuvolassa tulee väistämättä eteen kulttuurieroja. Esimerkiksi käsitys siitä, mikä on terveellistä ja mikä ei, vaihtelee.

– Joissakin kulttuureissa esimerkiksi ateriarytmi voi olla sellainen, että syödään vain kolme kertaa päivässä. Ja mehujen mielletään olevan terveellisiä.

Moilalan mukaan maahanmuuttajien kanssa työskennellessä pitää osata ottaa huomioon myös heidän oma kulttuurinsa. Virheelliset tiedot ja uskomukset toki korjataan.

– Totta kai ihmiset saavat tehdä oman näkemyksensä mukaan, jos se ei ole haitallista äidille tai lapselle.

Käytännöt kunnissa vaihtelevat

Karla Zuñiga on asioinut Oulussa koko ajan samassa tavallisessa lähineuvolassa. Sen sijaan turvapaikanhakijat ohjataan Oulussa ja monissa muissa isommissa kaupungeissa omiin yksikköihinsä.

Oulussa turvapaikanhakijoiden neuvolayksikköön on keskitetty erikoisosaamista, sillä monilla raskaana olevilla turvapaikanhakijoilla on erityisiä tarpeita.

Olga Malobrodskaya käy samassa neuvolassa kuin kaikki muutkin, sillä Kajaanissa ei ole erillisiä yksiköitä.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Sosiaali- ja terveysministeriön erityisasiantuntija Pia Suvivuo sanoo, että neuvolapalveluiden saatavuudessa on paikkakuntakohtaisia eroja muun muassa neuvolapalveluiden kuormittuneisuuden ja koronapandemian vuoksi.

– Parasta varmasti tavoitellaan, mutta ideaalia ei joka paikassa pystytä tällä hetkellä aina saavuttamaan.

Johanna Moilalan mukaan ongelma on se, etteivät ulkomaalaistaustaisten äitien tarpeet näy neuvoloiden resursseissa. Heitä ei tilastoida erikseen.

Suomea puhumattomien tai huonosti puhuvien kanssa vastaanottoajan on oltava normaalia pidempi, jopa tupla-aika, ja ylimääräisä aikoja yleensä myös tarvitaan, Moilala sanoo.

Suomalainen terveydenhuoltojärjestelmä ei ole kaikille tuttu, joten kerran neuvolan asiakkaaksi päätyneet äidit saattavat hakea sieltä hoitoa myös omiin vaivoihinsa. Heidät täytyy ohjata oikean avun pariin.

– Monille ulkomaalaisille asiat täytyy vääntää rautalangasta. Sekin vie aikaa.

Kulttuurierot eivät välttämättä olekaan niin isoja

Kaikille terveydenhoitajille ulkomaalaistaustaisten äitien kanssa työskentely ei ole arkipäivää, ja moni kaipaa siihen lisää koulutusta, sanoo Terveydenhoitajaliiton puheenjohtaja Tiina Mäenpää.

– Pelätään, ettei loukata tai aiheuteta pahaa mieltä sen takia, kun ei tiedetä eri kulttuurista.

Johanna Moilalan mukaan työ eri kulttuureista tulevien vanhempien kanssa antaa paljon.

Hoitajien täytyy rohkeasti kysellä heidän historiasta ja tavasta hoitaa asioita. Monesti erot eivät olekaan niin isoja.

– Vanhemmuus ja raskaus ovat sinänsä samanlaisia.

Moilalan mukaan ulkomaalaistaustaisten äitien kanssa työskentely on palkitsevaa myös siinä mielessä, että he ovat yleensä hyvin kiitollisia saamastaan hoidosta.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Karla Zuñiga vahvistaa Moilalan ajatuksen tyytyväisistä asiakkaista.

– En muuttaisi neuvolasta mitään. Minulla ei ole omakohtaista kokemusta meksikolaisesta järjestelmästä, mutta tiedän, että se on paljon huonompi.

Myös Olga Malobrodskay on saamaansa palveluun enemmän kuin tyytyväinen.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

– Olen tyytyväinen kaikkeen ja haluaisin kiittää palvelusta ja vastaanotosta. Koska tunnet olosi turvalliseksi ja että sinusta ja lapsesta huolehditaan ja olet turvallisissa käsissä. Kiitos paljon.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.